Vieläkö monikaan muistaa , tai ollut mukana
Talvella vinssit puhallettiin
Vinssimies
27510
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Kuka perkele,mistä työ saitte uuvet tilalle?.
Meil puhallettiin kerran koko pääkone. Oli siinä moni jätkä ällikällä lyöty.
Tämä tapahtui kesällä 72. Tuolloin oli muuten niin kuuma että kattilaakin piti tuulottaa
Kyllä muistan.Kun tilattiin höyrylaivassa höyryä täkille,niin aina avattiin kaikki
hikihanat niin putkistosta kuin itse vinsseistä.Tällä tavalla puhallettiin putkista
ja vinssien sylintereistä vesi pois.Kun ulos tuli sitten pelkkää höyryä,kaikki hiki
hanat suljettiin.
Kun sitten lopetettiin vinssien käyttö,avattiin jälleen kaikki hikihanat vinsseistä ja putkistosta.Sitten ilmoitettiin konehuoneeseen,että sulkevat höyryn täkille.Tämän
jälkeen laitettiin kaikki vinssit pyörimään kovalla vauhdilla,kunnes kaikki höyry ja
vesi oli poistettu vinsseistä ja putkista.Etenkin talvella tämä vinssien ja putkien
tyhjennys oli tarpeellinen homma,jotta ei tullut jäätymis vaurioita vinsseihin ja
putkiin.
Voi teitä poikii,teilt puuttuit lauhteen poistajat.
Lauhteenpoistaja on ja olisiko siitä apua .
Eikö tarttis puhaltaa lainkaan ??
Elikkä erottaa höyrylinjoissa olevan veden-steamtrap on hyvin laitetta kuvaava nimi engelskaksi.
jos oikein ymmärrän niin ei taida tuo steam trap oikein voimakone käytossä toimia. Höyrylukko on tarkoitettu lämmitykseen, slingojen päähän tai lämmonvaihtimiin. Ilman sitä höyry puhaltaisi suoraan hotwelliin. Höyrykoneet ja turbiinit perustuvat paine-eroon, jota höyrylukolla ei voida toteuttaa Kattilanpaine vallitsee systeemissä ennen höyrylukkoa ja hotwellin paine sen jälkeen.
Tietysti saattaahan se jossain olosuhteissa toimia jos systeemiin on asennettu erillinen by-pass linja höyrylukkoa varten, joka suljetaan voimakoneen käydessä.
Siis tuo steamtrap on parhainmillaan esm uimurilauhteenpoistin joka päästää linjoihin kertyneen veden pois.Tällä tavoin vältetään veden aiheuttamat paineiskut linjoissa,samalla varmistetaan että esm lämmönvaihtimeen menee pelkkä höyry eikä höyry/lauhdeseos.Lämmön vaihtimessa tapahtuu lämmön siirtyminen jolloin höyry lauhtuu nesteeksi,siis lauhteen poistinta ei enää tässä vaihessa tarvita.Laivakäytössä hotwell on normaali ilmanpaineessa jolloin paine-ero on mahdollisimman pieni ja höyry kulkee ilman vastapainetta.Voimalaitoksissahan syve(hotwell) on ylipaineinen-lauhteet kerätään lauhdesäiliöihin josta ne pumpataan syve(syöttövesi)säiliöön-suurin omakohtainen kokemus on 6bar:n paine.
Tuli jo sekoiltuakin.on oltu jo niin kauan laivoista pois#:Lämmön vaihtimessa tapahtuu lämmön siirtyminen jolloin höyry lauhtuu nesteeksi,siis lauhteen poistinta ei enää tässä vaihessa tarvita#.Toki vielä tarvitaan-estää höyryn pääsyn hotwelliin.Millaiset turbiinit mahtoivat olla käytössä,maalaitoksissa joissa puhutaan vastapainevoimasta,höyry kulke turbiinin läpi ja paine putoaa mutta näin saadaan alempi paineista höyryä prosessiin jossa se sitten aikanaan lauhtuu ja palautetaan kattilaan vetenä takaisin.
Vastapaine turbiinista otetaan lämpöenergiaa kaukolämpöön ja lauhdutusturbiinista energia menee ainoastaan sähkön tuotantoon, toki häviöt huomioon ottaen. Vastapaine laitoksella on parempi kokonais hyötysuhde.
Lauhde voimalaitos on varustettu alipaine lauhduttimella turbiinin jälkeen, jossa nimensä mukaan vallitsee alipaine. Näin turbiinista saadaan rutkasti lisää tehoa.
Niin jos kyseesää on kaukolämpölaitos,muussa teollisuudessa johonkin muuhun.
Olet oikeassa. Lisäksi teollisuudessa tarvitaan matalapaineista kylläistä höyryä joka usein johdetaan turbiinin väliotosta. Samasta putkesta kylläinen höyry menee kattilaan uudelleen tulistettavaksi ja siita takaisin turbiinin matalapainepuolelle.
Tälläisia ratkaisuja on muun muassa sellu ja paperitehtailla. Jotka ovat omavaraisia sähköntuottajia. Sellutehtaat on usein varustettu sooda eli mustalipeä kattilalla.
Ei tarvitse,eikä kannatakkaan-miksi laskea käsiteltyä ja keitettyä vettä linjoista pois kun ångfellanin(steamtrap)kautta lauhde menee hotwelliin ja sieltä kattilaan takaisin.
Sinä tuskin olet Höyryvinssiä nähnyt
En ole,olitko muuten itse silloin selvinpäin kun tuon vinssin näit?.
Mikä on "ångfella"? Ångfälla kyllä tiedän....
Steamtrap,lauhteenpoistin,veden erottaja etc.
Onneksi ei vesittäjiä silloin ollut , joku olisi saattanut
kesällä asentaa ne vinssilinjoihin .
Kukahan ne sitten talvella olis korjannut.
Vinssien puhallus kävi juuri niin kuin exmerenmies tuolla aiemmin kirjoitti. Sitä tehtiin joskus 50- ja 60-luvuilla.
Joo vinssit(keulassa ja perässä)oli käynnissä 24H pakkasella hikihanat auki lauhteenpoistajalla ja vesityshanalla ei mitään yhteistä. Onko kirjoittajien joukossa kukaan joka oli tekemässä luistikaapin kansia lunkun Charliessa -70tai-69 (pakkanen särki)
Tämä kaikki tieto höyrykonemestarin pätevyydellä edelleen (eläkkeelle vielä 1,5a)
Monellako kirjoittajalla voimassaoleva höyrykirja terv. kaikille"höyrystä" kiinnostuneille
lauhteenpoistajalla ja vesityshanalla ei mitään yhteistä.
Tämä kohta ei oikein aukene.Niinkuin "kotkan siifffi"tuolla aiemmin kirjoitti,miksi laskea kallista vetta pois systeemistä.Mulla oli aikoinaan MKH myöntämä höyry-ylikirja mutta taitaa olla jo auttamatta ajan allikoissa.
Talvella 59-60 meni luistinvarsi poikki ( mahd jäätynyt )
en tiennyt , lähdimme Pansiosta Helsinkiin .
Sorvari lomalla ( vinssi ei toiminut )
Siinä vahdin aikana sorvasin luistinvarren ,
suora tanko , jennat päässä ( onnistui )
Vaan toisessapäässä olikin vasenkätinen kierre
en ollut ikinä sorvannut ( edes nähnyt )
Tämä M/T Angela ( Norström ) nyt mulla ylihäyrykirja
vieläkin käytetään "stimmiä" pumpuissa, vanha bunkkeri paatti "Keila" on talvella mahtava näky kun höyrylinjoja puhalletaan ennen kuin pumppaaminen aloitetaan. Kansikraana toimii sentään sähköllä.
Tämä paatti siis http://www.marinetraffic.com/ais/shipdetails.aspx?MMSI=276461000
Stimmiä käytettiin moneen tarkoitukseen, mm jäätyneiden putkien avaamiseen. 60-luvun alussa olin aloittamassa merimiesuraani m/t Ingassa ja m/t Angelassa. En enää muista kummassa aluksessa tämä tapahtui, mutta se on sivuseikka, juttu jäi vaan mieleen. Siihen aikaan kaikki jätteet, niin pilssiöljyt, tankinpesuvedet kuin paskatkin meni suoraan mereen. Oltiin sitten Kotkan öljysatamassa talvella, pakkastakin oli riittävästi, ja putket jäätyivät herkästi. Ainakin miehistön paskahuussin poistoputki. Se oli ihan tukossa ja oli avattava. Stimmihän avaa jäätyneet putket. Dunkki (muistaakseni) meni aluksen kylkeen jäälle stimmiletkun kanssa, suutin jäätyneeseen putkeen ja stimmihana auki. Tukossa oleva putki ampuu stimmin takaisin, mutta samalla sulatti tukoksen. Ja tavaraa tuli, paskaa ja paperin riekaleita, suoraan dunkin päälle. Olihan sekin näky, kukaan ei nauranut ääneen sillä hetkellä, mutta hymyyn vetää suun vieläkin kun muistaa dunkin ilmeen siellä jäällä seistessä,
Onneksi oli olemassa myös aina lämmin "stimmisauna" joten puhdistautuminen kävi nopeasti ;o)
Tai sitten pääsi hengestään. Tais jokunen kaveri kuollakin, kun sammui kännipäissään stimmisaunaan.
Joo ei ollut termostaattia stimmikaapissa, lämpö nous vaan.
Sinne ku sammui niin huonompi homma, yhdel kaveril kävi niin.
Samoin yks lämmittäjä oli mennyt yöllä stimmikaappiin ja höyry pääl ja ovi auki.
Oli sitä höyryy täynä koko ahteri,kysyttäis miks pidät ovia auki,tuumas et ei käy ainaskaan kuin kallelle.
Kalle oli mennyt yöllä stimmikaappiin sammunut ja huonosti kävi.