opettajaksi/ko?

Jos et pidä lukemisesta ja pänttäämisestä, mene amikseen. Suosittelen leipuria tai raksaa.
Juuri siksi yliopistoon ja muihin korkeakouluihin on pääsykoe, että lukuhaluttomat rajataan ulkopuolelle.

Opiskelin lukion jälkeen vuoden luokanopettajaksi ja tällä hetkellä opiskelen kotitalousopettajaksi Savonlinnassa. Opettajakoulutus on ollut minulle sopiva vaihtoehto, koska pidän opettamisesta, kasvatustieteestä ja ihmisläheisestä työstä. Murrosikäisten opettaminen ei ole mitenkään ikävää. On mukava huomata, kun oppilas on oppinut asian ja ymmärtää sen. Oman työn jälki on mukava nähdä! Opettaja oppii itsekin ja saa käsityksen siitä, millaisia nykyajan lapset ja nuoret ovat.

Paikkana Savonlinna menettelee. Täältä pääsee helposti kotiin Etelä-Suomeen. Opiskelemaan ei päässyt tännekään ilman vaivannäköä: ensin piti opiskella pääsykoemateriaali (VAKAVA) huolellisesti, mennä kokeeseen ja saada kutsu soveltuvuuskokeeseen ja vielä menestyä siellä. Opettajakoulutus on tosi suosittua. Itseäni harmittaa, kun monia hyvältä vaikuttavia hakijoita joudutaan pisterajojen vuoksi jättämään kylmästi rannalle. Olin onnekas, sillä KO-koulutukseen otetaan vain n. joka 5:s.

Jos opettajaksi haluat, lukupäätä se vaatii jo hakuvaiheessa, puhumattakaan opiskelusta. Onneksi yliopistossa on myös käytännöllistä puolta: kotitlaoudessa opiskellaan käytännön tasolla vähän kuin yläasteella (esim. samoja reseptejä). Tietysti riippuu siitä, miksi opettajaksi haluat: lastentarhan-, luokan-, erityis-, vai aineneopettajaksi. Ei muuta kuin tutustumaan koulutuksiin :) Kasvatusala kannattaa!

Kiitos kommentistasi "nipo-ope" ! :)
Olen ajatellut ihan luokanopettajan ammattia ala-asteelle. Nuo pääsykoeasiat kuulostaa aika pelottavalta vielä tässä vaiheessa, mutta jos niihin lukee hyvin, niin kai niistäkin selviää :)
Asun Etelä-Pohjanmaalla, joten Jyväskylä olisi ehkä se päällimmäisin haave.. mutta onkohan sinne kovat halkijamäärät?
Kysyn vielä, että onko yliopistoissa paljon tenttejä? ja että kuinka pitkiä alueita? (olen kuullut jonkun opettajan suusta joskus, että jopa 1000 sivuisia kirjoja tentteihin)? Onko se todella näin? Koska silloin taitaa opettajanura jäädä. :/

Itse opiskelen fysiikan ja matematiikan aineenopettajaksi (eli yläastetta tai lukiolaisia pääsen opettamaan) Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa.

Se ero aikaisempiin, etten ole käynyt mitään VAKAVA-kokeita vaan tänne pääsi opiskelemaan kunhan kävi soveltuvuuskokeissa, jotka olivat käytännössä yksi lyhyt essee ja haastattelu sekä ryhmätilanne. Ovatha nekin tietysti oma haasteensa, mutta on aineenopettajaksi huomattavasti helpompi päästä kuin luokanopettajaksi.

Itselläni on nuo pedagogiset opinnot vasta alussa, mutta paljon työtä tekee jo pelkästään oman pääaineen hallinta puhumattakaan sivuaineista. Lukematta ei varmasti opettajaksi pääse tai jos pääsee haluasin itse tietää miten =).

No onneksi, jos et pidä pänttäämisestä yms. asioista, tuskin pääset sisälle. Juuri siksi valitsijat karsitaan, jyvät akanoista.
Ja kurssivaatimukset löytyvät netistä, tosin siihen pitää nähdä vähän vaivaa.

Hei kiitoksia kannustuksesta! :( Olen itseni mielestä tehnyt täyttä päätä työtä lukiossa, mutta koko ajan vaaditaan enemmän. :/

Niinpä. Jos haluaa joksikin, vaikka opettajaksi, sitä varten pitää tehdä työtä.
Lukio on pilipalikoulu yliopistoon nähden. Toisaalta yliopistossa opetellaan itseä kiinnostavia asioita, ei kaikkea kuten lukiossa.
Suosittelen silti yliopistoa, sillä opiskelu on paljon motivoivampaa kuin lukiossa.

Kannattaa ehkä viettää välivuosi, esim. hakea kouluavustajan kurssille. Lukuhalut kasvavat ja näkee, miltä opettajan ammatti käytännössä on.
Kannustan silti opiskeluun, moni on lukion jälkeen ihan puhki, sillä joutuu jakaantumaan kaikenlaisten aineiden kesken. Jatko-opinnoissa sitten keskitytään omaan alaan ja se tuntuu paljon motivoivammalta.