tuleeko joskus mieleen

Mietin sillointällöin, millainen se olisi, itkisikö paljon.. Millainen elämä olisi. Nyt toinen km menossa ja tunteet on tosi sekavat. Jotenkin ihan puutunut ja tuntuu, ettei sitä tajuakkaan kunnolla. Ja kun tietää, että kolmannen kohdalla on km todennäköisempää kuin onnistuminen..

Kyllä miettii,mulla on keskenmenosta kohta 10 vuotta aikaa ja mietin lähes viikottain millanen lapsi siitä olisi tullut. Kaipaus ja haikeus on ja tiedän että se varmaan on läpi elämän,ainakin mun kohdalla. Keskenmeno on suuri menetys ja sitä ei oikeestaan kukaan muu tajua kuin sen kokenut. Mun ex mies oikein oli saanut elämän tehtäväks satuttaa mua ja soitti kesällä että musta tulee isä,että sinusta ei ollut mulle lapsen antajaks. Ties kyllä tasan tarkkaa miten se sattui. Elämä on joskus niin epäoikeudenmukaista joitakin kohtaan ja se miten jotkut ihmiset haluaa toista loukata noin vaikeella asialla kuin keskenmeno.

Minulla keskenmenot vuonna 11 ja nyt viime kesänä. Varsinkin viime kesän km otti koville, koska selvisi nt-ultrassa. Sinne mennessä luulin, että kaikki on hyvin. Ihan painajainen siis. nyt olen taas raskaana 7. raskausviikolla. En uskalla iloita raskaudesta. Toivon, että nyt kaikki olisi ok. Kieltämättä tulee mieleen tämä viimeinen km ja kuinka pitkällä raskaus olisi...