Villakoiran pennun hoidosta

Ihan rauhassa vaan, ei se puudeli siitä hajoa. :)

Pennun kanssa täytyy alkaa opetella eri turkinhoitotoimenpiteitä heti. Omani on lyhyessä turkissa myös ja pennun arki täyttyi heti alusta lähtien sillä, että joka päivä/lähes joka päivä pentu oli trimmipöydällä ja harjattavana (itselläni on karsta, mutta en niistä tykkää, joten käytän tavallisen mallista harjaa), 1-2 kertaa viikossa pesin ja kuivasin, trimmasin koneella aika usein (varsinkin naama ja tassut ovat monen kohdalla sellainen, jota täytyy harjoitella PALJON, omani tahtoo edelleen vastustella noita ajaessa ja on kuitenkin kohta 3-vuotias). Myös kynsienleikkuu täytyy opetella ja päätät ylipäänsä heti alussa, että haluatko koiran seisovan pöydällä vai annatko sen istua/maata kun teet turkinhoitotoimenpiteitä. Kun alusta asti on selvä linja sen suhteen, on se koirallekin helpompi oppia.

Jos haluat, että koira makaa rennosti kyljellään, opetat sen sille. Rimpuilua ei kannata koskaan palkita päästämällä irti, vaan teet sen mitä aiot tehdä ja odotat niin kauan että se rimpuilu loppuu. Nameja ja kehuja runsaasti kehiin!

Korvakarvojen nyppiminen sattuu enemmän tai vähemmän, alkuun voi opetella ihan vaan sitä, että korviin kosketaan ja ehkä nyppäistään kerran ja palkitaan runsaasti. On olemassa erilaisia pulvereita, jotka helpottavat tuota nyppimistä ja osa taitaa jollain tavalla puuduttaakin. Tuon korvakarvojen nyppimisen kun tekee tarpeeksi usein, niin ei tarvitse kerralla paljoa kiskoa niitä. Kaikille ei edes juuri karvoja sinne kasvakaan. Itse nypin niin, että koiran parkkeeraan pöydällä kainaloon, nostan sillä kädellä myös korvalehteä ja vedän sitä taaksepäin, jotta tuo korvakäytävä avartuu, nipistän karvoista ja terävä nykäisy. Ja muistaa ne namit. Ihan pienellä pennulla ne korvakarvat eivät välttämättä vielä edes irtoa, mutta tuotakin täytyy harjoitella. Meillä palkitaan edelleenkin niistä toimenpiteistä, mistä koira ei tykkää.

Pennulle vaan panta kaulaan, jotkut totuttelevat hitaasti, mutta meillä on ollut kahden koiran kohdalla taktiikkana ihan vaan se, että panta laitetaan kaulaan ja se siitä (alkuun on ollut helposti kiinnitettävä klipsipanta). Hihnassa opetellaan myös liikkumaan, alkuun kuljin aika paljonkin pennun haluamaan suuntaan, mutta pikkuhiljaa aloin opettaa myös sitä, että kaikkialle ei vain voi mennä. Oma linjani tuohon maastasyömiseen/noukkimiseen on ollut se, että kunhan ei se ei ole mitään vaarallista, senkun mutustelkoon, yleensä on kuitenkin sylkenyt kaiken pihalle jossain vaiheessa. Tuo taktiikka tosin vaatii sitten sitä, että itse tutkii maata ja katsoo, että mitä se koira ottaa suuhunsa. Tosin ulosteen kohdalla on tiukka ei, sitä ei syödä, tosin ei meillä ole sitä haluttu syödäkään (voikohan koiralla olla jokin puutos?). Tietty heinä on meillä varsinaista herkkua, sitä aletaan etsimään heti kun lumet sulaa ja yritetään syödä pitkälle syksyyn, kun heinä on jo kuivunut.

Koira kyllä oppii sisäsiistiksi kunhan sitä vain ahkerasti kuljettaa ulkona, meillä ei ole ollut koskaan papereita käytössä, vaan pentu on roudattu ulos vähintään tunnin välein, tarvittaessa tiheämminkin. Toinen oppi homman jujun nopeasti, toinen oli varmasti sisäsiisti vasta lähes vuoden ikäisenä.

Nyt kun pentu on talossa, niin kannattaa alkaa sitä totuttamaan heti kaikkeen mahdolliseen mitä sen elämässä voi tulla vastaan. Lapset, vieraat ihmiset, auto/juna/bussi jne, erilaiset paikat, vilkkaat ympäristöt jne. Tämä vaatii aika tavalla työtä, mutta elämä jatkossa on helpompaa kun koira ei arastele tai pelkää.

olen itse hankkimassa yhtä koiran pentua villa koiraa mutta en ole tottunut hoitamaan koiraa minua kiinnostaa eniten se että miten niitä hoidetaan ja pestään ruokkimisestä olen jo jotain saanut selville mutta hoito ja pesu on vielä hämärän peitossa en ole varma kuinka montakertaa pitää viedä koiraa ulos vai pitääkö pentua viedä ollenkaan ?