Vihje ja rikosilmoitus

Tuota, vähän sinne päin


*********Rikosilmoituksen tekee asianomistaja tai poliisi viran puolesta, ei sivullinen. Vihjeen voi antaa sivullinen.*****

Sivullinenkin, esim. todistaja voi tehdä myös rikosilmoituksen. ´Todistaja näkee, että auto ajoi vasten punaista. Hän menee poliisiasemalle ja tekee suoraan rikosilmoituksen ja toimii samalla asiansa todistajana.´ Ei kovin yleistä, mutta sallittua.

Vihje ja ilmianto ovat käytännössä sama asia, sillä poliisilla on Poliisilain perusteella sekä vaitio-oikeus, että vaitiolovelvollisuus, jolloin poliisi ei ole velvollinen paljastaman vihjeen, tai ilmiannon antajaa. Poliisi ratkaisee aina sen, miten se vihjettä, ilmiantoa käsittelee. Väärä ilmianto ei toteudu siten koskaan, vaikka ilmianto, tai vihe olisivatkin valheellisia/virheellisiä, koska ne jäävät vain salassapitovelvollisen poliisin tietoon ja toimenpiteistä vastaa aina poliisi.

Myös poliisille tehty tutkintapyyntö kuuluu salassa pidettäviin asioihin. Eli poliisin ei tarvitse ilmoittaa, kuka sille on tutkintapyynnön tehnyt, jos pyynnön tekijä sitä haluaa/vaatii.
Vain rikoksissa,mistä saattaa seurata yli kuusi vuotta vankeutta voi oikeus murtaa poliisin salassapito-oikeuden.

luu-5 kirjoitti:

Tuota, vähän sinne päin


*********Rikosilmoituksen tekee asianomistaja tai poliisi viran puolesta, ei sivullinen. Vihjeen voi antaa sivullinen.*****

Sivullinenkin, esim. todistaja voi tehdä myös rikosilmoituksen. ´Todistaja näkee, että auto ajoi vasten punaista. Hän menee poliisiasemalle ja tekee suoraan rikosilmoituksen ja toimii samalla asiansa todistajana.´ Ei kovin yleistä, mutta sallittua.

Vihje ja ilmianto ovat käytännössä sama asia, sillä poliisilla on Poliisilain perusteella sekä vaitio-oikeus, että vaitiolovelvollisuus, jolloin poliisi ei ole velvollinen paljastaman vihjeen, tai ilmiannon antajaa. Poliisi ratkaisee aina sen, miten se vihjettä, ilmiantoa käsittelee. Väärä ilmianto ei toteudu siten koskaan, vaikka ilmianto, tai vihe olisivatkin valheellisia/virheellisiä, koska ne jäävät vain salassapitovelvollisen poliisin tietoon ja toimenpiteistä vastaa aina poliisi.

Myös poliisille tehty tutkintapyyntö kuuluu salassa pidettäviin asioihin. Eli poliisin ei tarvitse ilmoittaa, kuka sille on tutkintapyynnön tehnyt, jos pyynnön tekijä sitä haluaa/vaatii.
Vain rikoksissa,mistä saattaa seurata yli kuusi vuotta vankeutta voi oikeus murtaa poliisin salassapito-oikeuden.

Lue lisää

"Vihje ja ilmianto ovat käytännössä sama asia, sillä poliisilla on Poliisilain perusteella sekä vaitio-oikeus, että vaitiolovelvollisuus, jolloin poliisi ei ole velvollinen paljastaman vihjeen, tai ilmiannon antajaa. Poliisi ratkaisee aina sen, miten se vihjettä, ilmiantoa käsittelee. Väärä ilmianto ei toteudu siten koskaan, vaikka ilmianto, tai vihe olisivatkin valheellisia/virheellisiä, koska ne jäävät vain salassapitovelvollisen poliisin tietoon ja toimenpiteistä vastaa aina poliisi."


Tekstisi ei mielestäni käy yksiin seuraavan pykälän kanssa:

"Joka antaa esitutkinta- tai muulle viranomaiselle taikka tuomioistuimelle väärän tiedon ja siten aiheuttaa vaaran, että ilmiannettu pidätetään, vangitaan tai joutuu muun pakkokeinon kohteeksi tai joutuu syytteeseen tai tuomitaan rangaistukseen tai muuhun rikosoikeudelliseen seuraamukseen virheellisin perustein, on tuomittava väärästä ilmiannosta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi."

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L15P6

Em. pykälän perusteella käsittääkseni rikosilmoitus ja ilmianto ovat samoja asioita. Muutetaan/tarkennetaan asiaa siten, että jos joku ilmoittaa poliisille jonkun henkilön nimen ja sanoo poliisille, että tämä henkilö on mielestäni syyllistynyt esim. laittomaan uhkaukseen tai kunnianloukkaukseen, vaikka tosiasia olisi, ettei henkilö ole syyllistynyt mihinkään, eikä silloin kyseessä ole juur perätön rikosilmoitus eli perätön ilmianto, joka on rangaistava teko?


Sivuseikkana: Uusi vuoden 2011 poliisilakihan tulee voimaan vasta vuonna 2014, vaikka laki löytyy jo nyt Finlexistä, vai mitä?

pykälänviilaaja kirjoitti:

"Vihje ja ilmianto ovat käytännössä sama asia, sillä poliisilla on Poliisilain perusteella sekä vaitio-oikeus, että vaitiolovelvollisuus, jolloin poliisi ei ole velvollinen paljastaman vihjeen, tai ilmiannon antajaa. Poliisi ratkaisee aina sen, miten se vihjettä, ilmiantoa käsittelee. Väärä ilmianto ei toteudu siten koskaan, vaikka ilmianto, tai vihe olisivatkin valheellisia/virheellisiä, koska ne jäävät vain salassapitovelvollisen poliisin tietoon ja toimenpiteistä vastaa aina poliisi."


Tekstisi ei mielestäni käy yksiin seuraavan pykälän kanssa:

"Joka antaa esitutkinta- tai muulle viranomaiselle taikka tuomioistuimelle väärän tiedon ja siten aiheuttaa vaaran, että ilmiannettu pidätetään, vangitaan tai joutuu muun pakkokeinon kohteeksi tai joutuu syytteeseen tai tuomitaan rangaistukseen tai muuhun rikosoikeudelliseen seuraamukseen virheellisin perustein, on tuomittava väärästä ilmiannosta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi."

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L15P6

Em. pykälän perusteella käsittääkseni rikosilmoitus ja ilmianto ovat samoja asioita. Muutetaan/tarkennetaan asiaa siten, että jos joku ilmoittaa poliisille jonkun henkilön nimen ja sanoo poliisille, että tämä henkilö on mielestäni syyllistynyt esim. laittomaan uhkaukseen tai kunnianloukkaukseen, vaikka tosiasia olisi, ettei henkilö ole syyllistynyt mihinkään, eikä silloin kyseessä ole juur perätön rikosilmoitus eli perätön ilmianto, joka on rangaistava teko?


Sivuseikkana: Uusi vuoden 2011 poliisilakihan tulee voimaan vasta vuonna 2014, vaikka laki löytyy jo nyt Finlexistä, vai mitä?

Lue lisää

Tuota
Teoriassa väärä ilmianto on mahdollinen, mutta ennen kuin poliisi ketään ryhtyy pidättämään, tai tuomioistuin tuomitsemaan, niin poliisi kyllä oman virkavastuunsa perusteella tutkii vihjeen/ilmiannon perinpohjin. Eipä taida Suomessa kukaan viimeisen 20 vuoden aikana joutunut väärästä vihjeestä/ilmiannosta tuomiolle, vaikka vihjeitä/ilmiantoja poliisi on tuona aikana saanut tuhansia.

Ulvilan tapaus oli vähän sinne päin. Siinä ei kuitenkaan ollut väärä vihje/ilmianto, vaan
tunnistus. `´ Epäillyn`` joka tunnistettiin tekijäksi oli poliisi kaivanut esiin omien tutkimustensa perusteella.

pykälänviilaaja kirjoitti:

"Vihje ja ilmianto ovat käytännössä sama asia, sillä poliisilla on Poliisilain perusteella sekä vaitio-oikeus, että vaitiolovelvollisuus, jolloin poliisi ei ole velvollinen paljastaman vihjeen, tai ilmiannon antajaa. Poliisi ratkaisee aina sen, miten se vihjettä, ilmiantoa käsittelee. Väärä ilmianto ei toteudu siten koskaan, vaikka ilmianto, tai vihe olisivatkin valheellisia/virheellisiä, koska ne jäävät vain salassapitovelvollisen poliisin tietoon ja toimenpiteistä vastaa aina poliisi."


Tekstisi ei mielestäni käy yksiin seuraavan pykälän kanssa:

"Joka antaa esitutkinta- tai muulle viranomaiselle taikka tuomioistuimelle väärän tiedon ja siten aiheuttaa vaaran, että ilmiannettu pidätetään, vangitaan tai joutuu muun pakkokeinon kohteeksi tai joutuu syytteeseen tai tuomitaan rangaistukseen tai muuhun rikosoikeudelliseen seuraamukseen virheellisin perustein, on tuomittava väärästä ilmiannosta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi."

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L15P6

Em. pykälän perusteella käsittääkseni rikosilmoitus ja ilmianto ovat samoja asioita. Muutetaan/tarkennetaan asiaa siten, että jos joku ilmoittaa poliisille jonkun henkilön nimen ja sanoo poliisille, että tämä henkilö on mielestäni syyllistynyt esim. laittomaan uhkaukseen tai kunnianloukkaukseen, vaikka tosiasia olisi, ettei henkilö ole syyllistynyt mihinkään, eikä silloin kyseessä ole juur perätön rikosilmoitus eli perätön ilmianto, joka on rangaistava teko?


Sivuseikkana: Uusi vuoden 2011 poliisilakihan tulee voimaan vasta vuonna 2014, vaikka laki löytyy jo nyt Finlexistä, vai mitä?

Lue lisää

"Em. pykälän perusteella käsittääkseni rikosilmoitus ja ilmianto ovat samoja asioita."
Tuosta näkökulmasta ne ovat lähellä toisiaan, tosin rikosilmoituksen ja ilmiannon erohan on siinä, että ilmiannossa poliisi päättää onko tutkinta annettujen tietojen perusteella aiheellinen, sen sijaan rikosilmoituksen jälkeen tutkinta aloitetaan aina (jos vain on jokin rikos nimetty ja edes jotain perustetta).

Ilmianto on siis käytännössä sisällöllisesti sama kuin hallinto-oikeudessa oleva kantelu, jossa kerrotaan ylemmälle valvontaviranomaiselle jostain alemman viranomaisen toiminnasta, ja pyydetään tutkimaan ja ottamaan kantaa onko viranomainen toiminut lainmukaan.

Ilmianto ei varsinaisesti edes ole rikosilmoitus, sillä poliisille annetaan paljon ilmiantoja asioista jotka eivät kuulu poliisin toimivaltaan, vaan ovat hallinnollisia tai yksityisoikeudellisia riita-asioita, ja on tietenkin asioita jotka eivät ole edes rikoksia vaan saattavat liittyä liikenneturvallisuuteen ja järjestyksenpitoon täi näiden parantamiseen jollain alueella.

Luulen että vihjettä on vaikea erottaa rikosoikeudellisesti ilmiannosta, mutta sitten taas käytännön tasolla vihje on vain osa muuta informaatiota, jonka perusteella harvoin ryhdytään mihinkään konkreettiseen toimintaan, vaan enemmänkin ehkä suunnataan resursseja ja valvontaa. Toisinaan voidaan käydä vaikka puhalluttamassa epäilyttävä kuski, jonka ajo heittelehtii ilmoittajan mukaan, ilman että se johtaisi mihinkään.

Luu-5 on tässä oikeassa, eli on kyllä hyvin vaikeaa että joutuisi ilmiannon perusteella väärästä ilmiannosta kiinni, puhumattakaan vihjeestä.

Lähinnä näin voi käydä jossain avioerotilanteissa joihon liittyy huoltajuuskiistoja, jolloin nämä entiset rakastavat aviopuolisot saattavat tehdä tai jopa tehtailla varsin heppoisin perustein ilmiantoja toisistaan ihan keksityin perustein. Yleensä lähinnä seksuaali-, väkivalta- tai huumerikoksista, joilla yritetään vaikuttaa esim. huoltajuuden määräytymiseen. Tosin tällöinkään ei kovin helposti lähdetä syyttämään väärästä ilmiannosta, vaan tutkinta vain päätetään kun ei ole näyttöä rikosepäilylle.

Varminta kai on antaa vihje itse varmasti havaitusta toiminnasta, ilman että ottaa kantaa siihen onko kyse rikos tai ei, poliisi sitten tutkii sen jos katsoo aiheelliseksi.

Mielenkiintoinen kysymys sinänsä ihan pohdittavaksi. Nämä rajanvedot ovat aina niin hankalia ja tulkinnanvaraisia.

C.E. kirjoitti:

"Em. pykälän perusteella käsittääkseni rikosilmoitus ja ilmianto ovat samoja asioita."
Tuosta näkökulmasta ne ovat lähellä toisiaan, tosin rikosilmoituksen ja ilmiannon erohan on siinä, että ilmiannossa poliisi päättää onko tutkinta annettujen tietojen perusteella aiheellinen, sen sijaan rikosilmoituksen jälkeen tutkinta aloitetaan aina (jos vain on jokin rikos nimetty ja edes jotain perustetta).

Ilmianto on siis käytännössä sisällöllisesti sama kuin hallinto-oikeudessa oleva kantelu, jossa kerrotaan ylemmälle valvontaviranomaiselle jostain alemman viranomaisen toiminnasta, ja pyydetään tutkimaan ja ottamaan kantaa onko viranomainen toiminut lainmukaan.

Ilmianto ei varsinaisesti edes ole rikosilmoitus, sillä poliisille annetaan paljon ilmiantoja asioista jotka eivät kuulu poliisin toimivaltaan, vaan ovat hallinnollisia tai yksityisoikeudellisia riita-asioita, ja on tietenkin asioita jotka eivät ole edes rikoksia vaan saattavat liittyä liikenneturvallisuuteen ja järjestyksenpitoon täi näiden parantamiseen jollain alueella.

Luulen että vihjettä on vaikea erottaa rikosoikeudellisesti ilmiannosta, mutta sitten taas käytännön tasolla vihje on vain osa muuta informaatiota, jonka perusteella harvoin ryhdytään mihinkään konkreettiseen toimintaan, vaan enemmänkin ehkä suunnataan resursseja ja valvontaa. Toisinaan voidaan käydä vaikka puhalluttamassa epäilyttävä kuski, jonka ajo heittelehtii ilmoittajan mukaan, ilman että se johtaisi mihinkään.

Luu-5 on tässä oikeassa, eli on kyllä hyvin vaikeaa että joutuisi ilmiannon perusteella väärästä ilmiannosta kiinni, puhumattakaan vihjeestä.

Lähinnä näin voi käydä jossain avioerotilanteissa joihon liittyy huoltajuuskiistoja, jolloin nämä entiset rakastavat aviopuolisot saattavat tehdä tai jopa tehtailla varsin heppoisin perustein ilmiantoja toisistaan ihan keksityin perustein. Yleensä lähinnä seksuaali-, väkivalta- tai huumerikoksista, joilla yritetään vaikuttaa esim. huoltajuuden määräytymiseen. Tosin tällöinkään ei kovin helposti lähdetä syyttämään väärästä ilmiannosta, vaan tutkinta vain päätetään kun ei ole näyttöä rikosepäilylle.

Varminta kai on antaa vihje itse varmasti havaitusta toiminnasta, ilman että ottaa kantaa siihen onko kyse rikos tai ei, poliisi sitten tutkii sen jos katsoo aiheelliseksi.

Mielenkiintoinen kysymys sinänsä ihan pohdittavaksi. Nämä rajanvedot ovat aina niin hankalia ja tulkinnanvaraisia.

Lue lisää

Tuota

Omalta osaltani laitan pisteen tälle keskustelulle, mutta muutaman faktan kuitenkin sitä ennen kerron.
Asetuksessa kerrotaan vain, että poliisin on sille tehty ilmoitus KIRJATTAVA, kun asianomistaja tai joku muu ilmoittaa poliisille jonkun tapahtuman, jota hän pitää rikoksena.
Poliisi kuitenkin aina ratkaisee, minkälaisen ilmoituksen se asiasta kirjaa, koska sillä ei ole valinnanvaraa jättää ilmoitusta kirjaamatta, vaikka kyse selvästi ei ole rikoksesta , tai ilmoitataja on esim. selvästi mielisairas. Riittää, kunhan ilmoittaja pitää sitä rikoksena.

Ne asiat, joita jo kirjaushetkellä poliisi (huom. ei ilmoittaja) pitää rikoksina kirjataan R-ilmoituksina, kun taas asiat, joita poliisi ei pidä rikoksina, tai esim. selväsi hullujen tekemät ilmoitukset kirjataan S-ilmoituksina.
Poliisille tehty ilmianto voidaan siten kirjata joko suoraan R-ilmoitukseksi, tai sitten S-ilmoitukseksi. R-ilmoitusta yleensä ryhdytään tutkimaan, mutta sekin voidaan jättää tutkimatta ETL:ssa olevin perustein. S-ilmoitus jää pääsääntöisesti ilmoitukseen, mutta se voidaan tarvittaessa muuttaa R-ilmoitukseksi ja tutkia.

Vihje taas tarkoittaa sitä, että poliisilla on asiasta R-ilmoitus, jonka vihjetietoihin se lisätään. Siitä ei siis kirjata erikseen enää omaa ilmoitustaan. Vihje ei koskaan tule julkiseksi ja sen antaja jää vain poliisin tietoon, ellei sitten oikeus murra poliisin salassapito-oikeutta. Sama koskee ilmiantajaa. Ilmiannosta poliisi kyllä kirjaa ilmoituksen, kuten kerroin, mutta jättää ilmiantajan nimen vain omaan tietoonsa. Poliisin kirjaama ilmoitus alkaakin aina yleensä sanoille, --poliisille silloin ja silloin tulleen ilmiannon/vihjeen mukaan....

1 §
Kirjaaminen

Kun asianomistaja tai joku muu ilmoittaa poliisille tai muulle esitutkintaviranomaiselle rikoksesta tai tapahtumasta, jota hän pitää rikoksena, ilmoitus on viipymättä kirjattava.

luu-5 kirjoitti:

Tuota

Omalta osaltani laitan pisteen tälle keskustelulle, mutta muutaman faktan kuitenkin sitä ennen kerron.
Asetuksessa kerrotaan vain, että poliisin on sille tehty ilmoitus KIRJATTAVA, kun asianomistaja tai joku muu ilmoittaa poliisille jonkun tapahtuman, jota hän pitää rikoksena.
Poliisi kuitenkin aina ratkaisee, minkälaisen ilmoituksen se asiasta kirjaa, koska sillä ei ole valinnanvaraa jättää ilmoitusta kirjaamatta, vaikka kyse selvästi ei ole rikoksesta , tai ilmoitataja on esim. selvästi mielisairas. Riittää, kunhan ilmoittaja pitää sitä rikoksena.

Ne asiat, joita jo kirjaushetkellä poliisi (huom. ei ilmoittaja) pitää rikoksina kirjataan R-ilmoituksina, kun taas asiat, joita poliisi ei pidä rikoksina, tai esim. selväsi hullujen tekemät ilmoitukset kirjataan S-ilmoituksina.
Poliisille tehty ilmianto voidaan siten kirjata joko suoraan R-ilmoitukseksi, tai sitten S-ilmoitukseksi. R-ilmoitusta yleensä ryhdytään tutkimaan, mutta sekin voidaan jättää tutkimatta ETL:ssa olevin perustein. S-ilmoitus jää pääsääntöisesti ilmoitukseen, mutta se voidaan tarvittaessa muuttaa R-ilmoitukseksi ja tutkia.

Vihje taas tarkoittaa sitä, että poliisilla on asiasta R-ilmoitus, jonka vihjetietoihin se lisätään. Siitä ei siis kirjata erikseen enää omaa ilmoitustaan. Vihje ei koskaan tule julkiseksi ja sen antaja jää vain poliisin tietoon, ellei sitten oikeus murra poliisin salassapito-oikeutta. Sama koskee ilmiantajaa. Ilmiannosta poliisi kyllä kirjaa ilmoituksen, kuten kerroin, mutta jättää ilmiantajan nimen vain omaan tietoonsa. Poliisin kirjaama ilmoitus alkaakin aina yleensä sanoille, --poliisille silloin ja silloin tulleen ilmiannon/vihjeen mukaan....

1 §
Kirjaaminen

Kun asianomistaja tai joku muu ilmoittaa poliisille tai muulle esitutkintaviranomaiselle rikoksesta tai tapahtumasta, jota hän pitää rikoksena, ilmoitus on viipymättä kirjattava.

Lue lisää

"Vihje taas tarkoittaa sitä, että poliisilla on asiasta R-ilmoitus, jonka vihjetietoihin se lisätään"
Vihjehän ei tarkoita oikeastaan muuta kuin epämääräistä informaatiota jostain asiasta. Se voi liittyä johonkin rikokseen, mahdollisesti tulevaan rikokseen, järjestyksen ylläpitoon tai vastaavaan. Tuo vihje rikoksen selvittämiseksi on vain yksi muoto vihjeistä, ja ne tietenkin tulee kirjata.

"Asetuksessa kerrotaan vain, että poliisin on sille tehty ilmoitus KIRJATTAVA, kun asianomistaja tai joku muu ilmoittaa poliisille jonkun tapahtuman, jota hän pitää rikoksena."
Edelleenkin pitää erottaa vihjeet joihin liittyy konkreettisesti rikostutkinta ja vihjeet jotka liittyvät poliisin muihin tehtäviin. Vain osa vihjeistä liittyy konkreettisesti rikostutkintaan, vaan osalla saattaa olla järjestyksenpitoon tai liikenneturvallisuuteen, kadonneen etsintään jne liittyviä tarkoitusperiä.

Tuo kirjaaminen on ja kirjauksen luokittelu on enemmänkin sitä poliisin sisäistä hallinnollista menettelyä, eikä se juurikaan vaikuta siihen rikosoikeudelliseen kysymykseen väärästä ilmiannosta, kuin korkeintaan näyttöä koskien.

Sen sijaan sekin on olennaisempi asia ja sillä prosessuaalinen ero, tehdäänkö epävarmempi tutkintapyyntö vai suora rikosilmoitus, ja se sitten vaikuttaa moneen asiaan aina asianosaisrikoksien tutkinnasta aina eräiden esitutkintamateriaalikulujen hallintaan.

C.E. kirjoitti:

"Em. pykälän perusteella käsittääkseni rikosilmoitus ja ilmianto ovat samoja asioita."
Tuosta näkökulmasta ne ovat lähellä toisiaan, tosin rikosilmoituksen ja ilmiannon erohan on siinä, että ilmiannossa poliisi päättää onko tutkinta annettujen tietojen perusteella aiheellinen, sen sijaan rikosilmoituksen jälkeen tutkinta aloitetaan aina (jos vain on jokin rikos nimetty ja edes jotain perustetta).

Ilmianto on siis käytännössä sisällöllisesti sama kuin hallinto-oikeudessa oleva kantelu, jossa kerrotaan ylemmälle valvontaviranomaiselle jostain alemman viranomaisen toiminnasta, ja pyydetään tutkimaan ja ottamaan kantaa onko viranomainen toiminut lainmukaan.

Ilmianto ei varsinaisesti edes ole rikosilmoitus, sillä poliisille annetaan paljon ilmiantoja asioista jotka eivät kuulu poliisin toimivaltaan, vaan ovat hallinnollisia tai yksityisoikeudellisia riita-asioita, ja on tietenkin asioita jotka eivät ole edes rikoksia vaan saattavat liittyä liikenneturvallisuuteen ja järjestyksenpitoon täi näiden parantamiseen jollain alueella.

Luulen että vihjettä on vaikea erottaa rikosoikeudellisesti ilmiannosta, mutta sitten taas käytännön tasolla vihje on vain osa muuta informaatiota, jonka perusteella harvoin ryhdytään mihinkään konkreettiseen toimintaan, vaan enemmänkin ehkä suunnataan resursseja ja valvontaa. Toisinaan voidaan käydä vaikka puhalluttamassa epäilyttävä kuski, jonka ajo heittelehtii ilmoittajan mukaan, ilman että se johtaisi mihinkään.

Luu-5 on tässä oikeassa, eli on kyllä hyvin vaikeaa että joutuisi ilmiannon perusteella väärästä ilmiannosta kiinni, puhumattakaan vihjeestä.

Lähinnä näin voi käydä jossain avioerotilanteissa joihon liittyy huoltajuuskiistoja, jolloin nämä entiset rakastavat aviopuolisot saattavat tehdä tai jopa tehtailla varsin heppoisin perustein ilmiantoja toisistaan ihan keksityin perustein. Yleensä lähinnä seksuaali-, väkivalta- tai huumerikoksista, joilla yritetään vaikuttaa esim. huoltajuuden määräytymiseen. Tosin tällöinkään ei kovin helposti lähdetä syyttämään väärästä ilmiannosta, vaan tutkinta vain päätetään kun ei ole näyttöä rikosepäilylle.

Varminta kai on antaa vihje itse varmasti havaitusta toiminnasta, ilman että ottaa kantaa siihen onko kyse rikos tai ei, poliisi sitten tutkii sen jos katsoo aiheelliseksi.

Mielenkiintoinen kysymys sinänsä ihan pohdittavaksi. Nämä rajanvedot ovat aina niin hankalia ja tulkinnanvaraisia.

Lue lisää

"sen sijaan rikosilmoituksen jälkeen tutkinta aloitetaan aina (jos vain on jokin rikos nimetty ja edes jotain perustetta)."

Eihän asia näin ole, vaan poliisi päättää, onko asiassa syytä epäillä rikosta ja jos ei ole, poliisi tekee "tutkinnanlopettamisepäätöksen", joka tarkoittaa käytännössä sitä, ettei asiaa aleta edes tutkia (vaikka nimi antaakin ymmärtää, että jotain olisi jo tutkittu). Jos on syytä epäillä rikosta (kynnyksen "syytä epäillä" tai "todennkäköisin syin syytä epäillä" pitää täyttyä) , poliisi aloittaa esitutkinnan.

C.E. kirjoitti:

"Em. pykälän perusteella käsittääkseni rikosilmoitus ja ilmianto ovat samoja asioita."
Tuosta näkökulmasta ne ovat lähellä toisiaan, tosin rikosilmoituksen ja ilmiannon erohan on siinä, että ilmiannossa poliisi päättää onko tutkinta annettujen tietojen perusteella aiheellinen, sen sijaan rikosilmoituksen jälkeen tutkinta aloitetaan aina (jos vain on jokin rikos nimetty ja edes jotain perustetta).

Ilmianto on siis käytännössä sisällöllisesti sama kuin hallinto-oikeudessa oleva kantelu, jossa kerrotaan ylemmälle valvontaviranomaiselle jostain alemman viranomaisen toiminnasta, ja pyydetään tutkimaan ja ottamaan kantaa onko viranomainen toiminut lainmukaan.

Ilmianto ei varsinaisesti edes ole rikosilmoitus, sillä poliisille annetaan paljon ilmiantoja asioista jotka eivät kuulu poliisin toimivaltaan, vaan ovat hallinnollisia tai yksityisoikeudellisia riita-asioita, ja on tietenkin asioita jotka eivät ole edes rikoksia vaan saattavat liittyä liikenneturvallisuuteen ja järjestyksenpitoon täi näiden parantamiseen jollain alueella.

Luulen että vihjettä on vaikea erottaa rikosoikeudellisesti ilmiannosta, mutta sitten taas käytännön tasolla vihje on vain osa muuta informaatiota, jonka perusteella harvoin ryhdytään mihinkään konkreettiseen toimintaan, vaan enemmänkin ehkä suunnataan resursseja ja valvontaa. Toisinaan voidaan käydä vaikka puhalluttamassa epäilyttävä kuski, jonka ajo heittelehtii ilmoittajan mukaan, ilman että se johtaisi mihinkään.

Luu-5 on tässä oikeassa, eli on kyllä hyvin vaikeaa että joutuisi ilmiannon perusteella väärästä ilmiannosta kiinni, puhumattakaan vihjeestä.

Lähinnä näin voi käydä jossain avioerotilanteissa joihon liittyy huoltajuuskiistoja, jolloin nämä entiset rakastavat aviopuolisot saattavat tehdä tai jopa tehtailla varsin heppoisin perustein ilmiantoja toisistaan ihan keksityin perustein. Yleensä lähinnä seksuaali-, väkivalta- tai huumerikoksista, joilla yritetään vaikuttaa esim. huoltajuuden määräytymiseen. Tosin tällöinkään ei kovin helposti lähdetä syyttämään väärästä ilmiannosta, vaan tutkinta vain päätetään kun ei ole näyttöä rikosepäilylle.

Varminta kai on antaa vihje itse varmasti havaitusta toiminnasta, ilman että ottaa kantaa siihen onko kyse rikos tai ei, poliisi sitten tutkii sen jos katsoo aiheelliseksi.

Mielenkiintoinen kysymys sinänsä ihan pohdittavaksi. Nämä rajanvedot ovat aina niin hankalia ja tulkinnanvaraisia.

Lue lisää

"Ilmianto on siis käytännössä sisällöllisesti sama kuin hallinto-oikeudessa oleva kantelu, jossa kerrotaan ylemmälle valvontaviranomaiselle jostain alemman viranomaisen toiminnasta, ja pyydetään tutkimaan ja ottamaan kantaa onko viranomainen toiminut lainmukaan."

Mutta tätähän samaa rikosilmoituskin on, eli kun jätetään rikosilmoitus, ei ilmoittajan tarvitse tietää, täyttyykö rikoksen tunnusmerkistö vai ei vaan rikosilmoitus tehdään sitä varten, että poliisi yhdessä syyttäjän kanssa tutkii, onko rikos ehkä tapahtunut. Kansankielessä puhutaan tutkinapyynnöstä, mutta sellaista ei ole, vaan tutkinapyyntö on aina rikosilmoitus ja kirjataan aina R-ilmoituksena (tai S-ilmoituksena?).

pykälänviilaaja kirjoitti:

"sen sijaan rikosilmoituksen jälkeen tutkinta aloitetaan aina (jos vain on jokin rikos nimetty ja edes jotain perustetta)."

Eihän asia näin ole, vaan poliisi päättää, onko asiassa syytä epäillä rikosta ja jos ei ole, poliisi tekee "tutkinnanlopettamisepäätöksen", joka tarkoittaa käytännössä sitä, ettei asiaa aleta edes tutkia (vaikka nimi antaakin ymmärtää, että jotain olisi jo tutkittu). Jos on syytä epäillä rikosta (kynnyksen "syytä epäillä" tai "todennkäköisin syin syytä epäillä" pitää täyttyä) , poliisi aloittaa esitutkinnan.

Lue lisää

Siis "tutkintapyyntö".

luu-5 kirjoitti:

Tuota

Omalta osaltani laitan pisteen tälle keskustelulle, mutta muutaman faktan kuitenkin sitä ennen kerron.
Asetuksessa kerrotaan vain, että poliisin on sille tehty ilmoitus KIRJATTAVA, kun asianomistaja tai joku muu ilmoittaa poliisille jonkun tapahtuman, jota hän pitää rikoksena.
Poliisi kuitenkin aina ratkaisee, minkälaisen ilmoituksen se asiasta kirjaa, koska sillä ei ole valinnanvaraa jättää ilmoitusta kirjaamatta, vaikka kyse selvästi ei ole rikoksesta , tai ilmoitataja on esim. selvästi mielisairas. Riittää, kunhan ilmoittaja pitää sitä rikoksena.

Ne asiat, joita jo kirjaushetkellä poliisi (huom. ei ilmoittaja) pitää rikoksina kirjataan R-ilmoituksina, kun taas asiat, joita poliisi ei pidä rikoksina, tai esim. selväsi hullujen tekemät ilmoitukset kirjataan S-ilmoituksina.
Poliisille tehty ilmianto voidaan siten kirjata joko suoraan R-ilmoitukseksi, tai sitten S-ilmoitukseksi. R-ilmoitusta yleensä ryhdytään tutkimaan, mutta sekin voidaan jättää tutkimatta ETL:ssa olevin perustein. S-ilmoitus jää pääsääntöisesti ilmoitukseen, mutta se voidaan tarvittaessa muuttaa R-ilmoitukseksi ja tutkia.

Vihje taas tarkoittaa sitä, että poliisilla on asiasta R-ilmoitus, jonka vihjetietoihin se lisätään. Siitä ei siis kirjata erikseen enää omaa ilmoitustaan. Vihje ei koskaan tule julkiseksi ja sen antaja jää vain poliisin tietoon, ellei sitten oikeus murra poliisin salassapito-oikeutta. Sama koskee ilmiantajaa. Ilmiannosta poliisi kyllä kirjaa ilmoituksen, kuten kerroin, mutta jättää ilmiantajan nimen vain omaan tietoonsa. Poliisin kirjaama ilmoitus alkaakin aina yleensä sanoille, --poliisille silloin ja silloin tulleen ilmiannon/vihjeen mukaan....

1 §
Kirjaaminen

Kun asianomistaja tai joku muu ilmoittaa poliisille tai muulle esitutkintaviranomaiselle rikoksesta tai tapahtumasta, jota hän pitää rikoksena, ilmoitus on viipymättä kirjattava.

Lue lisää

Miten on rikkeen laita? Onko kirjaamisessa rikoksen ja rikkeen asema sama, eli jos joku ilmoittaa poliisille esim. sellaisesta tieliikennelain tai järjestyslain rikkomimisesta, joka lain mukaan ei ole rikos vaan rike, kirjaako poliisi rikkeenkin rekisteriin R- tai S-ilmoituksena?

pykälänviilaaja kirjoitti:

"sen sijaan rikosilmoituksen jälkeen tutkinta aloitetaan aina (jos vain on jokin rikos nimetty ja edes jotain perustetta)."

Eihän asia näin ole, vaan poliisi päättää, onko asiassa syytä epäillä rikosta ja jos ei ole, poliisi tekee "tutkinnanlopettamisepäätöksen", joka tarkoittaa käytännössä sitä, ettei asiaa aleta edes tutkia (vaikka nimi antaakin ymmärtää, että jotain olisi jo tutkittu). Jos on syytä epäillä rikosta (kynnyksen "syytä epäillä" tai "todennkäköisin syin syytä epäillä" pitää täyttyä) , poliisi aloittaa esitutkinnan.

Lue lisää

"Eihän asia näin ole, vaan poliisi päättää, onko asiassa syytä epäillä rikosta ja jos ei ole, poliisi tekee "tutkinnanlopettamisepäätöksen", joka tarkoittaa käytännössä sitä, ettei asiaa aleta edes tutkia (vaikka nimi antaakin ymmärtää, että jotain olisi jo tutkittu). "
Lue tarkemmin, minä sanoin että jos rikos on nimetty, ja sille on annettu jotain perusteluita siis näyttöä, todistajia ym. Silloin on tutkittava ainakin alkuun, poliiseilla ei käytännössä edes ole muuta mahdollisuutta.

Sillä on merkitystä myös silloin, jos kyse on asianomistajarikoksesta tai muusta rikoksesta jossa ilmoituksen tekijä on rikoksen uhri. Sen sijaan jos rikosilmoituksen tekijä on ulkopuolinen, niin tutkinta loppuu vähäisimmissä rikoksissa siihen, että uhri kiistää olleensa rikoksen uhrina, eikä vaadi toimenpiteitä.

Prosessi on tavallaan alkanut siitä jos asianomistajarikoksen uhri tai yleisen syytteen alaisen rikoksen uhri tekee rikosilmoituksen. Tavallaan tuo Luu-5 laajasti esittelemät sisäiset ilmoitusluokitukset vähän sotkee tässä, sillä jos poliisi lopettaa tällaisen tutkinnan siitä päätöksestä voi valittaa, tai nostaa syyte omin varoin. Poliisitutkinta on vain pala tätä prosessia.

C.E. kirjoitti:

"Eihän asia näin ole, vaan poliisi päättää, onko asiassa syytä epäillä rikosta ja jos ei ole, poliisi tekee "tutkinnanlopettamisepäätöksen", joka tarkoittaa käytännössä sitä, ettei asiaa aleta edes tutkia (vaikka nimi antaakin ymmärtää, että jotain olisi jo tutkittu). "
Lue tarkemmin, minä sanoin että jos rikos on nimetty, ja sille on annettu jotain perusteluita siis näyttöä, todistajia ym. Silloin on tutkittava ainakin alkuun, poliiseilla ei käytännössä edes ole muuta mahdollisuutta.

Sillä on merkitystä myös silloin, jos kyse on asianomistajarikoksesta tai muusta rikoksesta jossa ilmoituksen tekijä on rikoksen uhri. Sen sijaan jos rikosilmoituksen tekijä on ulkopuolinen, niin tutkinta loppuu vähäisimmissä rikoksissa siihen, että uhri kiistää olleensa rikoksen uhrina, eikä vaadi toimenpiteitä.

Prosessi on tavallaan alkanut siitä jos asianomistajarikoksen uhri tai yleisen syytteen alaisen rikoksen uhri tekee rikosilmoituksen. Tavallaan tuo Luu-5 laajasti esittelemät sisäiset ilmoitusluokitukset vähän sotkee tässä, sillä jos poliisi lopettaa tällaisen tutkinnan siitä päätöksestä voi valittaa, tai nostaa syyte omin varoin. Poliisitutkinta on vain pala tätä prosessia.

Lue lisää

******Poliisitutkinta on vain pala tätä prosessia. *****

En malta olla puuttumatta C.E:n kirjoitukseen poliisitutkinnasta. Sillä ei ole mitään tekemistä rikostutkinnan kanssa.

Esimerkkinä hengenpelastusmitallin myöntäminen. Sitä ennen poliisi suorittaa asiassa poliisitutkinnan.

Poliislaki

37 §
Poliisitutkinta

Poliisitutkinnalla tarkoitetaan muuta poliisin toimitettavaksi säädettyä tutkintaa kuin rikoksen johdosta toimitettavaa esitutkintaa

luu-5 kirjoitti:

******Poliisitutkinta on vain pala tätä prosessia. *****

En malta olla puuttumatta C.E:n kirjoitukseen poliisitutkinnasta. Sillä ei ole mitään tekemistä rikostutkinnan kanssa.

Esimerkkinä hengenpelastusmitallin myöntäminen. Sitä ennen poliisi suorittaa asiassa poliisitutkinnan.

Poliislaki

37 §
Poliisitutkinta

Poliisitutkinnalla tarkoitetaan muuta poliisin toimitettavaksi säädettyä tutkintaa kuin rikoksen johdosta toimitettavaa esitutkintaa

Lue lisää

Hyvä korjaus. Olisi ehkä pitänyt muotoilla "poliisin tutkinnaksi", erotuksena prosessin muista toimijoista, joita yritin erotella.

Mutta toisaalta liittyyhän se poliisitutkinta ainakin näihin ketjun aiheena oleviin vihjeisiin.

C.E. kirjoitti:

"Em. pykälän perusteella käsittääkseni rikosilmoitus ja ilmianto ovat samoja asioita."
Tuosta näkökulmasta ne ovat lähellä toisiaan, tosin rikosilmoituksen ja ilmiannon erohan on siinä, että ilmiannossa poliisi päättää onko tutkinta annettujen tietojen perusteella aiheellinen, sen sijaan rikosilmoituksen jälkeen tutkinta aloitetaan aina (jos vain on jokin rikos nimetty ja edes jotain perustetta).

Ilmianto on siis käytännössä sisällöllisesti sama kuin hallinto-oikeudessa oleva kantelu, jossa kerrotaan ylemmälle valvontaviranomaiselle jostain alemman viranomaisen toiminnasta, ja pyydetään tutkimaan ja ottamaan kantaa onko viranomainen toiminut lainmukaan.

Ilmianto ei varsinaisesti edes ole rikosilmoitus, sillä poliisille annetaan paljon ilmiantoja asioista jotka eivät kuulu poliisin toimivaltaan, vaan ovat hallinnollisia tai yksityisoikeudellisia riita-asioita, ja on tietenkin asioita jotka eivät ole edes rikoksia vaan saattavat liittyä liikenneturvallisuuteen ja järjestyksenpitoon täi näiden parantamiseen jollain alueella.

Luulen että vihjettä on vaikea erottaa rikosoikeudellisesti ilmiannosta, mutta sitten taas käytännön tasolla vihje on vain osa muuta informaatiota, jonka perusteella harvoin ryhdytään mihinkään konkreettiseen toimintaan, vaan enemmänkin ehkä suunnataan resursseja ja valvontaa. Toisinaan voidaan käydä vaikka puhalluttamassa epäilyttävä kuski, jonka ajo heittelehtii ilmoittajan mukaan, ilman että se johtaisi mihinkään.

Luu-5 on tässä oikeassa, eli on kyllä hyvin vaikeaa että joutuisi ilmiannon perusteella väärästä ilmiannosta kiinni, puhumattakaan vihjeestä.

Lähinnä näin voi käydä jossain avioerotilanteissa joihon liittyy huoltajuuskiistoja, jolloin nämä entiset rakastavat aviopuolisot saattavat tehdä tai jopa tehtailla varsin heppoisin perustein ilmiantoja toisistaan ihan keksityin perustein. Yleensä lähinnä seksuaali-, väkivalta- tai huumerikoksista, joilla yritetään vaikuttaa esim. huoltajuuden määräytymiseen. Tosin tällöinkään ei kovin helposti lähdetä syyttämään väärästä ilmiannosta, vaan tutkinta vain päätetään kun ei ole näyttöä rikosepäilylle.

Varminta kai on antaa vihje itse varmasti havaitusta toiminnasta, ilman että ottaa kantaa siihen onko kyse rikos tai ei, poliisi sitten tutkii sen jos katsoo aiheelliseksi.

Mielenkiintoinen kysymys sinänsä ihan pohdittavaksi. Nämä rajanvedot ovat aina niin hankalia ja tulkinnanvaraisia.

Lue lisää

"Tuosta näkökulmasta ne ovat lähellä toisiaan, tosin rikosilmoituksen ja ilmiannon erohan on siinä, että ilmiannossa poliisi päättää onko tutkinta annettujen tietojen perusteella aiheellinen.."
Tässä kommentissa ajatukseni karkasi eli olin huolimaton, ja nappasin tutkintapyynnön sijasta käyttämänne hieman erilaisen termin: "ilmianto".

Tarkennetaan muuten tässä lisää termistöä. Eli siis puhun tutkintapyynnöstä, eli vaihda se ilmiannon sijalle niin kommenttini voi tulla paremmin ymmärrettäväksi. Ajatusvirheeni johtuu kai siitä, että juuri sitä aikaisemmin verrattiin oikeustieteessa sisällöllisesti hallinnolliseen ilmiantoon.

Mutta tietenkin se lisää sekaantumisen riskiä, kun rikosoikeudellisesti ero tutkintapyynnön ja rikosilmoituksen välillä on nykyisin kaventunut, niin silti molempien väärinkäytöstä tuleva rikosnimike on väärä ilmianto.

Mutta lisäksi rikosnimikkeen ilmianto pitää sisällään muitakin väärinkäytöksiä, kuten nämä valaehtoiset velallisen selvitykset.

Aloin miettiä että jotain on vialla.

EI pidä paikkaansa.

Jos auto pyörii vain pihassa, niin ei sitä silloin tarvitse rekisteröidä/katsastaa, eikä poliisi voi siihen puuttua. Asia muuttuu, jos sillä ajetaan myös kadulla/tiellä. Silloin poliisin on tavattava auto ajosta. Seuraus on kilvet pois ja 150 euron liikennevirhemaksu.
Poliisiautoissa on rekisterikilpien lukulaite, joten käry voi käydä koska tahansa. Tietysti poliisille voi tehdä rikosilmoituksen kuka tahansa, mutta silloin on toimittava todistajana, aika, paikka, jne.

Anonyymi kirjoitti:

Jos auto pyörii vain pihassa, niin ei sitä silloin tarvitse rekisteröidä/katsastaa, eikä poliisi voi siihen puuttua. Asia muuttuu, jos sillä ajetaan myös kadulla/tiellä. Silloin poliisin on tavattava auto ajosta. Seuraus on kilvet pois ja 150 euron liikennevirhemaksu.
Poliisiautoissa on rekisterikilpien lukulaite, joten käry voi käydä koska tahansa. Tietysti poliisille voi tehdä rikosilmoituksen kuka tahansa, mutta silloin on toimittava todistajana, aika, paikka, jne.

Lue lisää

Tarkennus: ajaa ihan päivittäin teillä. Ei tietääkseni talon asukkaan. Parkissa kuitenkin naapurin parkkiruudussa. Jospa tuo osuu sattumalta poliisin haaviin.