Eräs veli oli kuolettavan sairas ja ja elinpäivät alkoi olla viimeisillään. Tämä veli oli aina elänyt korskeasti leuka pystyssä vailla armoa lähimmäisiä ja heikompiosaisia kohtaan, oli syyllistynyt moneenlaiseen ylimielisyyteen ja itsekeskeisyyteen ja synnin polulle oli hairahtunut lukemattomat kerrat, aiheessa jos toisessa. Mutta suuri oli meidän sukulaisten ilo kun tämä veli päätti ottaa osakseen viimeisillä hetkillä oikean uskon ja armon. Kertoi hän nyt ymmärtävänsä eläneensä väärin, oli uskonut vain me pelastutaan oppiin ja saarnamiehiin anteeksiantajina. Tahtoi hän nyt luokseen oikean syntisen papin ja ja suuri oli ilo meidän läheisten joukossa kun jälleennäkeminen näin varmistui hänen hylättyään väärän lestadiolaisopin.
Erään veljen kuolema
Jälleennäkeminen
5308
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
***näin varmistui hänen hylättyään väärän lestadiolaisopin.***
Oli hienoa, ettei saa.tana saanut saalista.
Lestadiolaiset kun tuota lukee ja ihan vesi silmissä aatellaan taas oman liikkeen autuutta mutta lopussa onkin karvas pala:D
Se on jälleennäkeminen tulimeressäkin, siitä oliotsemisesta en oo niin varma, toisaalta taas voitte lohduttaa siellä toisianne että vahingon ilo se paras ilo...
Miten ihmisen silmät voisivat toimia kun ei aivot saa happea enää kuoleman jälkeen? Aivoissa on ihmisen tietoisuus, ja ne on hajonneet kuoleman jälkeen. Sydäne ei pumppaa verta. Hengitys ei toimi.
Ei kuoleman jälkeen ole mitään elintoimintoja enää. Ihminen hajoaa atomeiksi.
Pitää kokonaan lopettaa tarinat että ihminen tapaisi sukulaisiaan enää kuolelman jälkeen. Kyllä ne treffit kannattaa järjestää ennen hautajaisia.
Kyllä suuri kun siinä tulimeren laiturilla on myös VL uskovaiset oottamassa hyppyyvuoroa...