Vuosia sitten ihastuin heterokaveriini ja olin todella, todella, todella rakastunut siihen tyttöön.. siitä yli pääseminen kesti muutaman vuoden ja vannoin itselleni että ei koskaan. Sittemmin kehitin itselleni todella hyvän tutkan eikä pahempia heteroihastuksia ole sattunut, mitä nyt pientä säätöä ja joitakin sekoiluja.
MUTTA elämässäni on nyt eräs ystävä, olemme tunteneet toisemme vuoden päivät, ehkä hieman yli ja tulleet hyvin toimeen. On ollut aikoja kun emme nähneet toisiamme joskus kuukauteen, melkein pariin. Aina on ollut kuitenkin tunne että voimme puhua toisillemme oikeastaan mistä vain. Olen tilittänyt myös hänelle omia ihmissuhteitani ja naisasioita, hän on kuunnellut ja ymmärtänyt, ehkä yllättävän hyvinkin heteroksi (hän sanoo olevansa hetero mutta on joskus jotain nuorempana säätänyt tytön kanssa, ei mitään vakavampaa kuitenkaan)
Viime aikoina ollaan oltu enemmän tekemisissä ja tuntuu kuin meidän välille olisi kehittynyt "erikoinen tunneside". Ja parin viime viikon ajan mulle on tullut ihan hulluja ajatuksia meistä yhdessä...! Hänen kanssaan on todella rento olla, ihan kuin olisimme tunteneet joskus aikaisemmin. Oon yllättänyt itseni haaveilemasta meistä yhdessä, ja jotenkin kaipaan hänen lähelleen.
En kestä enää toista heteroihastumista/rakastumista, sen verran rikkoi mun sydämeni se ensimmäinen että en vaan pysty enää. Miksi mulle käy näin! Ja ettei asia olisi liian yksinkertainen, meitä on jotkut ihmiset luulleet joskus pariksi ja yhteinen heterokaveri sanonut että meistä tulisi täydellinen pari.
En halua menettää hyvää ystävää, miten pääsen näistä ajatuksista eroon! Onko muita joilla tuntuu olevan joku älytön heterojuttu päällä? Antakaa jotain järkeviä neuvoja kiltit!
MUTTA elämässäni on nyt eräs ystävä, olemme tunteneet toisemme vuoden päivät, ehkä hieman yli ja tulleet hyvin toimeen. On ollut aikoja kun emme nähneet toisiamme joskus kuukauteen, melkein pariin. Aina on ollut kuitenkin tunne että voimme puhua toisillemme oikeastaan mistä vain. Olen tilittänyt myös hänelle omia ihmissuhteitani ja naisasioita, hän on kuunnellut ja ymmärtänyt, ehkä yllättävän hyvinkin heteroksi (hän sanoo olevansa hetero mutta on joskus jotain nuorempana säätänyt tytön kanssa, ei mitään vakavampaa kuitenkaan)
Viime aikoina ollaan oltu enemmän tekemisissä ja tuntuu kuin meidän välille olisi kehittynyt "erikoinen tunneside". Ja parin viime viikon ajan mulle on tullut ihan hulluja ajatuksia meistä yhdessä...! Hänen kanssaan on todella rento olla, ihan kuin olisimme tunteneet joskus aikaisemmin. Oon yllättänyt itseni haaveilemasta meistä yhdessä, ja jotenkin kaipaan hänen lähelleen.
En kestä enää toista heteroihastumista/rakastumista, sen verran rikkoi mun sydämeni se ensimmäinen että en vaan pysty enää. Miksi mulle käy näin! Ja ettei asia olisi liian yksinkertainen, meitä on jotkut ihmiset luulleet joskus pariksi ja yhteinen heterokaveri sanonut että meistä tulisi täydellinen pari.
En halua menettää hyvää ystävää, miten pääsen näistä ajatuksista eroon! Onko muita joilla tuntuu olevan joku älytön heterojuttu päällä? Antakaa jotain järkeviä neuvoja kiltit!
Vastaukset 7
Vanhimmat
No heteronainen on niinkaun hetero, kunnes rupee lesboks ;P
Itselläni on nyt myös töissä hassu tilanne menossa. Toimipaikkaamme tuli reilut 2 kk sitten eräs vanha työkaverini ja istumme suht lähekkäin. Kun näimme ensimmäisen kerran hän kapsahti kaulaani, kun oli niin iloinen tapaamisestamme. Aiemmin näimme tosi harvoin, muutaman kerran vuodessa, mutta nykyään siis päivittäin. Tiedän hänestä vain sen, että hänellä on aviomies ja pieni poika.
Minusta tuntuu, että olemme tunteneet jo vuosia ja hän on aina ollut todella iloinen ja kiva kun ollaan nähty. Meillä on sama koulutus, ollaan tehty samoja töitä, mutta eri työyhteisöissä. Kun näemme jossain hän jää katselemaan minua ja minä häntä suoraan silmiin ja hymyilee. Hän on varattu kuten minäkin. Juuri tuo tuttuuden tunne on se juttu johon itsekin törmäsin. Hän sanoi , että kokee tuntevansa minua jonkin verran, vaikka tosiaan emme tunne toisiamme yhtään. Aina kun nähdään tuntuu kuin kaikki katoaisi ympäriltä ja haluaisi vain jäädä juttelemaan hänen kanssaan. Hän on lisäksi todella kaunis ja jotenkin vain koen, että olen onnekas kun voin olla hänen kanssaan tekemisissä.
Reilut pari vuotta sitten töissä koin tämän saman asian, kaipaan erityisesti juttukaveria, mutta kun silloinkin oli semmoisia ihastumisen tuntemuksia puolin ja toisin. Koin kuitenkin, että kerrottuani minulla olevan vaimon tämä nainen jotenkin vetäytyi ja lakkasi luottamasta. Pelkään nyt samaa, joten nyt tosiaan yritän myös vältellä tilanteita, joissa joutuisin puhumaan perheestäni. Tyhmää, tiedän.
Mitä jos juttelisit tämän tytön kanssa? Olettaen tietysti, että olette molemmat vapaita?
En voi hänelle asiasta kertoa.. ainakaan vielä. Tuolle tytölle johon ihastuin vuosia sitten, jouduin kertomaan loppujen lopuksi ja vaikka hän otti sen todella hyvin, ei ystävyys ollut enää sama ja jossain kohtaa jouduimme ottamaan "väliaikaa". Ehkä tässä pitää antaa ajan kulua ja tunnustella onko järkeä kertoa ja toivoa että nää tunteet haihtuu pois! Asiaa pahentaa nyt se, että kerroin tälle yhteiselle heterokaverillemme (joka on ajatellut että olisimme täydellinen pari) näistä tunteista ja hän sanoi että ei ole mitenkään shokeeraavia uutisia hänelle, ja että on edelleen sitä mieltä että jos tämä toinen tyttö olisi mitenkään naisiin päin, hänen mielestä meidän kuuluisi olla yhdessä.
Blaah.
Olen itsekin ihastunut heterokaveriini tai ystävääni. Paras keino on sanoa se suoraan miltä tuntuu..Olen nainen joka tykkää naisista siinä mielessä, olen siis you know...ja nyt on käynyt niin että olen alkanut ihastumaan sinuun.
Nyt kun heterokaverisi ottaa tämän suurena kohtaliaisuutena ja se nousee hänelle päähän todenäköisesti ihastuksesikin laantuu pikkuhiljaa.
Kerran, vain kerran kävi niin että "heterokaverini" sanoi että on tuntenut samoin, ei vain tiedä missä mennään kun on olettanut olevana hetero.
Mutta sano se suoraan hänelle. SE on AINA parempi tapa kun olla salaa ihastunut jne. heterokin käsittää että ihastus on väliaikainen tunnetila joten jos hän sanoo ettei ole mitään tälläisiä tunteita sinua kohtaan, siirrät jossakin vaiheessa tunteesi muualle.
Miten väliaikaista ihastuminen voi olla jos se on esim. kestänyt 4 vuotta??
Joku heteronainen voisi olla kiinnostunut kuitenkin naisista. Jos tuo heteronainen pelästyy kuullessaan että olet lesbo, niin sittenhän sen tietää, että ei ole ajatellut teidän välillä olevan ihastumista, vaan on ajatellut teidän olevan vain ystäviä. Ja vaikka aluksi pelästyisikin sinun lesboudestasi ja mahdollisesta ihastumisesta, voi seurustelu naisen kanssa alkaa ajan kanssa kiinnostamaan, jos siihen on taipumusta.
On niitäkin heteronaisia, joille naisen kanssa seurustelu jää vain haaveeksi, vaikka haluja olisikin, koska lesbo/binaisen löytäminen on niin vaikeaa. Välttämättä taustalla ei ole pelkkä kokeilunhalu, vaan toiveena voisi olla loppuelämänkin suhde naisen kanssa.
Jos kerrot olevasi lesbo ja sen jälkeen flirttailet heteronaisen kanssa ja hän vastaa siihen, niin kai siitä jo huomaa, että kyseessä ei ole 100 % hetero.