Minä tiedän. Pudottelen huuliltani sanoja, jotka puhuvat väärää kieltä. Piirrän karttoja, tutkin kirjoja, luen ääneen asioita, jotka vain ihoni tietää ja tinasotamiehet pöydällä siirtyvät, vaihtavat paikkaa, mustavalkoruudut jalkojeni alla.
On kuin maailmassa olisi kaksi minää. Tämä toinen - hän ajaa sinut hulluksi kysymyksillään, syntyi ykkösistä sekä nollista, taipui valoksi kankaalle, kulkee peilistä toiseen, heijastuksesta heijastukseen miljoonasta kahteen kysymysmerkkiin.
Ja se on sydän mikä vaikenee. Miettii miten uurtaa uomansa häiritsemättä rauhaasi, kulkea hiljaa ja huomaamatta ohise, katsoa kuin vesi, joka ihailee vastarannan näkymää kykenemättä pysähtymään.
On kuin maailmassa olisi kaksi minää. Tämä toinen - hän ajaa sinut hulluksi kysymyksillään, syntyi ykkösistä sekä nollista, taipui valoksi kankaalle, kulkee peilistä toiseen, heijastuksesta heijastukseen miljoonasta kahteen kysymysmerkkiin.
Ja se on sydän mikä vaikenee. Miettii miten uurtaa uomansa häiritsemättä rauhaasi, kulkea hiljaa ja huomaamatta ohise, katsoa kuin vesi, joka ihailee vastarannan näkymää kykenemättä pysähtymään.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Onko sinun ajatukset menneet noin sekaisin menneistä päivistä :)
Nyt olen sanaton ,vaikka en yleensä ole ollut
Aina ne ovat sekaisin - tai suurimman osan aikaa. En ehkä vain anna sitä ilmi.
:)
http://www.youtube.com/watch?v=yAxgU2i3npg&feature=related
:)
Haluan tämän olevan viimeinen viestini tänne.
Sanat täällä voivat olla myös kuin kaikuja, kaukaa kuultuja ja lainattuja. Haluan niiden olevan minun, osoitettuja sekä vastaanotettuja.
Mistä kaikki taas alkoi? Ehkä äänensävystä puhelimessa, ehkä paluusta takaisin St. Helenalta - tulla kotiin luoksesi ehkä vain ajatuksissakin, tunteesta siitä että olen tässä ja näin, eikä minun tarvitse olla muualla. Kulkea myötävirtaan ilman tarvetta taistella vastaan. Se mitä tunnen on minä. Se ei voi olla toisin. Annan sen elää ja hengittää, virrata ja kantaa.
http://youtu.be/uiCRZLr9oRw
Tosi viisas veto ;) niin sitä pitää.
Tiedän - ja joudun nyt tämän viestin verran lipeämään, mutta olen niin täynnä tunteita sekä ajatuksia. Olen saanut takaisin haluni ja intohimoni kirjoittaa - jotain pysyvämpää, suurempaa -- niin suuri merkitys on rakkaudella minulle, että ne kaksi asiaa nivoutuvat toisiinsa. Toista ei ole olemassa ilman toista.
Minä. Onnellinen. Vapaa. Rakastava minä, joka on aivan hölmö lauantai-iltana kello yhdeksän ja ilman mitään selvää syytä, sekä ilman rakastamansa miehen seuraa, mutta c'est la vie! ;-)
Etkö saa häneen yhteyttä vai onko hän vain etäällä,vai etkö ole vielä löytänytkään häntä ? :))
Laita postia puhelua tai mitä vaan,niin lohtu voi olla moninkertainen panokseen nähden jopa ;)
:)
http://www.youtube.com/watch?v=UuVYRb2Cy_k
:)