Kertokaa kokemuksia koster tyyppisistä / pitkälölisistä veneistä. Hyviä ja huonoja puolia kaivataan. Olen itselle katselemassa n.30 jalkaista pitkäkölistä. Onko pitkäkölissä jotain erityistä mikä pitää huomioida ostaessa? Sen tiedänkin jo että hitaita nykyaikaisiin muotoihin verrattuna, mutta sillä ei merkitystä. Jos on kiire ajan moottoriveneellä.
pitkäköli
vm.57
121324
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
jos pitkäköli olisi hyvä, niitä asennettaisiin uusiin veneisiin.
Markkinoilla on vielä pitkäkölisiä aluksia, niiden manoveeraus satamissa on vaikeaa ja purjehdusominaisuudet ovat huonot itämerellä.
Pitkäkölinen on epäilemättä hyvä valinta sinulle, kun hoksaat ajaa moottorilla jos on kiire.
Pitkäkölinen on avotuulilla suuntavakaampi, peräsin paremmin suojattu ja karille ajaessa isku jakaantuu laajalle alueelle eli kestää paremmin. Monissa oli myös syvä pilssi, jota nykyveneissä kaipaa. Negatiivisia asioita on iso märkäpinta= lähtökohtaisesti hidas vene ja huono peräsimen teho.Louhen, 5,5, R6 ja 8 purjehtijat vetää tietenkin herneen nenään tässä kohdassa mutta kosteri ei ole oikein kryssivene. Etenkin kosteri oli myös varsin hankala käsitellä ahtaissa satamissa.
Omani on suuntavakaa kryssillä. Ohjaamisen saa unohtaa jos ei harrastuksen vuoksi sitä halua. Suuremman märkäpinnan vuoksi vene on varsinkin heikolla tuulilla hitaampi kuin eväkölinen. Pohjakosketuksissa vauriot yleensä jäävät vähäisemmiksi. Itse vedin kerran yli kuutta solmua 70 cm syvyydessä olevan kiven yli. Vene hyppäsi kiven yli. Säikähdys oli kova, mutta pohjassa oli vain pintanaarmuja. Ne ehti korjaamaan talvitelakoinnin aikana. Aiemmalla kapealla eväkölillä varustetussa veneessä jälki olisi ollut rumaa. Ikävässä kelissä kulku on pehmeämpää kuin litteäpohjaisemmilla veneillä. Pitkäkölinenkin kyllä luovii. Varmasti huonommin kuin eväkölinen vene, mutta ei merkittävästi. En purjehdi kilpaa, joten en ole osannut kaivata kummempaa. Minun veneeni on niin pitkäkölinen kuin olla ja voi. Jokainenhan voi valita omiin mieltymyksiinsä sopivan veneen.
Pitkäkölinen vene on hankala käsitellä ahtaissa satamissa. Tottunut veneilijä kuitenkin tietää kuinka veneensä käyttäytyy ja mitä sillä voi tehdä joten sen ei pitäisi olla yllätys että kovin tiukkoja käännöksiämsillä ei tehdä. Eväköliset kääntyvät satamissa todella pienellä säteellä.
Kryssiminen sujuu eväköliveneellä joutuisammin ja ylemmäs tuuleen. Nykyset veneet ovat kuitenkin tasapohjaisia joten ne pyrkivät hakkaamaan vasta-aaltoon ajettaessa. Pitkäköliset ovat v-pohjaisia joten niiden kulku vasta-aaltoon on hieman miellyttävämpää.
Kevyellä tuulella pitkäköliset ovat hitaampia, ellei sitten satu olemaan ylirikattu vene jossa purjeiden voimaa riittää veneen liikutteluun pienemmälläkin tuulella.
Eväköliset veneet eivät pysy suunnassa jos niiden ruorista irrottaa otteen. Ainakin meidän pitkäkölisessä veneessä kerkessi hyvin tekemään erilaisia manööverejä sillä välin kun irrotti otteensa pinnasta ilman että veneen suunta mainittavammin muuttui.
Pitkäkölisiä voi ajaa kallellaan ilman pelkoa siitä että peräsin menettäisi otteensa veteen. Eväkölisten kanssa pitää olla tarkkana että kallistuskulma ei kasva liian suureksi.
Kostereissa tankit mahtuvat pilssiin joten punkan aluset jäävät tavaroiden säilytystä varten.
Totta on myöskin että kölirakenne pikemminkin tukee venettä kun että se rasittaisi veneen rakenteita. Jos ajaa kivelle niin se ei ole niin vakavaa mutta toisaalta se on myös hankalampi saada kiveltä pois.
Jos on kiire nin hankkisin eväkölisen, jos haluaa ottaa homman rauhassa niin pitkäkölisellä pärjää vallan hyvin
Veneeni kääntyy oikealle käytännössä paikallaan, kun käyttää hyväksi potkurin kavitointia. Peräsin oikealle ja kaasua eteen. Kun vene alkaa liikkua, vaihde taakse ja kaasua. Tätä toistamalla vene kääntyy paikallaan. Hidastahan se on verrattuna eväkölisen piruetteihin. mutta käännöksen voi tehdä pienessä tilassa. Tietenkin, jos veneessä on keulapotkuri, helpottaa se manööverejä.
Korjataan nyt ainakin sen verran, ettei todellakaan ole kyse kavitoinnista. Ja kääntymisessä on se rajoitus, että tuulta ei saa olla paljoa, muuten se vie mukanaan hitaassa proseduurissa. Saattaa myös kääntää takaisin yhden edestakaisin-manööverin aikana tehdyn kääntymisen. Mutta onnistuu kyllä kevyissä oloissa siihen yhteen suuntaan.
Purjehdin kuusi vuotta Vindö 32 -veneellä, joka on pitkäkölinen.
Hyviä puolia:
- erittäin suuntavakaa
- tasainen kulku isossakin aallossa
- turvallisempi karilleajoissa kuin eväkölinen
- kunnolinen iso ja syvä pilssi
- vesitankki kölissä, hyvä paikka painojakauman kannalta
- turvallinen ja hyvin tuettu peräsin
- matala syväys
Huonoja puolia:
- erittäin hankala ohjata peruutettaessa
- ei kovin ketterä eteenpäinkään liikuttaessa
- vaativa trimmata kovalla tuulella niin, että peräsinpaine pysyy kohtuullisena
- iso märkäpinta vaatii paljon myrkkymaalia, joka on kallista kamaa
Sanoisin, että pitkässä kölissä on matkapurjehduksen ja saaristopurjehduksen kannalta enemmän hyvää kuin huonoa. Kilpapurjehduksessa pitkä köli ei ehkä ole paras valinta, joskin itse kyllä voitin tuolla omalla veneelläni Emäsalon lenkin.
Eiköhän ainakin Jenkeissä valmisteta vielä monen merkkisiä pitkäkölisiä veneitä. Matkapurjehduksessa ne ovat turvallisia veneitä
Ensimmäisellä veneelläni joka oli n. 7 metrinen pitkäkölinen vene. Tein aikoinaan viikon mittaisen Visbyn purjehduksen Raisionlahdelta. Parhaimmillaan mentiin 80mpk pätkä koskematta peräsimeen, vaikka ei ollut autopiloottia. Vaikka se oli hidas ja pieni, veikkaan että harva tekee modernilla isolla veneellä samaa reissua nopeammin.
Luonnonsatamiin voi olla hankalampi mennä vaikka syväys ei olisikaan suuri, sillä köli alkaa aikaisemmin.
Nykyinen eväkölinen ja lattapohjainenkin menee pitkät ajat ohjaukseen koskematta. Myös ensimmäinen 20-jalkainen veneeni, joka oli myös eväkölinen, meni tunteja käsin koskematta, kun laski levankia muutaman sentin alaspäin. Iso ei silloin vetänyt aivan koko alaltaan ennenkuin suunta oli pari astetta laskenut ja silloin se nosti veneen takaisin ylemmäs. Nykyisen veneen autopilottikin ajaa suurempaa s-kurvaa kuin se.
Taisi tulla jo kaikki kerrottua. Palloa kiertämässä on runsaasti pitkäkölisiä veneitä: puuta, betonia, lujitemuovia ja terästäkin. Se on vakaa ja turvallinen myötätuulivene, mutta vähän laiska kääntymään, nousemaan tuuleen ja kulkemaan kevyessä tuulessa. www.snoopy.fi
Pallonkierroissa paljon raskaita pienellä purjealalla varustettuja pitkäkölejä jotka kulkee pasaatituulissa kuten raakapurjelaivatkin, mutta kyllä pitkäköleillä kryssitäänkin, ja sitten on pitkäkölejä joissa köli ei ulotu keulaan asti tai alkaa edestä hyvin loivasti päätyen peräsimeen.
Piitkäkölistä kyllä oppii kääntelemään satamassa ja on hyötyäkin ettei tuuli niin pyörittele venettä. Kääntösäde pieneksi: ensin hieman pakkia, peruuttaessa vaihde eteen, reilusti kaasua ja peräsin laitaan, niin kääntyy melkein paikallaan. Peruuttaessa pidempään taas täytyy olla riittävästi nopeutta veneen ohjaamiseen.
Aiemmin minulla oli eväkölinen vene, nykyisin pitkäkölinen, raskas ketsi aika isolla purjepinta-alalla. Eväkölinen on herkkä ja ketterä, pitkäkölinen vakaa ja jäykkä. Eväkölisenkin sai pysymään suunnassa ilman ohjausta, mutta vain tietyissä oloissa, ja esim. moottorilla ei ollenkaan. Pitkäköliseni kanssa voin hyvinkin moottorilla ajettaessa olla välillä jotain muuta tekemässä vaikkapa 30 sekuntia ilman, että peräsin kääntyy itsekseen. Tilanteissa, joissa eväkölinen on levoton, kuten isossa aallokossa, on pitkäkölinen huomattavasti mukavampi. Ohjattavuus eteenpäin ei ole paljoa huonompi kuin eväkölisessä, taaksepäin ei ohjausta juuri ole. Kun tämän tietää, osaa varautua, ja oppii antamaan kaasua vuorotellen eteen ja taakse, kuten täällä on jo kerrottu. Satamissa pyrin välttämään ahtaita paikkoja, joihin olisin vielä eväkölisellä veneelläni mennyt. Jos nopeus on tärkeä, älä osta pitkäkölistä.
http://www.image-ination.com/sailcalc.html