Laituri tuuliselle ison selän rannalle?

Jaa-ah, sen kun tietäisi. Luonnonvoimat on mahtavia ja arvaamattomia.

Meillä on mökki merenrannalla ja tähän ikään mennessä (60v) olen nähnyt mökkirannassa kolme laituria. Eli kaikki ovat ennemmin tai myöhemmin menneet palasiksi jäiden ja myrskyjen seurauksena.

Ei ehkä heti kerralla, mutta tyyliin "myrsky A" heiluttelee kansilautoja ja pikkasen vääntää runkoa. Sitten "myrsky B" rikkoo lisää ja tuhoaa loput. Seuraava kesä menee jäänteitä purkaessa ja sitä seuraava taas uutta laittaessa....

Eli lähes joka toinen-kolmas vuosi on joku näistä vaiheista menossa ja euroja palaa materiaaleihin, kaivurimaksuihin ja työmiesten palkkoihin. Pienenä naisena kun ei voimat riitä, vaikka nyt jotain nauloja hakkaa/sorkkarautaa väännän ja maalaa, mutta rajansa silläkin.

Nyt ollaan taas tuossa vaiheessa, että pelkkä kivikasa on rannassa, vanha on purettu Tapanin myrskyn tuhojen jälkeen.

Ollaan ennen laitettu puusta, nyt on vakaassa harkinnassa valaa betonista perustukset kivien päälle. Sitten siihen irrotettavat kansilaudat.
Jos vaikka sitten kestäisi tämän loppuelämän?

Sitten kun jäät siirtävät sen betonijärkäleen kyljelleen, niin taas tarvitaan isompaa kaivuria...

Tämäntyyppistä olen harkinnut omaan rantaan:

http://www.liftdock.fi/

Ei tietoa kivikasasta, meillä myös mökki saaressa Saimaalla.
Keväällä 2011 hankittiin kelluva betoniponttonilaituri asennettuna, oli loistava hankinta. Vedenkorkeus ei haittaa, kävelysilta nivelöitynä kiinni rannassa ja korkean veden aikana eli juuri nyt kävellään laiturin kannelle jopa hiukka ylämäkeen.
Talveksi nostan kävelysillan laituri päälle eikä ole ollut myrskyistä haittaa.
Kansi on 7x3 m ja kävelysilta 5x1,2 m. Kantavuus miltei 3 t.Suosittelen lämpimästi.

Pysyy kun proppaa kiinni kallioon, tai kunnon kiveen, jos semmoista paikkaa löytyy.

Betoniponttoonilaiturin ankkurointi on kyllä ongelmallinen tuulisilla rannoilla. Vaikka pysyisikin rantakalliossa, niin pohjaan tulevan ankkuroinnin täytyy olla todella jämerä ja luotettava, jottei laituri lähde rantaan päin kovalla myrskyllä.

Naapurissa viimeiksi tapaninmyrsky siirsi laituria. onneksi ei vielä tullut niin lähelle rantakalliota, että olisi osunut siihen, mutta siirto takaisin paikoilleen oli kuulemma tyyristä puuhaa. Ei silti, kyllä se laiturikin on aika tyyris ja myös hyvä. Kunhan ankkurointi pitää.

En aio ostaa betoniponttoonilaituria ku ne maksaa liikaa.

Tarkoitus olisi tehdä n.6m päähän rannasta iso kivikasa jonka päälle tulisi kyllästetyt lyhtypylväät 3kpl ja toinen pää rannalle kivien päälle. Tämä laudoitetaan kyllästetyillä umpeen.
Tästä kiinteästä peruslaiturista sitten jatkan kelluvalla laiturilla jonka aina sitten nostan talveksi rannalle.

Jos sitä vaikka proppais kiviin kiinni ton kiinteän laiturin niin kestäneekö?
Valaa vielä betonia kivien väliin sitomaan sitä yhtenäisemmäksi kiviklöntäksi?

ONKO TEILLÄ LAITTAA KUVIA NOISTA LAITUREISTA MITÄ OLETTE VÄSÄNNEET KIVIKASOJEN PÄÄLLE?
IHAN VAAN MIELENKIINNOSTA OLISIN HALUNNU NÄHDÄ MITEN NE ON TEHTY?

http://www.laiturit.info/osasto/kiinteat/

Onko kellään selkeitä ohjeita arkkulaiturin rakentamisesta? Lähinnä sen arkun tekemisestä 50x150mm kyllästetystä?
Tehdäänkö eka tasainen kivikasa järvenpohjaan jonka päälle aletaan rakentaa arkkua vai kuinka?
Onko arkku suljettu(pohjallinen) paketti täynnä kiviä?

Tuon nyt antaa osviittaa:

http://www.puuinfo.fi/sites/default/files/content/tee-se-itse/rakennusohjeet-ja-esitteet/laituri/laituri.pdf

Onko kellään selkeitä ohjeita arkkulaiturin rakentamisesta? Lähinnä sen arkun tekemisestä 50x150mm kyllästetystä?
Tehdäänkö eka tasainen kivikasa järvenpohjaan jonka päälle aletaan rakentaa arkkua vai kuinka?
Onko arkku suljettu(pohjallinen) paketti täynnä kiviä?

Tuon nyt antaa osviittaa:

http://www.puuinfo.fi/sites/default/files/content/tee-se-itse/rakennusohjeet-ja-esitteet/laituri/laituri.pdf

Mökkinaapurin kiviarkku hajosi viime vuonna, oli kyllä kauan kestänyt.

Muutama vuosi sitten oli Meidän Mökki- lehdessä artikkeli Arto Paasilinnan laiturista, joka tehtiin kestäväksi. Siinä valettiin se perustus kartion muotoon, tarkoitus oli muistaakseni estää jäiden vauriot. Kestikö laituri, ken tietää. Mistähän löytäisi sen vanhan artikkelin?

Perinteinen tapa tehdä arkku on tehdä hirrestä, lohenpyrstöliitoksin. EI siis sellaisia pitkänurkkaisia salvoksia kuin monissa hirsimökeissä, jäät ottavat kiinni niihin.

Arkku on kartion muotoinen, kapenee ylöspäin jottei jäät nosta sitä ylös.

Pohjaa niissä ei ole, vaan sellaiset orsipuut menevät arkun läpi ja osa kivistä tulee orsien päälle.

Noita sahatavara-arkkujakin näkyy olevan myynnissä, mutta mun mielestä ovat vähän rimpuloita. Mitenköhän käy kun sinne pudotellaan kaivurilla puolen tonnin kiviä? Tämä siis mielipide, ei ole kokemusta tuollaisesta 50x150-arkusta.

Ei pysty käyttää kaivuria kun mökki on saaressa, joten kaikki kivet on itse käsin kannettava.
Ranta koostuu 100%:sti kivistä joidenka painon vaihtelu 15kg-500kg välillä :)
Pitänee vaan kasata pari isoa kasaa kiviä joista yksi laiturin päähän ja toinen lähemmäs rantaan. Tästä kiinteästä laiturista sitten jatketaan ponttoonilaiturilla jonka otan talveksi pois.

Noitten kivikasojen päälle kun laittaa muutaman kyllästetyn sähköpylvään ja sen päälle kansilaudat niin luulis olevan ok?

Meren rannalle saareen (1.5 km mantereesta) tehty kaivurin avulla aallonmurtaja suojan puolelle, sen kylkeen puh.pylväistä kapeahko puulaituri. Kestänyt 5 talvea liikkumatta ilman huoltotoimia...

Murtajan pituus n. 9 metriä. Isot kivet 1.5 kuution järkäleitä, loput pienempiä. Olen vielä tilkinnyt kivenrakoja pikkukivillä, jotta saisin mahdollisimman yhtenäisen kivimassan aikaiseksi.

Kaivurin hinta oli 800 €.

Vinkkejä:

-katso, onko lähellä isoa vedenpäällistä "puskurikiveä", joka rikkoisi jäälautat ennen laituriasi. Myös riuttojen ja vedenalaisten kivikkojen "suoja" voi auttaa.

- onko mahdollista tehdä puuosasta "elastista" - eli vaijerien, taljahihnojen tms. avulla, jolloin kivien liikkeet eivät automaattisesti riko puuosia.
Eli ikään kuin liikuntasaumoja?

Epäilen, että käsin tehdyt kivilaiturit eivät tule kestämään edes järvioloissa. Kaivurifirmat tekevät saaristossa töitä vuokraamillaan ponttonialustoilla ainakin merialueilla. Järvistä en tiedä.

Mieti, punnitse, harkitse tarkkkan....Kivien siirto on niin iso työ, ja kaikki voi mennä hukkaan, jos olosuhteet osuvat kohdalleen.

Toivon onnistumista!

Kyllä se kivikasa pysyy kunhan on iso. Mutta puut ja kannet ei. Niihin kun jää tarttuu niin korkkaa pultit ja kierretangot parruista ja lyhtypylväistä läpi että heilahtaa. Meillä 7km meren selkää edessä ja kivikasa on semmoiset 15m pitkä ja 2m leveä. Vesi nousee myrskyllä kasan yli. Paikallaan on pysynyt. Betonikansi.

En ymmärrä miten pelkkä käsin tehty kivikasa ylipäätään voi vastustaa noin isoa selkää. Veden liikkeet se kyllä kestänee, mutta ei talvea ja jäitä. Sehän on kuin tulitikku valtavan lautan päässä...

Jos kerran täytetyt kaivonrenkaat eivät kestä, niin eivät kai sitten irtokivetkään.

Kivikasan kivet pitäisi saada "sidottua" yhdeksi isoksi massaksi, jossa kivet eivät pääse liikkumaan jäiden mukana. Muuten taitaa murentua pala palalta.

Ainakin merellä käy näin....

Pitänee toivoa että ne jäät ei liiku hirveästi?
Jos se silloin kestäis....

Sähköpylväät ovat hyviä, mutta 10 km selkä ja 1.5 m korkeusvaihtelut yhdistettynä kivikasaan kuulostaa ulkopuoliselle aika hataralta yhdistelmältä. Betonit tuppaavat murtumaan ja irtokiviä on vaikea saada pysymään paikoillaan.

Merellä tonnien painoiset kivilaituritkin tuppaavat liikkumaan vuosien saatossa, vaikka ovat saariston suojassa,

Vaikutat yritteliäältä kaverilta...

Onko mahdollista laittaa valokuvaa paikasta tai saada tarkempaa tietoa esim. pohjan rakenteesta ja vedenkorkeudesta kivikasan kohdalla.

Onko selän puoli ainoa järkevä vaihtoehto?
Nouseeko veden/ jään pinta talvisinkin?
Onko saaressa muita laitureita?
Mikä on budjettisi?

Minulla on tekeillä laituri tuulisen selän rantaan. Olen päätynyt ns. konsolilaiturin tekemiseen, koska ranta on kalliota.

Laituri tulee 30 mm haponkestävien pyörötankojen varaan. Äkkiä ajatellen laituri tällaisten tankojen varassa vasta hutera onkin, mutta todellisuudessa jäät eivät tartu tällaisiin pyötötankoihin vaan tangot leikkaavat jäätä jään liikkuessa ja näin laituri pysyy paikoillaan.

Yksi käytännön ongelma on vielä ratkaisematta. Eli miten kiinnittää pyörötangot kallioon porattuihin reikiin? Kiinnitys pitää olla mahdottoman kestävä, koska kovalla myrskyllä rantaan vyöryvät aallot lyövät laituria ylöspäin kun aalto kiilautuu rantakallion ja laiturin väliin.

Jos jollain on kokemuksia juotosbetoneista, jotka toimivat veden alla, niin kokemukset ja tuotemerkit kiinnostaisivat.

30 mm terästangot kestävät jään painetta hyvin kun alapää on kiinni kalliossa ja yläpää kiinni laiturissa. Tankojen taika on siinä, että jää ei saa niistä otetta. Siinä kun laajeneva jää työntää henkilöauton kokoista kiveä edellään, niin metallitanko pysyy paikalla ja leikkaa jäätä. Siinä ohuiden tankojen salaisuus.

Varmaan paksummat tangot olisivat parempia, mutta kallioon on vaikea saada yli 35 mm reikiä.

Perinteisesti terästankojen päätyyn on rälläköity syvä hahlo. hahloon kiila. Tanko lasketaan reikään kiilan kanssa ja lyödään lekalla päähän, niin kiila leventää tangon tyvipään. Näin tanko pysyy reijässä.

Tein laiturin 3v sitten meren rantaan pitkän harkinnan jälkeen. Mallia otin naapureilta, Claes Dymlingin kirjasta Bryggen sekä monenmonista nettijutuista.

Rannassani oli valmiina kivikasa joka on noin 8x8x2m kokoinen. Porasin isompiin kiviin 5 reikää per tolppa, reikiin haponkestävää terästä juotosbetonilla, ympärille n. 30cm halkaisijan viemäriputkea ja täyteen betonia. Tähän päälle sitten 2x8 tuumaista ja lyhtytolppia. Kannen korkeudeksi tuli noin 80cm. Venettä varten laiturissa on käännettävä luiska jonka nostan talveksi ylös. Käännettävä luiska on sinkittyä terästä jonka osat teetin.

Projekti maksoi alle 1000e ja reilut sata työtuntia, mutta hauskaa oli tehdessä. Laituri on kestänyt hyvin toistaiseksi. Naapuri rakentaa nyt laituria samalla menetelmällä.

Kuinka isoja reikiä porasit ja kuinka paksua haponkestävää terästä käytit?

Laitoin yhden paksun kierretangon keskelle, olisiko ollut 24mm ja ympärille 5 kpl ruostumatonta 8mm betonirautaa. Jälkeenpäin ajatellen nämä olisi ilmeisesti sittenkin pitänyt olla haponkestävää, koska rst ja hpk materiaalia ei saisi käyttää samassa. Teräksen koko on hyvin paljon kiinni paikasta ja lompakosta. Teräkseen menee helposti useampi tonni, jos haluaa olla varma että kestää 50 vuotta.

Reiät porasin ja täytin Sormatin ohjeiden mukaan, kts. sormat.fi Yksi tärkeä työvaihe on puhaltaa poratut reiät täysin puhtaaksi pölystä ja vedestä ennen täyttöä. Käytin tähän kompuraa ja puhallussuutinta.