Hei kaikki! :)
Meillä olisi tällainen pikku probleema. Meillä on nyt 5kk vanha labbispentu jonka mieheni hankki itselleen tarkoituksenaan kouluttaa tästä kaveria metsälle. Minulla itselläni on yhtä vanha kissanpentu ja elomme on sopuisaa ja rauhallista suurehkossa kaksiossamme, koira ja kissa ovat ylintä ystävää keskenään, leikkivät nätisti ja nuolevat toisiaan... Siihen asti kunnes mieheni astuu ovesta sisään.... Alkaa järjetön hullun mylly. Koira hyppii ja pomppii, haukkua räksättää, rikkoo tavaroita, juoksee kissan perässä ympäri taloa ja riepottelee tätä. :/ Eikä kuuntele minua tai miestäni jos tätä kielletään.
Mieheni ei uskonut kun kerroin koiran olevan tosi nätisti kun hän ei ole paikalla.
Mikä neuvoksi?
Pelkään että kissalleni käy joskus pahasti kun olen poissa kotoa ja mieheni on eläinten kanssa (hän ei välitä vaikka koira riepottelee kissaa vaikka kisu mouruaa hädissään kivusta. Kisu on itse niin kiltti ettei raavi. :{). Olen itse kissaihminen, enkä koskaan omistanut koiraa.
Suhtaudun koiraan rauhallisesti, ehkä jopa "välinpitämättömästi", koska en allergiani vuoksi voi rapsutella ja helliä koiraa.
Mieheni leikkii koiran kanssa paljon. Heittelee sisällä palloa ja on muutenkin meuhkaa koiran kanssa, makoilee sohvalla ja sängyllä.
Kiitoksia vastauksista!
Meillä olisi tällainen pikku probleema. Meillä on nyt 5kk vanha labbispentu jonka mieheni hankki itselleen tarkoituksenaan kouluttaa tästä kaveria metsälle. Minulla itselläni on yhtä vanha kissanpentu ja elomme on sopuisaa ja rauhallista suurehkossa kaksiossamme, koira ja kissa ovat ylintä ystävää keskenään, leikkivät nätisti ja nuolevat toisiaan... Siihen asti kunnes mieheni astuu ovesta sisään.... Alkaa järjetön hullun mylly. Koira hyppii ja pomppii, haukkua räksättää, rikkoo tavaroita, juoksee kissan perässä ympäri taloa ja riepottelee tätä. :/ Eikä kuuntele minua tai miestäni jos tätä kielletään.
Mieheni ei uskonut kun kerroin koiran olevan tosi nätisti kun hän ei ole paikalla.
Mikä neuvoksi?
Pelkään että kissalleni käy joskus pahasti kun olen poissa kotoa ja mieheni on eläinten kanssa (hän ei välitä vaikka koira riepottelee kissaa vaikka kisu mouruaa hädissään kivusta. Kisu on itse niin kiltti ettei raavi. :{). Olen itse kissaihminen, enkä koskaan omistanut koiraa.
Suhtaudun koiraan rauhallisesti, ehkä jopa "välinpitämättömästi", koska en allergiani vuoksi voi rapsutella ja helliä koiraa.
Mieheni leikkii koiran kanssa paljon. Heittelee sisällä palloa ja on muutenkin meuhkaa koiran kanssa, makoilee sohvalla ja sängyllä.
Kiitoksia vastauksista!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ongelman aiheuttaa miehesi. Ja se poistuu kun miehesi muuttaa omaa ajattelematonta käytöstään. Koiraa ei riehuteta sisällä, ja sen käytökselle pitää ihmisen asettaa rajat. Kissan riepottamiselle jyrkkä kielto, raukkahan loukkaantuu tuossa menossa pahastikin. Aktiivisuutta kehitetään tulevalle metsästyskaverille ulkona luonnossa. Miehesi kasvattaa siinä tulevaa ongelmakoiraa.
Koiranpennut ovat tuonlaisia sähläreitä kun joku mieleinen ihminen tulee kotiin, ei siinä auta huutaminen eikä komentaminen, se ainoastaan lisää touhottamista.
Tuossa ensihätään ohjeita: http://www.hauva.com/node/636
Kissa kyllä osaa pitää puolensa silloin kun se on tarpellista, ellei se sitten ole "täysääliö".
Juuri noin, kissa on sairas jos ei koiraa saa kuriin. Mutta aloittajan miehen pitäisi sekä aloittajan pitäisi olla huomioimatta koira, paitsi heti kun rauhoittuu kehua.
ps. mikä on vanha kissanpentu ?
^ todellisuus, kirjoitin aloitusviestiini kissan olevan "yhtä vanha", samanikäinen siis kuin koiranpentu eli 5kk. :)
Kiitoksia vastauksista. :)