Perehtykää työturvallisuuslakiin ja työsuojeluun:
linkki:
http://www.tyosuojelu.fi/fi/home-kosteusvauriot
Työsuojeluasiaa:
Yksittäisen työntekijän terveyteen ja turvallisuuteen välittömästi vaikuttavat asiat käsitellään työntekijän ja työnantajan tai tämän edustajana toimivan esimiehen kesken. Työsuojeluvaltuutettu voi omasta aloitteestaan tai työntekijän taikka esimiehen aloitteesta osallistua asian käsittelyyn.
Laajakantoiset asiat käsitellään työsuojelutoimikunnassa. Jos työsuojelutoimikuntaa ei ole perustettu, asiat käsitellään työnantajan ja työsuojeluvaltuutetun kesken. Työsuojelutoimikunnan jäsenellä on oikeus tehdä esityksiä toimikunnassa käsiteltäviksi asioiksi. Aloitteen tekijällä on oikeus saada esityksistään perusteltu palaute.
Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus keskeyttää välitöntä ja vakavaa vaaraa aiheuttava työ. Valtuutetun on ilmoitettava keskeytyksestä työnantajalle, mieluiten etukäteen. Keskeytys ei saa rajoittaa työntekoa laajemmalti kuin työsuojelun kannalta on välttämätöntä. Valtuutettu ei ole velvollinen korvaamaan vahinkoa, joka lainmukaisesta työn keskeyttämisestä mahdollisesti aiheutuu.
Työnantajan tulee varmistaa, ettei vaaraa enää ole, ennen kuin toimintaa voidaan jatkaa.
http://www.tyosuojelu.fi/fi/
Työturvallisuuslakiin kannattaa myös perehtyä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738
Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat.
Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, milloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle.
Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle työolosuhteissa tai työmenetelmissä, koneissa, muissa työvälineissä, henkilönsuojaimissa tai muissa laitteissa havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle.
Työnantajan tulee puolestaan kertoa ilmoituksen tehneelle työntekijälle ja työsuojeluvaltuutetulle, mihin toimenpiteisiin esille tulleessa asiassa on ryhdytty tai aiotaan ryhtyä.
Jos työstä aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijän omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle, työntekijällä on oikeus pidättäytyä tällaisen työn tekemisestä.
Työstä pidättäytymisestä on ilmoitettava työnantajalle tai tämän edustajalle niin pian kuin mahdollista. Oikeus pidättäytyä työnteosta jatkuu, kunnes työnantaja on poistanut vaaratekijät tai muutoin huolehtinut siitä, että työ voidaan suorittaa turvallisesti.
Työstä pidättäytyminen ei saa rajoittaa työntekoa laajemmalti kuin työn turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta on välttämätöntä. Työstä pidättäytyessä on huolehdittava siitä, että pidättäytymisestä mahdollisesti aiheutuva vaara on mahdollisimman vähäinen.
Jos työntekijä tämän pykälän mukaisesti pidättäytyy työstä, hän ei ole velvollinen korvaamaan työstä pidättäytymisestä aiheutuvaa vahinkoa.
linkki:
http://www.tyosuojelu.fi/fi/home-kosteusvauriot
Työsuojeluasiaa:
Yksittäisen työntekijän terveyteen ja turvallisuuteen välittömästi vaikuttavat asiat käsitellään työntekijän ja työnantajan tai tämän edustajana toimivan esimiehen kesken. Työsuojeluvaltuutettu voi omasta aloitteestaan tai työntekijän taikka esimiehen aloitteesta osallistua asian käsittelyyn.
Laajakantoiset asiat käsitellään työsuojelutoimikunnassa. Jos työsuojelutoimikuntaa ei ole perustettu, asiat käsitellään työnantajan ja työsuojeluvaltuutetun kesken. Työsuojelutoimikunnan jäsenellä on oikeus tehdä esityksiä toimikunnassa käsiteltäviksi asioiksi. Aloitteen tekijällä on oikeus saada esityksistään perusteltu palaute.
Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus keskeyttää välitöntä ja vakavaa vaaraa aiheuttava työ. Valtuutetun on ilmoitettava keskeytyksestä työnantajalle, mieluiten etukäteen. Keskeytys ei saa rajoittaa työntekoa laajemmalti kuin työsuojelun kannalta on välttämätöntä. Valtuutettu ei ole velvollinen korvaamaan vahinkoa, joka lainmukaisesta työn keskeyttämisestä mahdollisesti aiheutuu.
Työnantajan tulee varmistaa, ettei vaaraa enää ole, ennen kuin toimintaa voidaan jatkaa.
http://www.tyosuojelu.fi/fi/
Työturvallisuuslakiin kannattaa myös perehtyä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738
Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat.
Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, milloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle.
Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle työolosuhteissa tai työmenetelmissä, koneissa, muissa työvälineissä, henkilönsuojaimissa tai muissa laitteissa havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle.
Työnantajan tulee puolestaan kertoa ilmoituksen tehneelle työntekijälle ja työsuojeluvaltuutetulle, mihin toimenpiteisiin esille tulleessa asiassa on ryhdytty tai aiotaan ryhtyä.
Jos työstä aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijän omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle, työntekijällä on oikeus pidättäytyä tällaisen työn tekemisestä.
Työstä pidättäytymisestä on ilmoitettava työnantajalle tai tämän edustajalle niin pian kuin mahdollista. Oikeus pidättäytyä työnteosta jatkuu, kunnes työnantaja on poistanut vaaratekijät tai muutoin huolehtinut siitä, että työ voidaan suorittaa turvallisesti.
Työstä pidättäytyminen ei saa rajoittaa työntekoa laajemmalti kuin työn turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta on välttämätöntä. Työstä pidättäytyessä on huolehdittava siitä, että pidättäytymisestä mahdollisesti aiheutuva vaara on mahdollisimman vähäinen.
Jos työntekijä tämän pykälän mukaisesti pidättäytyy työstä, hän ei ole velvollinen korvaamaan työstä pidättäytymisestä aiheutuvaa vahinkoa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ei meidän firmassa. Meidän firmassa luottamusmiestä(nainen) tai työsuojeluvaltuutettua (nainen) ei kiinnosta kissan vittua mitä täällä tapahtuu.
Täällä firmassa on yritetty eri työntekijöiden toimesta saada sisäilmamittauksia aikaan varmaan yli 6 vuotta! Ja minäkin olen ollut talossa 2,5v ja mitään ei ole tapahtunut.
työsuojeluvaltuutettu sanoi mulle ku selitin et jatkuvasti oireilen "no jos sul tulee vetoa vaan ikkunasta tai koita pitää ikkunaa auki jos ei ilma vaihdu". That's it.
Sairastanu kuitenkin vuoden aikana varmaan 4 poskiontelotulehdusta, jatkuvasti poskiontelot kränää ja oireet tulee ainoastaan ku oon töissä.
Joten hmm, pistää miettimään että miksi työnantaja ei halua sisäilmatutkimusta tehtäväksi? ehkäpä siksi koska tietävät et tää saatanan talo on aivan umpipaska.
Kemioita kaatunut lattialle, vedet vuotaa sisään milloin mistäkin, ilmastointikanavia ei oo huollettu/puhdistettu varmaan koskaan. Ilmankostutin haisee vanhalle akvaariolle. Kaikki on retuperällä. Mitään ei tehdä.
Otinkin jo yhteyttä omaan työsuojelupiiriini.
"Laitan teille työssä oireileville apua tässä:
Lääkäri 2 16.10.2012 23:15
Perehtykää työturvallisuuslakiin ja työsuojeluun:"
Työnantajajienhan se pitää perehtyä työturvallisuuslakiin.
Nähtävästi kunta-, valtio- ja kirkkotyönantajat eivät ole siihen viitsineet perehtyä, koska heidän omistamissaan, yli 30 - 40 vuotta vanhoissa kosteusvauriomikrobisaasteisiksi todetuissa rakennuksissa, sairastutaan kaiken aikaa vuoden 1938 ammattitautilaissamme mainittuihin sairauksiin kera ei-ammattitautilakiin kuuluvien lääketieteen toteamien tiettyjen autoimmuunisairauksien.
Kosteusvauriomikrobityöpaikkasairastuneelle siitä on tietyjä lain mukaisia korvauksia työantajalta käräjäoikeudessa anottaessa vasta sitten, kun taskussa on kosteusvauriomikrobiallergisoitumisen aiheuttama ammattitautilausunto ja myönteinen tapaturmaeläkepäätös.
Vaikka ko. paperit olisivatkin taskussa, niin ammattitautiairastunut ei selviä käräjäoikeudessa ilman asiaan perehtynyttä asianajajaa ja asiantuntijalääkäritodistamista.
Suomessa on ollut työterveyshuoltolaki voimassa jo liki 30 vuotta.
Työterveyslääkärit eivät ole tuona aikana pystyneet ehkäisemään ainoatakaan kosteusvauriomikrobiallergiasairauden puhkeamista, vaikka heillä on ollut hallussaan työpaikkojen kosteusvauriomikrobitutkimukset, joita tutkimuksia he yhä edelleen näyttävät kieltäytyvän antamasta sairastuneen oikeusturvan ajamista varten.
1.6.2012 tuli voimaan uusittu TYÖTERVEYSHUOLTOLAKI, jonka tarkoituksena on parantaa mahdollisuuksia puuttua nykyistä varhaisemmin pitkittyviin työkyvyttömyyksiin. Tavoitteena on parantaa työkyvyn arviointiprosessin toimivuutta työntekijän, työnantajan ja TYÖTERVEYSHUOLLON yhteistyönä. No noinhan se on toiminut jo 1990-luvullakin.
Jostain syystä uusitussakaan työterveyshuoltolaissa ei oteta kantaa kosteusvauriomikrobialtistussairaustyölyvyttömyyteen, joten Kela-sv-päivärahakäsittely tarkoittaa yhä edelleen sitä, että sv-päivärahasta tulee hylkypäätös mikäli lääkärilausunnoista alkaa käydä ilmi, että kosteusvauriomikrobityöpaikka aiheuttaa ammattitautilaissamme mainittujen sairauksien pahenemisvaiheita.