Kuntajohtajat peräävät vapaaehtoisia apuun
AA
07:04
Joka kolmas suomalainen kunta aikoo nostaa veroprosenttiaan ensi vuonna. Vuodesta 2000 alkanut nousulinja siis jatkuu: manner-Suomen kunnista vain neljässä kunnallinen veroprosentti on tänä vuonna sama kuin vuonna 2000. Joissakin kunnissa kahdentoista viime vuoden nousu on ollut jopa 3,5 prosenttiyksikköä.
Yle kysyi suomalaisilta kunnanjohtajilta, mitä asialle tulisi tehdä. Valtaosa kyselyyn vastanneista kunnanjohtajista ei usko kuntarajojen siirtelyn ratkaisevan ongelmia. Jotakin muuta on keksittävä ja se muu on kuntajohtajien mielestä se, että julkiset palvelut on ajateltava kokonaan uudelleen. Jotkut olisivat valmiita lähtemään puhtaalta pöydältä, jossa kaikki kuntien antamat palvelut kyseenalaistetaan ja mietitään, tarvitaanko niitä ja millaisina, jos tarvitaan.
Osa kuntajohtajista vaatii, että myös kuntalaisten olisi otettava entistä suurempi vastuu itsestään ja läheisistään, koska kunnan rahat eivät riitä nykymuotoisiin palveluihin. "Pitäisi uskaltaa nostaa keskusteluun yksilön vastuu itsestään ja läheisistään. Tässä hyvinvointiyhteiskunnassa vastuuta on liikaa siirretty yhteisön harteille", sanoo kyselyyn vastannut nimetön kaupunginjohtaja. Moni kuntajohtaja on samoilla linjoilla, ja myös vapaaehtoistyön, kolmannen sektorin apua kaivataan.
Kuntaministeri Henna Virkkunen sanoo ministeriön laskeneen, että pelkästään ikääntymisestä johtuva palvelujen lisätarve tarkoittaisi sitä, että kuntaveroa pitäisi nostaa seitsemän prosenttiyksikköä seuraavina vuosina. Tällainen kuntaverojen nousu on tietysti mahdoton, mutta yhtä mahdotonta lienee, että valtiokaan voisi tulla niin mittavasti apuun, että kunnat selviäisivät ilman veronkorotuksia tai palvelumuutoksia.
Voi olla, että tulevina vuosina muistellaan sitä onnellista mutta mennyttä aikaa, kun kunnan mies aurasi luistinkentän, kunnan palveluseteli toi taksilla kauppaan tai ruuan kotiin. Ainoa varma asia on, että edessä on suuria muutoksia, ja pian valittavat valtuustot joutuvat niistä päättämään.
AA
07:04
Joka kolmas suomalainen kunta aikoo nostaa veroprosenttiaan ensi vuonna. Vuodesta 2000 alkanut nousulinja siis jatkuu: manner-Suomen kunnista vain neljässä kunnallinen veroprosentti on tänä vuonna sama kuin vuonna 2000. Joissakin kunnissa kahdentoista viime vuoden nousu on ollut jopa 3,5 prosenttiyksikköä.
Yle kysyi suomalaisilta kunnanjohtajilta, mitä asialle tulisi tehdä. Valtaosa kyselyyn vastanneista kunnanjohtajista ei usko kuntarajojen siirtelyn ratkaisevan ongelmia. Jotakin muuta on keksittävä ja se muu on kuntajohtajien mielestä se, että julkiset palvelut on ajateltava kokonaan uudelleen. Jotkut olisivat valmiita lähtemään puhtaalta pöydältä, jossa kaikki kuntien antamat palvelut kyseenalaistetaan ja mietitään, tarvitaanko niitä ja millaisina, jos tarvitaan.
Osa kuntajohtajista vaatii, että myös kuntalaisten olisi otettava entistä suurempi vastuu itsestään ja läheisistään, koska kunnan rahat eivät riitä nykymuotoisiin palveluihin. "Pitäisi uskaltaa nostaa keskusteluun yksilön vastuu itsestään ja läheisistään. Tässä hyvinvointiyhteiskunnassa vastuuta on liikaa siirretty yhteisön harteille", sanoo kyselyyn vastannut nimetön kaupunginjohtaja. Moni kuntajohtaja on samoilla linjoilla, ja myös vapaaehtoistyön, kolmannen sektorin apua kaivataan.
Kuntaministeri Henna Virkkunen sanoo ministeriön laskeneen, että pelkästään ikääntymisestä johtuva palvelujen lisätarve tarkoittaisi sitä, että kuntaveroa pitäisi nostaa seitsemän prosenttiyksikköä seuraavina vuosina. Tällainen kuntaverojen nousu on tietysti mahdoton, mutta yhtä mahdotonta lienee, että valtiokaan voisi tulla niin mittavasti apuun, että kunnat selviäisivät ilman veronkorotuksia tai palvelumuutoksia.
Voi olla, että tulevina vuosina muistellaan sitä onnellista mutta mennyttä aikaa, kun kunnan mies aurasi luistinkentän, kunnan palveluseteli toi taksilla kauppaan tai ruuan kotiin. Ainoa varma asia on, että edessä on suuria muutoksia, ja pian valittavat valtuustot joutuvat niistä päättämään.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ja Pääministeri puhuu puuta heinää, kuntajaohtaja poloiset saavat kuntapolitiikoiden kourissa keksiä parhaansa mukaan, millä päivänsä ja työnsä kunniakkaasti hoitelevat.
Talkootöitä kyseiset henkilöt eivät varmaan ossaisi tehdäkkään, palkkaa pittää tulla ja olla niin että pankkitilit huokailevat.
mitä se muuten on, se työ talkoohengessä, te suuri palkkaset?
Oheisessa aloituskirjoituksessa mainittu nimetön kunnanjohtaja mielestäni oli Haapajärven kaupunginjohtaja M-L Veteläinen, entinen Kepulainen kansanedustaja. Täytyy kaivaa Kaleva lehti esille ja tarkastaa asia...