Isäni kuoli 15.4.2012.
Kuolinpesän osakkaana Leski, tytär, poika ja pojan poika.
Vainajalta ei jäänyt testamenttia.
Vainajan ja lesken välillä v. 1988 rekisteröity avioehtosopimus, jonka mukaan vainajalla ei ole avio-oikeutta Lesken omistamaan omaisuuteen, sen sijaan tulevaan omaisuuteen tai omaisuuden tuottoon.
Vainajan rahavarat n. 10000 euroa ja velat n. 4500 euroa.
Lesken mukaan koti-irtaimiston ja henkilökohtaisen omaisuuden arvo ei ylitä perintö- ja lahjaverolaissa manittua 4000 euroa.
Kiistimme tämän perunkirjoituksessa, koska mielstämme koti-irtaimisto on huomattavasti arvokkaampi.
Lesken omaisuus yli 200000 euroa ( asunto-osake, auto ym.) ja leski ilmoittikin, että hän käyttää oikeutta olla luovuttamatta omaisuuttaan tasinkona vainajan perillisille.
Vainaja ei ollut antanut sellaista ennakkoperintöä, lahjaa tai muuta etuutta, joka perintöverotusta toimittaessa olisi otettava huomioon.
Perinnönjaossa leski olisi antanut meille ( tytär, poika, pojan poika) vainajan rahavaroista ( miinus velat) puolet ja lisäksi itse valitsimiaan isämme henkilökohtaisia esineitä muutaman kappaleen.
Emme tyytyneet lesken valintaan, vaan yritimme neuvotella asiasta.
Ilmoitimme, että mielestämme meille kuuluu lakiosa, puolet eli 25% ,isämme omaisuudesta, kaikesta irtaimistosta.
Tarkensimme, että sellaisesta irtaimistosta, mistä ei löydy kuittia tai lahjakirjaa lesken hyväksi.
Leski ilmoitti, että jos emme tyydy hänen esitykseensä, niin pesä jää jakamatta.
Koska halusimme jakaa perinnön ilman riitaa ja ilman pesäjakajaa ilmoitimme, että haluamme rahavarojen lisäksi irtaimistosta vain 4 taulua, yhden pöydän ja 10 kpl pieniä posliiniesineitä. Lisäksi mainitismme, että leskellä on oikeus joko antaa kyseiset tavarat meille heti tai ne jäävät korvamerkittynä lesken irtaimistoon. Saisimme ne sitten, kun leskestä aika jättää.
Leski ei suostunut, vaan ilmoitti, että hänen asianajajansa ottaa myöhemmin meihin yhteyttä.
Kysymys kuuluu:
Onko meillä perintölain mukaan oikeus saada pesästä koti-irataimistoa ja missä määrin?
Rahavarat käsittääksemme jaetaan velkojen jälkeen 50% leskelle ja 50% meille kolmelle?
Kuolinpesän osakkaana Leski, tytär, poika ja pojan poika.
Vainajalta ei jäänyt testamenttia.
Vainajan ja lesken välillä v. 1988 rekisteröity avioehtosopimus, jonka mukaan vainajalla ei ole avio-oikeutta Lesken omistamaan omaisuuteen, sen sijaan tulevaan omaisuuteen tai omaisuuden tuottoon.
Vainajan rahavarat n. 10000 euroa ja velat n. 4500 euroa.
Lesken mukaan koti-irtaimiston ja henkilökohtaisen omaisuuden arvo ei ylitä perintö- ja lahjaverolaissa manittua 4000 euroa.
Kiistimme tämän perunkirjoituksessa, koska mielstämme koti-irtaimisto on huomattavasti arvokkaampi.
Lesken omaisuus yli 200000 euroa ( asunto-osake, auto ym.) ja leski ilmoittikin, että hän käyttää oikeutta olla luovuttamatta omaisuuttaan tasinkona vainajan perillisille.
Vainaja ei ollut antanut sellaista ennakkoperintöä, lahjaa tai muuta etuutta, joka perintöverotusta toimittaessa olisi otettava huomioon.
Perinnönjaossa leski olisi antanut meille ( tytär, poika, pojan poika) vainajan rahavaroista ( miinus velat) puolet ja lisäksi itse valitsimiaan isämme henkilökohtaisia esineitä muutaman kappaleen.
Emme tyytyneet lesken valintaan, vaan yritimme neuvotella asiasta.
Ilmoitimme, että mielestämme meille kuuluu lakiosa, puolet eli 25% ,isämme omaisuudesta, kaikesta irtaimistosta.
Tarkensimme, että sellaisesta irtaimistosta, mistä ei löydy kuittia tai lahjakirjaa lesken hyväksi.
Leski ilmoitti, että jos emme tyydy hänen esitykseensä, niin pesä jää jakamatta.
Koska halusimme jakaa perinnön ilman riitaa ja ilman pesäjakajaa ilmoitimme, että haluamme rahavarojen lisäksi irtaimistosta vain 4 taulua, yhden pöydän ja 10 kpl pieniä posliiniesineitä. Lisäksi mainitismme, että leskellä on oikeus joko antaa kyseiset tavarat meille heti tai ne jäävät korvamerkittynä lesken irtaimistoon. Saisimme ne sitten, kun leskestä aika jättää.
Leski ei suostunut, vaan ilmoitti, että hänen asianajajansa ottaa myöhemmin meihin yhteyttä.
Kysymys kuuluu:
Onko meillä perintölain mukaan oikeus saada pesästä koti-irataimistoa ja missä määrin?
Rahavarat käsittääksemme jaetaan velkojen jälkeen 50% leskelle ja 50% meille kolmelle?
Vastaukset 9
Vanhimmat
>>Onko meillä perintölain mukaan oikeus saada pesästä koti-irataimistoa ja missä määrin?>Rahavarat käsittääksemme jaetaan velkojen jälkeen 50% leskelle ja 50% meille kolmelle?
Luin kysymyksesi väärin. Asia on juuri kuten lopussa ehdotat.
"Tavanomainen koti-irtaimisto jää lesken hallintaan, mutta te omistatte sen. "
Kuka sen nyt sitten loppujen lopuksi omistaa, jos irtaimisto ollut alunperin yhteistä?
Kiitos vastauksesta.
Olen saanut sen käsityksen, että leski on tehnyt yksipuolisen avioehtosopimuksen. Hänen omaisuutensa ei ole vainajan eli isäni, mutta isäni omaisuus on hänen.
Eikö tämän mukaan silloin irtaimisto jaettaisi 50 % leskelle ja 50 % vainajalle. Ja vainajan osuudesta 50 % jäisi leskelle ja meille loput. Elikä yhteenlaskettuna leski saa irtaimistosta 75% ja meille jäisi 25%.
Kysyjälle tiedoksi, että leski ei peri puolisoaan ilman testamenttia, jos vainajalla on elossaolevia rintaperillisryhmään kuuluvia lapsia tai näiden lapsia. Aviopuolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus jaetaan ja tarvittaessa tasataan ennen perinnönjakoa osituksessa.
Huh, huh.
Vääntäisitkö tuon sinun vastauksesi rautalangasta minulle?
Mielestäni elossa oleva puoliso saa puolet ja lapset loput, jollei ole avioehtoa?
Ja avioehdon kanssa kuten edellä esitin.
Miten olet päätynyt tämmöiseen "vainajan osuudesta 50 % jäisi leskelle ja meille loput."?
Vainajan osuuden perivät lapset (kun ei ole testamenttia), mutta se osuus mikä kuuluu vainajalle, selvitetään osituksessa, jossa puolisoiden avio-oikeuden alainen koko omaisuus puolitetaan, ja kun tässä tapauksessa leski on vedonnut oikeuteensa olla luovuttamatta tasinkoa, niin jää siihen vainajalle kuuluneeseen varallisuuden määrään.
Ositus jää siihen vainajalle kuuluvaan omaisuuten sen takia, että vainajalla ei ollut avio-oikeutta lesken omaisuuteen. Turhaan leski vetosi tasinkoprivilegiin, koska hänen omaisuutensa olisi ilman muuta jäänyt osituksen ulkopuolelle. Ehkäpä halusi näillä sanoilla vain tehdä tilanteen perillisille selväksi. Tai sitten perilliset ovat ymmärtäneet lesken sanomiset väärin.
Johan nyt on merkillistä, että kahdella palstalla puit samaa asiaa. Perintö- ja testamenttipalstalla sinulle on jo aiemmin rautalankaa väännetty. Lue sieltä!