Uusperheemme arvot eivät oikein täsmää ja hakisinkin neuvoa seuraavanlaiseen tilanteeseen!
uusperheemme on ollut nyt "kasassa" 8vuotta, meidän äidillä on minun lisäksi kaksi pienempää veljeä ja isäpeolellamme on 2poikaa, iältämme olemme suurin piirtein samanikäisiä.
isäpuolemme on aina ollut enemmän omiensa puolella mutta viimeisen vuoden aikana tilanne on käynyt kokoajan pahemmaksi.
isäpuolemme asuu äitini omistamassa asunnossa ja on elänyt suurimman osan ajasta äitimme varoilla, äitini on yksityisyrittäjä Kiinteistövälitys alalla joten pelkät äitini tulon lähteet ovat riittäneet. nyt isäpuoleni on päässyt rakennukselle töihin mutta siitä huolimatta hänen rahat on hänen ja äitimme rahat "kaikkien yhteiset".
äitini on hommannut tälle miehelle jopa oman auton, joka on äitini nimissä, silti minä en koskaan saa lainata sitä omiin tarpeisiini koska tämä "tapani" ei "omaansa" ns. lasten käsiin anna.
Me olemme aina perseestä,idiootteja,aaseja,tyhmiä tai muuten vaan osaamattomia mihin tahansa hommaan hänen mielestään ja mikään ruoka tai kotityömme ei kelpaa vaan ne on aina tehty väärin, hänen lapsensa jos joskus (kerran puoleen vuoteen) laittaa kahvin tippumaan on verrattavissa kuninkaalliseen ja on niin ihanaa.
hänen lapsensa saa mennä ja tulla niinkuin haluaa kellonaikaan katsomatta ja se että nukkuu viikonloppuisin vaikka klo13. asti ei haittaa, meidät hän kuitenkin herättää jo klo8 tekemään kotitöitä (siivousta,tiskausta,mattojen kopistelua jne) joita hänen lastensa ei koskaan tarvitse tehdä. Me emme pääse juuri koskaan kavereillemme yökylään,sillä meidän on hoidettava kotityömme viikkorahojemme eteen, sen sijaan hänen lapsensa yökyläilevät melkein joka viikonloppu ja viikkorahat juoksevat tästäkin huolimatta.
lisäksi isäpuolemme joudumme viemään, vettä,limua,olutta ja ruokaa, sohvatuoliin koska se on kuulemma lasten homma ja hän ei JAKSA töidensä (jotka ovat olevinaan niin raskaita) tehdä, miksi muiden vanhemmat jaksaa?
Ero ei tässä tapauksessa ole ratkaisu sillä äitini ei uskalla/tms sanoa isäpuolellemme vastaan koska pelkää alkavaa huutoa, suoranaista väkivallan uhkaa ei ole, eikä sitä ole esiintynyt. Lisäksi lastesuojelu ilmoitus on mahdoton yhtälö sillä äitillämme ja isällämme on yhteishuoltajuus (näemme isäämme noin kerran kk/2kk) isällemme emme ole uskaltaneet kertoa asiasta, koska äkkipikaisen luonteensa takia, hän saattaisi tehdä jotain ajattelematonta ja siitä seuraamuksena isämme näkeminen vaikeutuisi entisestään.
Mitä siis tehtävissä? kertokaa!
uusperheemme on ollut nyt "kasassa" 8vuotta, meidän äidillä on minun lisäksi kaksi pienempää veljeä ja isäpeolellamme on 2poikaa, iältämme olemme suurin piirtein samanikäisiä.
isäpuolemme on aina ollut enemmän omiensa puolella mutta viimeisen vuoden aikana tilanne on käynyt kokoajan pahemmaksi.
isäpuolemme asuu äitini omistamassa asunnossa ja on elänyt suurimman osan ajasta äitimme varoilla, äitini on yksityisyrittäjä Kiinteistövälitys alalla joten pelkät äitini tulon lähteet ovat riittäneet. nyt isäpuoleni on päässyt rakennukselle töihin mutta siitä huolimatta hänen rahat on hänen ja äitimme rahat "kaikkien yhteiset".
äitini on hommannut tälle miehelle jopa oman auton, joka on äitini nimissä, silti minä en koskaan saa lainata sitä omiin tarpeisiini koska tämä "tapani" ei "omaansa" ns. lasten käsiin anna.
Me olemme aina perseestä,idiootteja,aaseja,tyhmiä tai muuten vaan osaamattomia mihin tahansa hommaan hänen mielestään ja mikään ruoka tai kotityömme ei kelpaa vaan ne on aina tehty väärin, hänen lapsensa jos joskus (kerran puoleen vuoteen) laittaa kahvin tippumaan on verrattavissa kuninkaalliseen ja on niin ihanaa.
hänen lapsensa saa mennä ja tulla niinkuin haluaa kellonaikaan katsomatta ja se että nukkuu viikonloppuisin vaikka klo13. asti ei haittaa, meidät hän kuitenkin herättää jo klo8 tekemään kotitöitä (siivousta,tiskausta,mattojen kopistelua jne) joita hänen lastensa ei koskaan tarvitse tehdä. Me emme pääse juuri koskaan kavereillemme yökylään,sillä meidän on hoidettava kotityömme viikkorahojemme eteen, sen sijaan hänen lapsensa yökyläilevät melkein joka viikonloppu ja viikkorahat juoksevat tästäkin huolimatta.
lisäksi isäpuolemme joudumme viemään, vettä,limua,olutta ja ruokaa, sohvatuoliin koska se on kuulemma lasten homma ja hän ei JAKSA töidensä (jotka ovat olevinaan niin raskaita) tehdä, miksi muiden vanhemmat jaksaa?
Ero ei tässä tapauksessa ole ratkaisu sillä äitini ei uskalla/tms sanoa isäpuolellemme vastaan koska pelkää alkavaa huutoa, suoranaista väkivallan uhkaa ei ole, eikä sitä ole esiintynyt. Lisäksi lastesuojelu ilmoitus on mahdoton yhtälö sillä äitillämme ja isällämme on yhteishuoltajuus (näemme isäämme noin kerran kk/2kk) isällemme emme ole uskaltaneet kertoa asiasta, koska äkkipikaisen luonteensa takia, hän saattaisi tehdä jotain ajattelematonta ja siitä seuraamuksena isämme näkeminen vaikeutuisi entisestään.
Mitä siis tehtävissä? kertokaa!
Vastaukset 9
Vanhimmat
Miten noin sairaita ihmisiä voi olla ees olemassa!!!!!! lasten tulee saada olla lapsia ja kaikkien tasa-arvoisia, äitisi pitäisi saada tajuamaan, että parempaakin olisi tarjolla.
tuollaista ei tarvitse kenenkään kestää. jos asiat on ollut noin jo kauan ihmettelen mikä isäpuolessasi on niin ihmeellistä/uniikkia että äitisi sitä katselee.
itse en katsoisi päivääkään.
voimia sinulle tyttö 18v ja toivottavasti äitisi tulee järkiinsä ja etsii uuden miehen!
Vai tälläinen tarina tälle päivälle lissu....mee hoitoon!
"meidän äidillä on minun lisäksi kaksi pienempää veljeä ja isäpeolellamme on 2poikaa"
Bua-hah-haa, jaa on äidillä kaksi pienempää VELJEÄ
Just lisssuuuuuuuu hyppää järveeeeeeeeeeeeeeeeeeeeennnnnnnnnnnnnn
tarkoitin että minulla. anteeksi kirjoitus virheeni.
Jaa-a, tuossa ei välttämäti kamalasti pysty tekemään, jos ei äitiä ole taustatukena ja näin ilmeisesti ei ole. Mutta keskustelu yhteys ensin äitiin ja tuon saman mitä tähän vuodatit, voisit vuodattaa äidillesi...mutta ehkä hieman vähemmän kärjistetysti ja syyttelemättä. Ja annan nyt esimerkkinä sen, miten itse asian ilmaisisin omalle äidilleni (ja myöhemmin toivon mukaan sille isäpuolelleni)
"Tunnen itseni syrjityksi ja minusta tuntuu, että minulla ei ole samoja oikeuksia, kuin "sisarpuolillani". Teen kotitöitä viikkorahojeni eteen ja se tuntuu epärelulta varsinkin kun olen saanut sen vaikutelman, ettei "sisarpuoleni" tee oman rahansa eteen ja jos tekee niin hyvin vähän..." samaa rataa esität muut ja sitten..."Mielestäni tälläinen kohtelu ei ole tasapuolista ja MINUSTA tuntuu, että minua arvostetaan paljon vähemmän kuin sisarpuoltani"
Sitten muutoin asiaan. Olet jo 18-vuotias, eli voit mennä töihin. Töissä ollessasi et ole millään muotoa viikkorahojen armolla, vaan tienaat itse rahasi, MUTTA! Ennen kuin lähdet töihin, sovit ÄITISI kanssa, millä rahalla osallistut asumiskustannuksiin (ja tasapuolisesti asumiskustannukset jaettuna asuvat ihmiset ON sinun osasi). Ikäsi puolesta olet myös vapaa menemään, sillä olethan JO täysi-ikäinen, toki muut huomioon ottaen, eli ei kolistella keskellä yötä kotiin, kun muut haluavat nukkua.
Mitä isäpuolesi lapseen tulee. Hän on isäpuolellesi herranterttu ja anna olla. Kyllä se shokki ja karu todellisuus astuu kuvaan, kun joutuukin aikanaan omassa kodissaan tekemään muutakin, kuin keittämään kahvia sillointällöin. Sinnä voi olla herranterttu aika hukassa, kun ei ole joutunut kotitöitä tekemään. Voit toki viattomasti lmaista huoles äidillesi siitä, kuinka hän pärjää itsenäisesti (kun ei osaa pestä pyykkiä/valmistaa ruokaa/ siivota jne) ja vielä muistat kiittää äitiasi, että on opettanut sinua huolehtimaan taloudesta ;) Siinä alkaa isäpuolen korvat taatusti kuumottamaan (koska epäsuorasti annat ymmärtää, että hän on idiootti, joka ei välitä lapsestaan ja äitisi fiksu ja välittävä, kun on huolehtinut, että pärjäät). Tälläistä voisi kutsua psykologiseksi sodankäynniksi ;) Ei muuta kuin tsemppiä :)
Ja huomautuksena muille, tälläistä tosiaan tapahtuu. Tyttäreni ystävän kotona kuri ja säännöt ovat aika järkyttävät sille "ei omalle" lapselle
siis ei hyvänen aika! tyttö 18v, kerro isälles tms pakkohan tuohon on loppu tulla. ei oo kaikki kohallaan isäpuoles päässä.. :/ voimia!
tuommosta tapahtuu valitettavan usein. ja kyseessä on yleensä äiti-/isäpuoli, omat ovat aina oikeassa japremmassa asemassa, ja kumppanin lasta/lapsia ei juurikaan arvosteta ja heillä teetetään kotityöt...
Muuta pois haistata paskat faijapuolelle ja natkulle mutsillesi joka on niin lälly ettei voi puolustaa sua ja sisaruksiasi, olethan jo täysikäinen ihminen , jos opiskelet saat opintotukea ja asumistukea ja voit tehdä jotain töitäkin opiskeluaikanasi.
Tai muuta omalle faijallesi asuun.
Lastensuojelu ei enään koske sinua,koska olet aikuinen ja saat ite päättää asioistasi.
Itse olen lähtenyt kotoa 16v opiskeleen toiselle paikkakunalle ja hyvin pärjäsin, olin töissä viikonloppuisin ja parina iltana viikossa ja sain näin rahaa tukien päälle.
Samaa mieltä haistata sille ukolle vidut ja muuta pois. Olet jo aikuinen. Kauanko vielä ajattelit kärsiä kotona.?
Äitis on surkee matto! Lähe vetää ennen kuin sulta menee mielenterveys!