Monilla uskovilla, epäuskoisista nyt puhumattakaan, on sellainen käsitys että kun tietyt asiat jättää tekemättä ja tekee tietyt asiat, silloin on uskovainen ja pelastuu.
Tähän usein liittyy monilla uskovilla lisäsiivekkeenä sellinen usko, että kun tämän hyväksytyn kilvoittelun lisäksi kuuluu tietyn nimiseen yhdistykseen, niin pelastuu. Tämän pelastukseen oikeuttavan yhdistyksen sertifikaatti on edellytys pelastukselle, ilman tätä jäsenyyttä "mikkää ei oo mittää". - Ei Jumalan iankaikkisesti pysyvä sanakaan.
Puuttuva yhdistyksen jäsenyys tekee näin ollen Jumalan lupauksista ja Pyhistä Sakramenteista tyhjiä. Pidän aivan uskomattomana sitä, että Raamattua lukenut ja opiskellut henkilö voi uskoa ja opettaa muillekin tällaista.
Näin kuitenkin on, tämä onkin meille kaikille vakavana varoituksena siitä mihin Kristuksen sisällisen tuntemisen puute ja isiltä opittu perinne voi johtaa ihmisen.
Tähän usein liittyy monilla uskovilla lisäsiivekkeenä sellinen usko, että kun tämän hyväksytyn kilvoittelun lisäksi kuuluu tietyn nimiseen yhdistykseen, niin pelastuu. Tämän pelastukseen oikeuttavan yhdistyksen sertifikaatti on edellytys pelastukselle, ilman tätä jäsenyyttä "mikkää ei oo mittää". - Ei Jumalan iankaikkisesti pysyvä sanakaan.
Puuttuva yhdistyksen jäsenyys tekee näin ollen Jumalan lupauksista ja Pyhistä Sakramenteista tyhjiä. Pidän aivan uskomattomana sitä, että Raamattua lukenut ja opiskellut henkilö voi uskoa ja opettaa muillekin tällaista.
Näin kuitenkin on, tämä onkin meille kaikille vakavana varoituksena siitä mihin Kristuksen sisällisen tuntemisen puute ja isiltä opittu perinne voi johtaa ihmisen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Totta puhut. Useimmat eivät tunne Kristusta sisällisesti ja ole uudestisyntyneitä. Uskonnollisuus on sitä farisealaisuutta, josta kerrot, eli kun kuulutaan tiettyyn "ainoaan oikeaan Jumalan valtakuntaan", jota edustaa tietty yhdistyt täällä maan päällä ja kun noudatetaan "saara-äidin" neuvoja (=yhdistyksen pienen johtoklikin ohjeita" niin Taivaaseen päästään.
Eihän se niin ole. Ilman uudestisyntymistä se ei onnistu. Ei vaikka olisi syntynyt tähän pieneen joukkoon, ja noudattanut näitä ohjeita ja neuvoja, tehnyt jotain ja välttänyt jotain toista.
Joh. 3:3
Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa".
Jeesus neuvoi Nikodemusta, koska hän ei ollut osallinen pyhästä hengestä (kehoitti siis parannukseen). Lapsuudesta asti uskossa kilvoitelleen ei tarvitse syntyä uudesti!
Arvoisa 18x19 Pyhä Henki vuodatettiinkin seurakuntaan vasta Jeesuksen noustua ylös taivaaseen. Jeesus asetti Kasteen ja lähetyskäskyn tuon 40 päivän aikana, jona hän käyskenteli maan päällä ylösnousemusruumiissaan, - noustuaan ylös kuolleista.
PItäisi hieman tuntea Raamattuu ennen kun ryhtyy opettajaksi.
Nokodemoksen tapauksessa ei ollut ollenkaan kysymys Pyhästä Hengestä (joka ei tuolloin ollut vielä laskeutunut maan päälle seurakuntyaan) vaan siitä että Jeesus OPETTI Nikodemokselle uudestisyntymisestä, - kuinka se tapahtuu.
Tänäkin päivänä vielä 2000 vuotta myöhemmin, sotketaan uudestisyntyminen, - joka tapahtuu vedestä ja hengestä -, Pyhällä Hengellä täyttymiseen.
Esimerkki:
Luuk. 1:15 Sillä hän on oleva suuri Herran edessä; viiniä ja väkijuomaa hän ei juo, ja hän on oleva täytetty Pyhällä Hengellä ...
***) ... hamasta äitinsä kohdusta.
Eihän se ihan niin mene. Minäkin oletin sen menevän, kun olin vl. Paavali sanoo roomalaiskirjeessään: "Kaikkien ihmisten kaikkialla maailmassa on tehtävä parannus". Siinä ei jatkettu: paitsi vl-liikkeessä tai uskovaisessa kodissa kasvaneitten.
Vaikka on n.s. lapsuudenuskovainen, on jossain vaiheessa elämää täytynyt tehdä ratkaisu, päättää, seuraanko Jeesusta ja uskonko hänet Vapahtajakseni. Jos ei sitä ratkaisua ole tehnyt, niin silloin vain kulkee joukon mukana ilman uudestisyntymistä. Sellaisia ihmisiä on suuri joukko, ehkä enemmistö vl-liikkeeseen kuuluvista.
Vaikka olen lapsuudenuskovainen, niin vl-rippikoululeirillä uudestisynnyin ja tein tietoisen ratkaisun tulla Jeesuksen opetuslapseksi ja uskovaisten jäseneksi. Sitä ennen oli vl-kodin lapsi eikä seuroissa käynti maistunut eikä saarnat kiinnostaneet. Uskoani en kuitenkaan kieltänyt.
2. Kor. 5:18-6:2 Mutta kaikki on Jumalasta, joka on sovittanut meidät itsensä kanssa Kristuksen kautta ja antanut meille sovituksen viran. Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan.
Kristuksen puolesta me siis olemme lähettiläinä, ja Jumala kehoittaa meidän kauttamme. Me pyydämme Kristuksen puolesta: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa.
Sen, joka ei synnistä tiennyt, hän meidän tähtemme teki synniksi, että me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi.
Hänen työtovereinaan me myös kehoitamme teitä vastaanottamaan Jumalan armon niin, ettei se jää turhaksi.
Sillä hän sanoo: "Otollisella ajalla minä olen sinua kuullut ja pelastuksen päivänä sinua auttanut."
Katso, nyt on otollinen aika, katso, nyt on pelastuksen päivä.
____
Usko Kristukseen on siis:
- Usko sovitukseen Jumalan kanssa =
synnit on sovitettu ja on rauha Jumalan kanssa.
Miksi monet uskovatkin puhuvat ja touhuavat aivan muuta, päästäkseen sovintoon Jumalan kanssa?
Vastaus: Uskoa ei ole, luottamus Jumalan sanan lupauksiin puuttuu. Lopputulos on että sovintoa Jumalan kanssa yritetään tienata isiltä opituilla muotomenoilla.
Rehellinen ihminen joutuu toteamaan hyvin nopeasti, etten kykene Jumalan vaatimia lakeja täyttämään, en vaikka kuinka yrittäisin. Näin ainoaksi vaihtoehdoksi jää se mitä Raamattu sanoo: Usko Herraan Jeesukseen niin sinä pelastut, ja koko sinun perhekuntasi. Kristus on lain loppu jokaiselle vanhurskaudeksi joka uskoo.
Lihan fixaaja on onnistunut pettämään sen verran itseään, että hän on omasta mielestään alkanut saamaan pieniä voittoja omaa vanhurskautta palvoessaan, (joka on etevästi naamioitunut uskossa kilvoitteluksi). Näiden ihmisten kanssa ollaankin sitten "purjeissa". Kun he ovat itse saavuttaneet puritanismissaan voittoja, pitää muidenkin kyetä niitä samaan!! Niinpä syntyykin tuo kuuluisa taistelu Haagarin pojan ja Saaran pojan välille. Nämä pojat ovat saman seurakunnan jäseniä, saman kodin kasvatteja.
Gal. 2:17-3:3 Mutta jos meidät itsemmekin, pyrkiessämme vanhurskautumaan Kristuksessa, on havaittu syntisiksi, onko sitten Kristus synnin palvelija?
Pois se!
Sillä jos minä uudestaan rakennan sen, minkä olen hajottanut maahan, osoitan minä olevani lain rikkoja.
Sillä minä olen lain kautta kuollut pois laista, elääkseni Jumalalle.
***) Minä olen Kristuksen kanssa ristiinnaulittu, ja minä elän, en enää minä, vaan Kristus elää minussa; ja minkä nyt elän lihassa, sen minä elän Jumalan Pojan uskossa, hänen, joka on rakastanut minua ja antanut itsensä minun edestäni.
En minä tee mitättömäksi Jumalan armoa, sillä jos vanhurskaus on saatavissa lain kautta, silloinhan Kristus on turhaan kuollut.
Oi te älyttömät galatalaiset! Kuka on lumonnut teidät, joiden silmäin eteen Jeesus Kristus oli kuvattu ristiinnaulittuna?
Tämän vain tahdon saada teiltä tietää: lain teoistako saitte Hengen vai uskossa kuulemisesta?
Niinkö älyttömiä olette? Te alotitte Hengessä, lihassako nyt lopetatte?
_____
On tunnettu tosiasia että herätysten vaikutettua muutaman vuoden, alkaa kasvamaan uusia sukupolvia jotka on lapsesta asti kasvatettu kristityiksi. Omakohtainen Jeesuksen Kristuksen tunteminen sydämessä puuttuu. Ihminen alkaa uskomaan ja luottamaan niihin tekoihin, joita he näkivät isiensä ja äitiensä tekevän. Muodostuu perinnekristillisyys.
Kun perinnekristitty nousee kateederille, hän opettaa sitä mikä hänen sydämessään on, - perinnekristillisyyttä. Oppilaista tulee kuuliaisia perinteelle
Kun sitten aika kuluu, maailma muuttuu ja ihmisten elintavat muuttuvat, silloin opittu perinne on vakavien haasteisen edessä. Usko Kristukseen on jäänyt perinteisiin uskomisen vuoksi tuntemattomaksi, ja tuttu perinnekin uhkaa murentua pala palalta.
Tämän vuoksi olisi tärkeätä pysyä koko ajan alkuperäisessä Raamatun opetuksessa,
- usko Kristukseen pelastaa!
Jeesus on ainoa tie!
Laki on jo täytetty Jeesuksessa Kristuksessa!
Synnit on Jumalan kanssa sovitettu.
Ne jotka pitäytyvät lain vaatimiin tekoihin etsien niistävanhurskautta ovat aikamoisissa purjeissa.
Mikään ei riitä!
Mihin pannaan raja!
Mikä on syntiä?
Mikä ei ole syntiä?
Koska saisi luvan uskoa?
Mikä ja missä on JUmalan valtakunta?
Pelastuuko Jeesukseen uskova naapuri, kun hän
ei käy samoissa seuroissa ja kirkonmenoissa?
Kristukseen uskovalle kaikki edelliset kysmykset ovat hyvin helppoja, vastaus on aina valmis se kuuluu, Jeesus Kristus!
Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut!
Kristitty ei etsi pelastajaa niistä ihmisistä joiden joukossa hän elää elämäänsä. Tie valmis on, Jeesus. Kristitty eitää että hän tekee tilin elämästään ainoastaan Jeesukselle, hän ei elä itseään varten, sillä hän on JUmalan omaksi Jeesuksen kalliilla verellä ja ristinkuolemalla lunastettu. Silloin armo ei ole alennusmyyntitavaraa, vaan erittäin kallisarvoinen jlahja jonka sain Jeesukselta. Olen Jeesuksen ja Jeesuksen kautta olen Jumalan oma.
Tässä tilassa elävällä on Pyhän Hengen sinetti sydämessään, singneeraus jossa lukee "Jumalan omaksi pyhitetty, Jeesuksessa kristuksessa.
Maailman ihanin asia siis. Hallelujaa kiitos Jeesus.
Sitten kysymys? Miksi näin ihana asia ei sytytä.
Mikä sitten sytyttää?
Jatkuva riita, kiistely lain pykälistä ja niiden täyttämisestä, tora ja nalkkina.
"Sinä et pelastu, koska se ja se lain kohta jäi täyttämättä, ja yhdistys tai kirkko johon sinä kuulut, on väärä."
"Sinua ei ole oikealla tavalla kastettu, etkä sinä usko oikealla tavalla, kuten pitäisi"!
Juuri näin se menee, ja viestejä tulee solkenaan. Syytöksiä, moitteita, kovuutta, armottomuutta toista kohtaan, hylkäämistä, tuomioita, pilkkaa, ivaa, ylenkatsetta,
halveksuntaa, tämän kaiken jälkeen ei elettäkään omien syntien anteeksipyynnöstä. Miksi näin? Näinkö te/me olette oppineet tuntemaan Jeesuksen?
Jokin on pielessä, kun keskustelu Kristuksesta pysähtyy useimmiten avaajan avausteksteihin? Joku pilkkalause voi tulla avauksen alle. "Mikäs jeesustelija sinä oikein luulet olevasi!"
Kiitos Jeesuksen poikkeuksiakin on. Joku Jeesukseen uskova veli tai sisar alkaa todistamaan omasta uskostaan muillekin.
Nimenomaan tämä on min kirjoittamieni viestien tarkoitus, muutkin Jeesukseen uskovat alkavat todistamaan omasta uskostaanlukijoille.
Toisten todistusten kautta uskonliekki syttyy viestien lukijoissa, "ihanaa ilosanomaa syntisille, minullakin on vielä toivo pelastuksesta, Jeesus elää. Jeesus on sovittasnut verellään minunkin syntini. Näin epäilevä, monilla vihollisen kiusauksilla kiusattu kristitty, joka on jo menettämäisillään toivonsa, saa voimaa uskomaan.
Uskon kautta myös ajallinen elämä alkaa muuttumaan, ennen surullisesta ja toivottomasta tulee iloinen täynnä elämänhalua oleva Jumalalle kiitollinen ihminen.
Kirjoitat asiaan, mutta mitä niistä sakramenteista (mysteerioista) joita kirkkokunnat 2- 14 ovat vahvistaneet, mielestäsi toimii ja on Jumalan ohje toteuttaa?
Mikä on lupaus, joka pelastaa ja meidän tulee opettaa?
Se, että Kristus on Herra, on jo selvillä.
Oletko avuksi?
Pyhät Sakramentit = elävä Jeesus Kristus omassa persoonassaan maan päällä.
Kumpikin on pelastukselle välttämätön
1. Kaste
2. Herran Pyhä Ehtoollinen
Kumpikaan Sakramentti ei ole kirkkokuntien asettamia, vaan JEESUKSEN.
_____
KASTE:
Mark. 16:15 Ja hän sanoi heille: "Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille.
Mark. 16:16 Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.
____
HPE:
Joh. 6:56-57 Joka syö
- minun lihani
- ja juo minun vereni,
- se pysyy minussa, ja minä hänessä.
Niinkuin Isä, joka elää, on minut lähettänyt, ja minä elän Isän kautta, niin myös se, joka minua syö, elää minun kauttani.
Joh. 6:52 Silloin juutalaiset riitelivät keskenään sanoen:
"Kuinka tämä voi antaa lihansa meille syötäväksi?"
Joh. 6:53 Niin Jeesus sanoi heille:
"Totisesti, totisesti minä sanon teille: ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertansa, ei teillä ole elämää itsessänne.
Mark. 16:16
- Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu;
- mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.