porukkaa täällä kehumassa omia veneitään!
Pitkäkölinen möhkökin kuulemma kääntyy paikallaan ja kulkee päivän samaa kurssia ilman pinnaan koskemista tai autopilottia.
Voe Voe teitä!
Pitkäkölinen möhkökin kuulemma kääntyy paikallaan ja kulkee päivän samaa kurssia ilman pinnaan koskemista tai autopilottia.
Voe Voe teitä!
Vastaukset 51
Vanhimmat
Kyllä mun eväkölinenkin kulkee vaikka päivän samaa kurssia jos vain laitan ratin lukkoon. Eikös teillä kulje?
Mun eväkölinen ylitti Atlannin Kanarialta Karibialle muutamalla ruoriin koskemisella.
Nyt meni satuiluksi. Pasaatissa aallokko on varsin korkeaa ja tuultakin 20 notsia tai enemmän. Ukkospuuskat ovat tavallisia ja suunta vaihtuu n. 30 astetta. Ei pysy evä-eikä pitkäkölinen kurssissa ilman ohjausta vaikka kuinka hitaasti yrittäisi ajelehtia yli.
Mun vene ei pdä sitä suuntaa mitä haluan ilman, että pidän koko ajan pinnasta, ja ohjaan sitä. Olen nääs purjehtija.
Mun vene pitää suunnan pukin päällä ilman että olen edes koko veneessä
Veneesi pääsi pukille, mutta sinä et?
Juu, eikä sorrosta tietoakaan
Tuo on pakko tulkita niin, ettei sinulla ole mitään tietoa oman veneesi sorrosta. Jota kyllä on enemmän kuin kunnon eväkölillä.
Jokaisella täysjärkisellä valtamerenylittäjällä ovat truuliperäsin ja/tai autopilotti hoitamassa ohjauksesta. Onnistuu eväköliseltä ja lapioperäsimelliseltäkin oikein hyvin.
Tulkintasi on sikäli väärä, että tämä kommenttini oli heitto juuri näille, jotka väittävät veneen kulkevan suoraan pelkästään peräsimen lukituksella. Jos on vähänkin merenkäyntiä niin sorto vaikuttaa enemmän tai vähemmän.
No joo, mutta sorto on lähinnä veneen ominaisuus, joka ei paljoa vaikuta ohjaukseen. Eli vaikuttaa vasta sitten, kun aletaan miettimään VMG:n optimointia.
Sanoisin että jokaisella järkevällä on autopilotti veneessä riippumatta alueesta missä purjehtii. Miellestäni yksi parhaista välineistä mitä veneeseen voi hankkia.
Tarkoitatko, että tuuliperäsin ei ole autopilottia tärkeämpi? Autopilotti voi olla mukana varalla. Näin mulla ainakin on ollut ja ongelmitta. Ei ole tarvinnut autopilottia varsinaisilla pitkillä legeillä käyttää kuin nimeksi.
Minulla autopilotti on lähes käyttämättä. Tuuliperäsin on hieno keksintö. Se ei vie energiaa ja se ohjaa samaa tuulikulmaa uskollisesti loputtomiin. Autopilotille voisin kuvitella käyttöä jos ajaisin koneella pitkän matkan. Purjeilla puuskissa autopilotin voima ei riitä. Se johtunee siitä että veneeni on 8 tonnia painava ja pinnaohjattava. Pinnapilotteja ei enää tehdä sellaisia jotka jaksaisivat vääntää pinnaa riittävästi ja riittävän nopeasti. Tuuliperäsimestä ei sen sijaan tunnu voima loppuvan.
Ei isoissa veneissä mitään pinnapilootteja käytetä vaikka niissä olisikin pinnaohjaus. Kunnolliset autopilootit kiinnitetään suoraan peräsinakseliin ja voima ei lopu.
Voima ei lopu. Tosin voima ei ole muutenkaan autopilottien ongelma, nopeus on. Ja veneen kannalta autopilotin ongelma on sähkö. ja mitä nopeampi pilotti, sen enemmän sähköä. Joo, tiedetään, valtamerikisoissa ajetaan autopiloteilla, ei tuuliperäsimillä. Kilpailut vain ovat toinen juttu. Ja kilpailijoillekin autopilotit ovat akilleen kantapää, vaikka ne olisi tuplattu. Sen toisessa ketjussa mainitun suomalaisen Class 40-veneenkin toinen yritys päättyi sähköongelmiin ja keskeyttämiseen. Ilman sähköä ei ollut autopilottia, eikä ilman sellaista yksin jaksa.
Oli kyllä meikäläiselle yllätys pitkäkölisen, raskaan veneen käytös kun siihen eväkölisestä siirryin. Se on vähän kuin laiva, ei hötkyile eikä poukkoile. Kääntymiset on taidosta kiinni, toiset osaa toiset ei.
Minulle oli yllätys, kun siirryin pitkäkölisestä saman painoiseen C/R-veneeseen. Mikään ominaisuus ei huonontunut, mutta monet paranivat. Huolimatta lisääntyneestä vauhdista mukavuus ei huonontunut, vaikka sellaista ensin pelkäsin. Moottorin käyttö putosi 30%:sta alle 10%:iin. Nyt luovimallakin matka edistyy. Onneksi on kaupan kaikenlaisia veneitä, että jokainen löytää itselleen sopivimman.
Veneet on yksilöitä, eikä oikein voi yleistää.
tos ois mun uus vene!
http://www.youtube.com/watch?v=a7RArE14IGM&feature=plcp
Kyllä se nyt vaan on niin, että kehitys menee eteenpäin ja pitkäköliset vehkeet alkaa olla historiaa.. eväkölin purjehdusominaisuudet on kiistatta parempia.
Vähän sama homma kun autojen kanssa, joku edelleen vannoo lukkiutuvien jarrujen puolesta, joku tykkää vanhoista jenkkiautoista, nelivetokin vaan lisää kulutusta.
Onneksi nykyään on veneitä joiden avulla on oikeasti mahdollista liikkua tuulen avulla.. voi vaikka vetää perässä soliferia jos haluaa saunomaan. Kyse on siitä hankkiiko asuntoauton vai auton.
Urheiluautossa asuminenkaan ei onnistu sen paremmin kuin maastoajokaan. Eniten myydyt autotkin ovat ostajakunnan valtaosan tarpeiden ja maksuhalukkuuden mukaisia.
Pallonkiertäjille ja matkapurjehtijoille valmistetaan ja tullaan valmistamaan pitkäköliveneitä maailmalla.
"Pallonkiertäjille ja matkapurjehtijoille valmistetaan ja tullaan valmistamaan pitkäköliveneitä maailmalla. "
Ei valmisteta enää suurten ikäluokkien ollessa kaikki haudassa. 49er sukupolvi ei todellakaan ole pitkäkölisten ystäviä.
Mikä =itun fortyninersukupolvi? Ootsä se? Lol
Olen suunnittelemassa uuden merikelpoisen veneen ostamista. Nykyinen eväkölinen onkin jo myynnissä. Uudelle veneelle olen asettanut kriteeriksi, jotta sillä voi joskus lähteä vaikka pallon ympäri ja koko n. 33-40 jalkaa. Mikäli jokin kriteerit täyttävä venho tulee eteen, ei edes pitkä köli haittaa. Pääasia että vene kestää ja sen voi hallita yksinkin. Ikäni on kuitenkin vaan 28 vuotta, joten kuuluisiko sen kuitenkin olla eväkölinen?
"Ikäni on kuitenkin vaan 28 vuotta, joten kuuluisiko sen kuitenkin olla eväkölinen?"
Kyllä, jos et halua noin nuorena alkaa tylsityneeksi pappaveneilijäksi, jotka mm. pilaavat tämän palstan.
Tän palstan veneilijöistä yksikään ei ole yhdellä vedolla koskaan edes vetänyt Hangosta Kieliin, eikä tule vetämäänkään.
Silti puheissa joka toinen on lähdössä nafti 40 jalkaisella pallon kiertoon!!!
Ja mitä niihin pitkäkölisiin paatteihin tulee, 10 metrin sivarilla kukaan ei edes harkitse satamasta lähtöä, koska olisi jonkun kyljessä alta aikayksikön.
10 metrin sivari voisi olla riskaabeli este vain avoimella ahtaalla karikkoisella väylällä.
Vaikuttaa todella silta että Sari M ei ole koskaan purjehtinut pitkäkölisellä missään tuulessa :)
ongelma 10 metriä sekunnissa on laiturista irrottautumisessa, ei enää väylällä.
pitkäkölinenhän arpoo itse minne kääntyy kun irrottautuu kaijasta, yleensä aina ei toivottuun suuntaan. siis pitkäkölisillä ja nautikateilla ei pääse edes aallonmurtajasta ulos tuulella.
Jos on niin tumpelo ajelemaan veneitä, ettei satamaan pääse kuin eväkölisellä, niin eväkölinen on itsestään selvä valinta!
Tosin yli 10 vuoden kokemuksella seitsemän tonnin painoisesta purkkarista täyspitkällä kölillä, kyllä sillä pääsee satamaan ja satamasta poiskin. Pitää vain osata ajaa omaa venettään, ja ymmärtää mihin se kykenee. Jos 15 m/s tuuli houkuttaa merellä mutta puhaltaa suoraan kylkeen, niin laiturista lähtöön kannattaa suunnitella köydet niin että ennen ohjailuvauhtia kääntövoimaa saa muualtakin kuin peräsimestä.
Oisko tuo manööveraus satamassa osa sitä merimiestaitoa?
Nyt purjehdin eväkölisellä ja onhan se helppoa ja hauskaa kun pystyy pyörähtämään oman pituutensa säteellä kevyesti hymyillen. Mutta satamamanööverien helppous tai vaikeus ei ole tärkeä kriteeri purtta valitessa, meriominaisuudet ovat. Saaristossa eväkölinen on ylivoimainen purjehdusnautinnon antaja, reilut puolenkytä astetta parempi korkeus kryssissä ja kevyellå tuulella tuplavauhti.
Avomerellä pitkäkölisen käytös on miellyttävää korkeassa sivu- ja vasta-aallokossa. Lenssi taasen on yhtä tuskaa, pitkäkölinen ja v-pohjainen osaa rullata aika lailla. Silti, kyllä joku kosteri voisi olla ihan OK jos pitäisi Karibialla käydä, esim Allegro 33 tai vastaava. Ja pinnaohjaus tieteski, oli köli sitten minkä pituinen tahtojaan.
Miksei pitkäkölistä voi hallita kovassa tuulessa? Kysynpä vain??..
Pitkäkölinen on varmasti hieno avomerivene. Mutta kuten eräs tuttuni joka oli tuollaisen mukana Atlantilla kommentoi: "aina kun piti tehdä venda niin kippari aina aluksi tokaisi että "kohta vendataan, mä panen koneen käyntiin" että sillai noista purjehdusominaisuuksista.
Vendailtiin ennenkin eikä ollut moottoria olemassakaan. Itsekin vendaillut hyvin ilman gasteja vaikka toppirikisen suurimmalla genoapurjeella kestää tovin vaihtaa puolta.
Kyllä saakin vendailla kun ei nouse tuuleen.
Mun pitkäkölinen Hai nousee hyvin tuuleen ja on muutenkin hyvä purjehdittava. Kääntyy satamassa paikallaan ympäri.
Jep, Hai ja mR luokat ja louhet ja folkkaritkin - nöyrimmästi pyydän anteeksi ylempänä kirjoittamaani:
"Saaristossa eväkölinen on ylivoimainen purjehdusnautinnon antaja, reilut puolenkytä astetta parempi korkeus kryssissä ja kevyellå tuulella tuplavauhti"
Ei pelkkä kölin rakenne kerro vielä mitään, paitsi tuo kevyen tuulen suorituskyvyn, se nimittäin on pelkkää fysiikkaa kun pitkäkölisen suurempi märkäpinta jarruttaa etenemistä. Hailla ei pärjää lyssikisoissa jos tuuli on kovin heikkoa. Toisaalta on myös eväkölisiä moottoripursia, eikä niiden kanssa kryssimistä kapeilla saaristoväylillä voi pitää kovin mielekkäänä.
pitkäköliset kääntyy paikallaan satamassa, kun riippuu kraanan köysissä, nauraa kippurassa)))))
Perämoottorilla kääntyy vaikka paikallaan
Ei siis Sari M. tiedä edes, että hai-veneessä ei ole sisäkonetta vaan perämoottori, jolla saa käänneltyä venettä miten haluaa..
riippuu tuulesta se kääntösäde, tuuli vie ja 3 hp evari vaan huutaa ja kavitoi, Swanin kylki lähestyy!!!!
Tuuli vie helpommin eväkölistä eikö vain? Vähemmän sitä kosteeta pintaa...
Eipä pelkkä märkäpinta paljoa tuulen vientiä estä, kyllä sen pitää olla sopivasti muotoiltua. Hai ja 3 hv on aika lailla tuulen vietävissä, vaikka matalan rungon pieni tuulipinta ja siihen nähden iso köli hieman helpottavat. Kieltämättä, oma kokemus 6 mR:stä kertoo, ettei tuuli todellakaan sivulle vie, mutta kääntyminen tuulessa on eri juttu. Takuuvarmasti H-vene on paljon helpompi käsiteltävä sen 3 hv:n kanssa ahtaassa paikassa ja tuulessa. Köli keskellä venettä perämoottori kaukana siitä on tehokas yhdistelmä.
Ootkos miettinyt kuinka pitkä matka on Hai-veneen perämoottorilta sinne peräsimen takareunaan? Itse ohjailen satamassa Hai-venettä pelkästään perämoottorilla, jonka voi kääntää miten haluaa. Jos on enemmän porukkaa veneessä niin tietty auttaa jos joku on pinnassa. Tehoa on 4 hv. Tuuli ei ole ollut kääntymisessä koskaan ongelma. Sama sorto-ongelma on kaikilla muillakin veneillä, jos haluaa sihdata esim. tolppien väliin sivutuulessa. 4 hv riittää loistavasti ohjailuun, josta oli tässä kysekkin. Eri asia on se että 4 hv ei pysäytä venettä yhtä nopeasti.
..ja peräsin voi olla vielä vaikka vapaana niin se vähentää automaattisesti käännyttäessä vastusta veden alla. Onhan se totta että hitaassa vauhdissa purjehtiessa kääntyminen ei ole niin helppoa... Totta myös se että Hai on parhaimmillaan hieman kovemmassa tuulessa, mutta se ei ole pelkästään pitkän kölin syytä, vaan pieni purjepinta-ala vaikuttaa asiaan myös
taisin sanoa väärin. Kääntyminen ei ole purjeilla hitaasti liikuttaessa vaikeampaa, vaan hitaampaa.
Juu juu, kääntävä momentti Haissa on kyllä sama, mutta pitkän kölin kääntymistä vastustava momentti paljon suurempi kuin H:ssa. Se pieni vapaasti kääntyilevä peräsinlappu on siinä kovin pieni tekijä. Hai kyllä köliprofiilinsa takia kääntyisi paljon paremmin keula- kuin perämoottorilla.
Pointti oli se että myös pitkäkölinen voi olla helposti manoveerattava. Ei kukaan väittänyt sen olevan kuitenkaan paremmin ohjailtavan kuin h-vene.
vähemmän pintaa, mutta syvällä!!!
taspainoitettu peräsin on mainion tehokas verrattuna tehottomaan jarruttavaan evään manovereissä. Diva 39 tästä mainio esimerkki.
Ei voi. Juuri sitä varten ensi sijassa erillisperäsimeen mentiin. Piti saada lisää kääntävää momenttia ja peräsin vietiin kauemmas lölistä, eli tukipisteestä. Sen jälkeen ruvettiin sitten miettimään muitakin asioita, kuten märkäpinnan pienentämistä, köliprofiilin L/D-kerrointa ja muuta eväköliin liittyviä asioita.
Ensimmäinen eväkölivene syntyi perusteellisen modifikaation seurauksena pitkääkölisestä. Pitkäkölisen omistaja oli turhautunut broachattuaan spinnuslöörillä yli 30 kertaa. Aiheesta syntyi oikein tutkimus, jonka johtopäätös oli suositus viedä peräsin kauemmas. Melko yksinkertaistetusti voi sanoa, että hyvin manöveerattavia pitkäkölisiä ei ole. Mutta hyvin todistettavasti niilläkin toimeen tulee, tiedän sen omastakin kokemuksesta.
Diva 39 ei ole mainio esimerkki mistään rakenteesta vaikka kävin sillä Shetlannissa yksin ja on ihan hauska purjehtia.
Ensimmäinen eväkölinen on ehkä Star, joka taitaa olla design vuosiamallia 1910 jos oikein muistan - eikä siinä ollut spinnua. Oli aikanaan uskomattoman edistyksellinen.
Nykyinen lapioperäsin ei kyllä ole minkään yksittäisen keksinnön seuraus vaan pitkän kehityksen tulos niin hyvässä kuin pahassa. Kehitys eroon pitkästä kölistä ja sen takareunan peräsimestä alkoi jo puuvenekaudella 60-luvun lopulla ( Meri-Mari, Huhmari, Lygaija jne).