Itse en opiskele lukiossa, mutta laskimet kuuluvat oleellisena osana opiskeluuni varsinkin nuo graafiset ja eritoten nyt symboliset.
Kysynkin muutaman kysymyksen tuosta TI-nspire cx cas -mallista, kun taitavat lukiolaiset tietää kyseisistä laitteista luennoitsijaani enemmän;
-Onko tuossa cas -mallissa 2 muuttujan toiminto. Eli onko mahdollista piirtää/laskea funktio jolla on muuttujan x sijasta muuttujat x ja y. Lukiossa tuskin on nyt kahden muutujan funktiota, mutta jotkut laskinnerot saattavat tietää onko niitä omassa laskimessa.
-Onko laskimessa matriisien käyttömahdollisuus (semmoiset neliömuotoiset listat)
-Vektorit, pystyykö laskin käsittelemään vektoreita
-Akun kesto?
Kiitollisena kuulisin myös muita kommentteja (sekä hyviä, että huonoja) kyseiseen laskimeen liittyen.
Kysynkin muutaman kysymyksen tuosta TI-nspire cx cas -mallista, kun taitavat lukiolaiset tietää kyseisistä laitteista luennoitsijaani enemmän;
-Onko tuossa cas -mallissa 2 muuttujan toiminto. Eli onko mahdollista piirtää/laskea funktio jolla on muuttujan x sijasta muuttujat x ja y. Lukiossa tuskin on nyt kahden muutujan funktiota, mutta jotkut laskinnerot saattavat tietää onko niitä omassa laskimessa.
-Onko laskimessa matriisien käyttömahdollisuus (semmoiset neliömuotoiset listat)
-Vektorit, pystyykö laskin käsittelemään vektoreita
-Akun kesto?
Kiitollisena kuulisin myös muita kommentteja (sekä hyviä, että huonoja) kyseiseen laskimeen liittyen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
En varsinaisesti pidä itseäni minään laskinnerona, mutta reilun vuoden käyttökokemuksella voin yrittää jotain cx casista kertoa. Kahden muuttujan funktioista en osaa sanoa mitään, mutta matriisien käsittelyyn näyttäisi löytyvän aika monta toimintoa, mm. luo, transponoi, determinantti, rivi-echelon-muoto, normit, mitat, rivioperaatiot, elementtioperaatiot (en tiedä, ovatko nämä niitä toimintoja, joita haet, matriiseja käytiin ehkä yhden oppitunnin verran vitoskurssilla). Vektoreista laskin pystyy ainakin muodostamaan yksikkövektorin sekä piste- ja ristitulot, ja lisäksi löytyy toiminnot muunna polaariseksi/suorakulmaiseksi/lieriönmuotoiseksi/pallonmuotoiseksi (ei mitään hajua, mitä nuo tarkoittavat). Akkua olen ladannut elokuun puolivälin jälkeen ehkä kaksi kertaa, se kestää mielestäni varsin pitkään yhdellä latauksella. Nyt, kun olen alkanut piirtää ja analysoida paljon kuvaajia, tuntuu että virtaa kuluu hieman enemmän, mutta ei laskinta silti tarvitse ladata kuin ehkä kerran kuussa. Ylipäänsä olen ollut laitteeseen oikein tyytyväinen, sitä on pienellä opettelulla helppo käyttää.
Parhaimmillaan luennoitsijat eivät tunnista edes perus graafistalaskinta. Taitaa ainut laskin mitä he osaavat käyttää olla laskutikku. Tämän takia luotan enemmän lukiolaisten laskintietoon kuin luennoitsijoitteni.
Nuo ominaisuudet ovat tarpeellisia, mitä luettelit. Melkein jokapäivä, joutuu muuttamaan koordinaatteja polaarisesta, lieriönmuotoiseksi tai transponoimaan (eli muuttamaan rivit sarakkeiksi ja päinvastoin) matriiseja.
Mainitsit, että laskinta pitää ladata vain kerran kuussa käytön jäljiltä. Onko laskimessa jokin akku-merkintä, että tietää ettei akku lopu juuri tärkeän laskun? Teillä on varmaan lukiossa käytetään laskinta vain fysiikan, matematiikan (ja kemian?) tunneilla, joten akku kestää kauemmin, kuin esimerkiksi minulla, jolla on koko päivä fysiikka tai matematiikkaa (opiskelen siis yliopistossa matemattiikaa ja fysiikkaa, jos jotakuta ihmetyttää)
Kannattaa googlettaa AMK:laisten laskinkeskusteluja ja kysellä niiltä. Opistoinssiopiskelijat ovat ainakin Suomessa laskinten suhteen supernörttejä. Meillä aikoinaan TKK:lla vain osa hommasi graafisen laskimen, kun taas opistolaisilla oli kaikilla sellaiset, sekä Nokian kommunikaattorit.
Supernörteillä toki oli ainakin ennen käytössä käänteinen puolalainen notaatio (postfix), eli HP mielellään, vaikka maksoivatkin TI:tä enemmän...
Sitten toki teidän assarit varmaan parhaiten tietävät, mikä laskin sopii parhaiten teidän hommiinne. Kai teillä on laskareita siellä, ainakin peruskursseille?
Kiitos, vinkistä
Ja kyllä laskareita on lähes kaikilla kursseilla. Poikkeuksena kielikurssit, laboratoriomittaukset, tiedonhaukurssit sekä muut vastaavat enemmän ja vähemmän hyödylliset kurssit.
Näytön yläkulmassa on symboli, joka näyttää akun tilan asteikolla 100-75-50-25-10-2 % jäljellä. Tosiaan en tarvitse laskinta montaa tuntia päivässä, vain matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa, joita on yleensä alle puolet lukujärjestyksestä. Jossain valmistajan tiedoissa muistaakseni luki, että akku kestää pari viikkoa aktiivista laskemista.