silmiin sinisiin, ei unohu ei.
Mihin Hänessä ihastuit, miksi ikävöit vielä?
mr gallup
601424
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 60
Vanhimmat
Syvä katse siinä miehessä. Kaipaan koska on kaipaamisen arvoinen irl
koko kokonaisuus sytytti :) se oli jännä tunne kun sydämessä liikahti...
Hän oli se mies, jonka valitsin.
Silmiin ruskeisiin ja niiden syvään katseeseen :)
En todella tiedä. En halunnut ihastua, en halua kaivata, siltikin hän pysyy mielessäni. Ja mitään ei ollut eikä koskaan tule olemaan, ja silti...
Sä oletkein narisisti p
hänen älykkyytensä.
Se karisma, ääni, hymy... Oih ja voih
Hän on kiva, hyvä, hauska, iloinen, älykäs, tyylikäs, villi, pehmeä...
Karhean rouheaan ulkonäköön, härskin itseriittoiseen luonteeseen...mutta oikeesti on kiltti ja sydämellinen poju
hauskaan huumoriin ja hurmaavaan ulkonäköön.
ihanimmat silmät mitä oon nähnyt...
En omaksi saa, joten en viitsi ikävöidä...
Hänet, Naisen, nähdessäni unohtui verot, laskut, hammassäryt, autorempat, v.ittuileva naapuri yms..oli hällä semmoinen vaikutus..on vieläkin
Hän on niin ihana, voisin vaan olla ja jutella hänen kanssaan. Kamala ikävä ei jätä rauhaan....
Ääni.
hänen nauruun , ulkonäköön,ihaniin silmiin, tapaan katsoa mua, hänen koko olemukseen,karvaiseen kroppaan, rakastelemiseen,luonto-ja eläin rakkauteen... hän on ihana mies..ja vielä mun oma
Lämmin turvallinen olemus, pehmeä ääni, varman oloinen ja suojeleva, sai tuntemaan oloni ihanaksi.
Ihastuin heti kun hän tarrautui käteeni, se oli lämimintä mitä tiedän. Olisin halunnut rakastaa häntä...
Vieläkään tämän vuden aikana kukaan ei ole saanut minua tuntemaan niin ja joka ikinen päivä ikävöin häntä, vaikka yritän...
Elämä tuntuu välillä toivottamalta - rakastunko vielä?
Tarmokkuuteen ja peppuun "sekosin" hänessä...
:-), nuo on aika seksikkäitä piirteitä tosiaan..
Poikamaisuuten ekaks.
Hän on vain koko olemassaolollaan koskettanut. Kuin osa minua ja kun häntä ei ole enää huomaan elämässäni, niin olo on kyllä aika surullinen, ihmettelevä,ikävöivä,en tiedä. No jäi muistot ja niitä en unohda enkä hukkaa. Olisin vain halunnut olla vain hänenkin elämäänsä pieni osa, mutta en tiedä..eikö jokin laulukin "ilman selitystä..." mutta ei rakkausmielessä. No kyllä jotain selitti, mutta se oli vain valhetta, että ymmärsin haihtua .
Rahaan,Rikkauteen,Ikävöin vielläkin. :)
Hänen vilpittömyyteensä
Hänen ihanaan hymyyn joka on maailman suloisin
tusinatyypin tusina vastaus
Hänen kieroon ja itsevarmaan ajatusmaailmaan.
sama. en tiedä mikä siinä on niin ihanaa mutta on se.
Taidan olla ihastunut Hänessä siihen, että uskaltaa paljastaa kaikki tunteensa ja olla täysin oma itsensä...vaikka ollaankin vasta tutustumassa :)
toi on kuumaa alkuhuumaa
Niin, se haluaa sut sänkyyn.. Siks.
Ei kun mä haluan Hänet sänkyyn!
Ikävöin hänen ja häntä.
On niin omanlaisensa, ainoa laatuaan. Ainoa eikä muita olekaan.
Sanoi huomenta. Siinä hän sitten oli...
Aloittajan kanssa samoilla linjoilla, eli ne naisen siniset silmät veivät mukanaan. Harvassa vain on ne hetket, kun niitä pääsen ihailemaan.
Onkos sulla J siniset silmät myös? En ole kyllä aivan täysin varma olivatko ne miehen silmät siniset vai vihreät, ehkä jopa harmaat, mutta hyvin vaaleat kuitenkin.. Pitäis varmastikin mennä tarkistamaan tilanne...
Joo, siniset ne minunkin silmät on. Voit toki tulla tarkastamaan!
:)
Harmi, tämän palstan perusteella en taida tulla. Eihän me edes kunnolla tunneta.. hänellä (J) on kotikenttäetu paikassa jossa yleensä olen hänet nähnyt.
Arvelinkin, että "sinisilmä" siellä kirjoittelee. Ei haittaa, jos jätät tarkastuksen väliin, kun taisi tuota välimatkaakin olla jonkin verran.
Mieheni ruskeisiin silmiin.. laulu ääneen ,jota en kyllästy kuuntelemaan... syli johon saan nukahtaa.. olkoonkin päivä tai yö.. sanat.. Rakas.. omani..
Kaikki on tässä.
-kaikkeen
-hän on hyvä
lyhyesti ja ytimekkäästi sanottu :)
Se koko paketti, olemus, liikehdintä, ulkonäkö. Tumma ja tulinen mies. Ja se miten suoraan uskalsikaan lähestyä mua ;)) Mutta siltikään ei koskaan mun...Hän on toisen. Mutta kiva silti kun on olemassa!
Munkin mielessä yksi samanlainen, mutta ei tulinen.
Koko olemukseen. Vahvasti ihastuin myöskin tummiin silmiin ja hurmaavaan hymyyn. Poikamaisuuteen, persoonaan... Kaikkeen.
Myönnän, että aluksi yritin kapinoida tunteitani vastaan, mutta mitä enemmän pyristelin, sitä tiukemmalle sotkeuduin hänen verkkoonsa.
Tanssitaitoon. Kaikki lattarit meni mennen tullen. Hän hakkasi parketilla useimmat.. Askeleet loksahtivat niin nappiin kuin vain voi.
Myös rakastelutaitoihin. Rauhallisuuteen. Samaan ajatusmailmaan. Kauniiseen ja solakkaan miehen vartaloon. Rintakarvoihin. Käsiin jotka kannattelivat arkkutangossa niin upeasti.
Uskollisuuteen. Tämä suhde ei todellakaan kaatunut siihen.
Hän ei ollut täydellinen, mutta rakastin häntä koko sydämestäni ja myös vihan hetkinä.
Hänen kanssaan oli aina tekemistä. Koskaan ei ollut tylsää.
Ne vuodet olivat kaikenkaikkiaan ihania.
Hymyviivoihin suupielissä. Tuikkiviin silmiin. Ryhtiin. Tyylikkyyteen. Herrasmiehen tapoihin ja ei herrasmiehen tapoihin ; ) ....
Siihen etten saanut häntä koskaan alttarille. Aina oli haastetta. Tiedän ettei siihen pysty ikinä kukaan muukaan.
Hän ei tajunnut jättävänsä elämansä naisen. Se oli hänen ainoa ISO vikansa.
Miehekkääseen, turvalliseen ja rauhalliseen olemukseen, sekä matalaan ääneen. Mies voisi vaikka lukea mulle puhelinluetteloa iltasaduksi.
siihen herrasmiehen käytökseen,ja pikkuisen ujouteen,mutta silti niin intensiiviseen katseeseen joka vei jalat alta,ja se hymy
voi että, mihin _en_ olisi ihastunut... kaikin puolin alfa (sekin vielä!) ja sivistynyt, pelottavan älykäs ja urheilullinenkin, pitkä tumma ja komea, ihanat siniset silmät, ja ilmeisesti myös tunteellinen ja vähän ujo ja herkkäkin, sitä pientä hämminkiä oli niin söpöä katsella ja härnätä vielä lisää, ja välillä teki niiiiiin mieli käydä vaan käsiksi - ja miten osasikin yhdellä pienellä hymyllä vetäistä täysin maton mun jalkojen alta, niin että jouduin lähtemään pakosalle... *huokaus*
Ihana, suloinen, hälle oli helppo puhua kaikesta, heti ensi hetkestä lähtien, ei tarvinnut esittää mitään, pystyi olemaan oma hölmö itsensä, ei tarvinnut pelata mitään "kiinnostaako sitä, näytänkö että minua kiinnostaa"-pelejä.. tiesi mitä halusi ja halusimme tulevaisuudelta samoja asioita, olimme samoista asioista kiinnostuneita, hän oli kiinnostunut kuulemaan minun kuulumiset ja minä hänen, hän oli ihminen kenen kanssa olisin ollut valmis kaikkeen.. Olimme kuin luodut toisillemme, kumpikin meistä tunsi näin.. Hän oli kaikkea sitä mitä mieheltä olisin voinut pyytää...
mutta se kuuluisa "Bad timing" ....
Ehkä jos hän olisi sanonut ettei tuntenut samoin..jos hän olisi sanonut että päätöksen tekeminen oli helppoa .. mutta ei..ajattelen häntä edelleen ja mietin mitä hittoa teen jotta pystyn hänet unohtamaan sillä en pysty jatkamaan elämääni eteenpäin ennen kuin unohdan hänet...
Hän näyttää eksältä, mutta iloisempi luonne.
Siniset silmät, ihana katse, hymy, rauhallisuus... Tämä ikävä ei lopu koskaan. Riudun.
Hyvä kokonaisuus!
Ihminen joka on tehnyt vain olemisellaan todella suuren
vaikutuksen minuun. Ja kaiken lisäksi hyvännäköinen.
Sydän, joka oli viaton ja puhdas. Valitettavasti mustameri valoitti punaisen sydämmen ja muuttui mustaksi.
Tämä tuntuu kliseiseltä, mutta sielunkumppanuus.
Tuntui, että olen tavannut hänet jossain joskus, vaikken ollutkaan. Hänessä oli jotain tuttua ja hyvin vetovoimaista. Hänen äänensä, olemuksensa, kaikki. Ehkä se "tuttuus" joten kavahdutti ja sai pelkäämään, mikä juttu tämä oikein on. Lopputulos: asiat eivät edenneet mitenkään. Ujoa vilkuilua puolin ja toisin, ja sitten se oli ohi. En jaksanut enää sitä kieroa peliä ja omaa arkuuttani olla ottamatta selvää.
En ikävöi häntä aktiivisesti, mutta hän jäi positiivisena muistona mieleeni. Ehkäpä joskus jossain vielä kohtaamme :-)
Ihastuin jo pikkutyttönä Hänen katseeseensa.
Myöhemmin Hän kiskoi minut katuojasta pariinkin otteeseen ja Hänestä tuli sankarini. Ihastuin siihen, miten viisas ja vahva Hän on. Hän on jollain tapaa yhtä syvällinen kuin minä - huumorintajua unohtamatta. Hän tiesi oikein hyvin, mitä tunsin, näki sen musta ja hymyili piruilevasti pilke silmäkulmassa.
Etsin Hänestä ehkä jonkinlaista isähahmoakin - lapsuuteni ei ollut helppo. Hän kuunteli kaikki huoleni, lupasi, että kaikki järjestyy ja sanoi että mussa on potentiaalia ihan mihin tahansa. Ja sitten Hän halasi, silitti hiuksiani ja suuteli minua - mutta ei koskaan halunnut seurustella kanssani.
Nyt ymmärrän, että meillä oli vain jonkinlainen symbioosi. Hän pelasti minut ja sai itse kicksit siitä, että oli minun silmissäni niin mahtava. On edelleen.
Nykyään Hänellä on ihana tyttöystävä enkä enää sen kummemmin haikaile perään. Mutta Hän tule aina olemaan Se mies.
En oikeastaan ihastunut mihinkään tiettyyn ominaisuuteen. Kaikki tapahtui liian salakavalasti. Liikuimme samoissa työympyröissä. Pikkuhiljaa hän hiipi uniini ja ajatuksiini ja minulle tärkeäksi ihmiseksi. Vuosi sitten oli jo pakko tunnustaa itselle, että olin ihastunut häneen. Ihastus johti muutamaan yhteiseen iltaan. Ja se syy, miksi ikävöin on varmaan se, ettei meistä tule koskaan mitään paria mutta se jännite ei tunnu ikinä hellittävän. Kyllä tämä liekki tästä pikkuhiljaa toivottavasti sammuu.
Oletko oikeasti kertonut ihastuksellesi mitä tunnet häntä kohtaan?
Jos ihminen tulee jo uniin- on varmasti jo osa elämääsi- tai ainakin
haluiasit olevan.
Jotain sinun on tehtävä.
Tee se siis jo tänään!
Unelmista voi tulla totta jos niin päättää ja niihin uskoo!
Ei kaikkia tarinoita voi toteuttaa. Tämä nyt valitettavasti on taas sitä varattu-varattu -osastoa, joten silloin pidetään tunteet omina ja kärsitään hiljaa. Avaudutaan vaan täällä nimettömänä.
En tiedä tarkkaan. Ei ole yhtä ainoaa asiaa. Varmaan useita. Unohdu ei koskaan. Ikävä hellittää sitten kun hellittää.
Vaikka hylkäsin häne hän jäi sydämeen.
Han sanoi vain asian suoraan hyvin nopeasti ekasta näkemisestämme.
Hän toisiti asiansa vakuutti asiansa.
Hän uskoi minuun vielä monen kuukauden jälkeen siitä kun emme enää olleet samassa tilassa.
Kun osuu ytimeen oikealla tapaa ei tarvitse arvata niinkuin kuvavihjeen saatua tarvii.