sanoithan että rakastat, rakastat kuolemaan asti ja vain minua,
ette ikinä jättäisi, jos se olisi vallassasi, että olisin "ikuinen"...
Sinä keväänä loittonit, et katsonut silmiin, teit vain työtä ja työtä...
ja minä säälin sinua ja silittelin...
kunnes kerroit, takellellen, sanat kylmäsivät...
olit rakastunut toiseen, jättäisit minut...
miten sattuikaan, miten revit minusta kaiken, miten saatoitkaan. En voinut käsittää...
Nyt, olen noussut suosta ja ymmärrän; ei rakkautesi kadonnut, se löysi vain uuden ikuisen....
kertoisitko minulle mitä teen rakkaudellani, sillä ei ole uutta kohdetta ja minuun sattuu....
ette ikinä jättäisi, jos se olisi vallassasi, että olisin "ikuinen"...
Sinä keväänä loittonit, et katsonut silmiin, teit vain työtä ja työtä...
ja minä säälin sinua ja silittelin...
kunnes kerroit, takellellen, sanat kylmäsivät...
olit rakastunut toiseen, jättäisit minut...
miten sattuikaan, miten revit minusta kaiken, miten saatoitkaan. En voinut käsittää...
Nyt, olen noussut suosta ja ymmärrän; ei rakkautesi kadonnut, se löysi vain uuden ikuisen....
kertoisitko minulle mitä teen rakkaudellani, sillä ei ole uutta kohdetta ja minuun sattuu....
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.