Miten syöminen voi kannattaa ?

-

-

Nii-in. Ruuan tuottamista ei voi verrata mihinkään muuhun teollisuuden alaan. Kaikkea muuta ilman voimme olla ja ollaan oltu mutta ilman ruokaa tulee kuolema. Historiassa on aikoja jolloin ei ole ollut keskuslämmitystä - on menty luoliin ja ympätty taljoja ympärille ettei vilu tule. On ollut jano ja sitäkin on löytynyt, ainakin Suomesta. Ei ole ollut koneita - käsin on tehty jopa peltokalut.

Mikä on tärkeämpää kuin ruoka? Ja siitä täällä tämmönen haloo.

Tulotaso Suomessa alkaa nähtävästi olla liian korkea, kun ruokaa on alettu pitää itsestään selvyytenä, joka ei saisi maksaa mitään.. Ei niin montakaan vuotta sitten kaikki tulot ja suurin osa ihmisen ajasta meni ruuan hankkimiseen.

Vanha viisaus sanoo, että vallankumous on neljän lämpimän aterian pääassä.

Suurin osa kansasta toki ymmärtää tosiasiat.

Sitten on muutama jopan kaltainen, jotka eivät käsitä perusasioita, eivätkä pysty hahmottamaan kokonaisuuksia.

"tai mitä luulet että enemmistön vastaus olisi kysymyksiin:
- kannattaako suomalaista maataloutta tukea lähes kolminkertaisesti verrattuna ruotsalaiseen maatalouteen?"

Helsingin sanomien gallup kertoo...

"Näin lukijat jakaisivat palkat uusiksi – lääkäreiltä pois tuhansia euroja.
Eniten vastaajat nostaisivat maanviljelijän palkkaa, lähes 700 euron verran. Eniten rokotettaisiin talousjohtajalta, jonka oikeudenmukainen palkka olisi vastaajien mielestä yli 3 000 euroa nykyistä keskipalkkaa pienempi."

https://www.google.fi/#q=gallup

Jos tutkimus olisi ollut Maaseudun tulevaisuudessa "erilaisissa gallupeissa vastauksiksi kun saadaan juuri se mitä halutaan" olisi "kysymyksenasettelu"
väitettä ainakin käytetty kumoamaan kyseinen galluppi.

Kun gallupin kysymyksen asettaja oli ´Helsingin Sanomat, joka ei ole
tullut tunnetuksi erityisen maatalousmyönteisenä lehtenä, enemmänkin
pääkaupunkiseudun äänenä, voidaan gallupin tuloksia ainakin maanviljelijäin
osalta pitää oikean suuntaisina

Kun eduskuntamme edustaa meitä maamme ylinpänäenä hallintoelimenä voidaan myös todeta että nykyiset lait ovat suomen
kansan enemmistön kanta, myös maatalouspolitiikassa

"...pitääkö viljelijäperheiden (59000) vai muiden kotitalouksien (49000) vuosiansiotasoa korottaa?".

"Vuonna 2009 maatalousyritykselle maksetusta tukieurosta jäi viljelijäperheelle verotettavana tuloksena palkaksi ja omien pääomien korkoksi keskimäärin 56 senttiä. Kaikki myyntitulot ja loput 44 senttiä tuista käytettiin menojen kattamiseen. Henkilöverotietojen mukaan viljelijäpuolisoiden yhteenlaskettu valtionveronalaisten tulojen mediaani oli 43 300 euroa, josta maatalouden mediaanitulot olivat vain noin 7 300 euroa. Matalouden ulkopuolisten tulojen osuus viljelijäperheen tuloista on siten huomattava. Ilman ulkopuolisia tuloja tilanpidon jatkaminen olisikin monessa tapauksessa mahdotonta."
http://www.tilastokeskus.fi/til/mmtal/2009/mmtal_2009_2011-03-24_tie_001_fi.html

no tuskin kysyttiin: pitääkö viljelijäperheiden (59000) vai muiden kotitalouksien (49000) vuosiansiotasoa korottaa? (Tilastokeskus)

Maaseudun tulevaisuus: Lehden (eli HSn) tietojen mukaan viljelijän todellinen keskipalkka on nyt hieman päälle 2 000 euroa kuukaudessa.-> olisikohan tuossa ilmaisussa jo varauma omaan lukijakuntaa ajatellen? tiedä hanta. mutta tosiasiassa viljelijä voi sisällyttää ainakin osan elinkustannuksistaan elinkeinoonsa

pellervolainen viestintä on onnistunut hämärtämään vallitsevan viljelijöiden tuki- ja toimeentulotilanteen... otsikoita revitään jopa 2-5€ tuntipalkoista, eihän n edes pitäisi olla tuntipalkallinen.

koetappa hakea informaatiota jossa vertaillaan tukien suuruutta eri maiden kesken
helposti löytyy pellervolaista osatotuutta, ei muuta jollei tiedä mistä etsiä.

mikään muu elinkeino ei saa kokoonsa nähden niin suurta julkisuutta kuin maatalous ja lähes aina kerrotaan maatalouden erilaisista vaikeuksista

pellervolaisilla on yksinkertaisesti hyvä verovaroin ylläpidettävä propagandakoneisto (ja taloushistoriamme tukenaan)

luuletko tosiaan että kaikki eduskunnan päättämät asiat ovat enemmistön kanta?
toki ne ovat vallitseva legitiimi asiantila, mutta eri puolueissa on vahvoja intressiryhmiä (jopa yksilöitä) jotka käyttävät eri asioita poliittisessa yhteistyössä ja "kaupankäynnissä" -> näiden tuloksina syntyvät päätökset, säädökset ja lait.

joukkoon mahtuu paljon alueellista siltarumpu-politiikkaa sekä eri intressiryhmien suosimista. iso osa keskustan edustajaryhmästä on perinteisesti nauttinut maataloustukia, demarit ovat olleet isolta osin ay-vetoisia ja kokoomuksessa on korostunut yrittäjien ja ylempien toimihenkilöiden tarpeet

lue esim antti satulin muistokirja jossa eri virkamiehet kertovat poikkeuksellisen korkeiden kansallisten maataloustukien synnystä EU- jäsenneuvotteluiden yhteydessä. Heikki Haavistohan vastasi maatalousneuvotteluista.
kirja valottaa ansiokkaasti poliittista päätöksentekoa.

yhä useampi kriittisesti maailman korkeimpiin maataloustukiin suhtautuvista luottaakin ennemmin siihen että v.2020 eteenpäin EUn hyväksymä kansallinen tukikehys rukkaantuu lähemmäs verrokkimaiden tasoa lähinnä muiden EU-maiden painostuksen johdosta.
niin syvällä suomalaisessa yhteiskunnassa ovat agraariyhteiskunnan juuret ettemme tahdo nähdä metsää puilta, olisi oma etumme valmistaa ko. toimiala vähitellen vapautuvaan kilpailuun ...enemmistö tulee perässä tässäkin.

toivotaan samalla että tuotantoyksikkökoot ovat silloin täällä enimmäkseen kilpailukykyisiä eivätkä laahaisi enää lähellä etelä-eurooppalaista pientila-tasoa.

siten taattaisiin taloudellisesti tervepohjaisempi suomalainen maatalous sekä viljelijälle kohtuullinen ansiotaso.

"Ruotsalainen Dagens Industri –lehti kertoo, että Wahlroosia houkuttelee Ruotsin perintövero. Ruotsin hallitus poisti perintö- ja lahjaveron vuonna 2005.
Sukupolvenvaihdoksissa perillistä ei Ruotsin mallissa heti rasiteta perintöveroilla."
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288668124092.html

Kun suomalainen tilalla tapahtuu sukupolven vaihdos ja kauppahinta olisi vaikkapa puolet siitä mitä on yleinen hintataso, lopusta joutuu ostaja maksamaan lahjaveron,
mitä ei ruotsin kollegan tarvitse maksaa.
Kyllä tuokin on maatalouden piilotuki vaikka siitä ei varsinaisena maataloustukena
mainita.
Mitähän muita etuuksia Ruotsin maanviljelijät saavat verrattuna suomen maanviljelijöihin.

Ruotsissa on yli 450 tukimuotoa maa ja metsäseuduille joita ei lasketa maataloustueksi. Samanlaista toimintaa löytyy kaikista sivistysmaista. Vain suomalainen kateuteensa tikakahtuva poikkeusyksilö pitää niitä pahana!

Koetappa hakea informaatiota jossa vertaillaan maatalouden tuotanto-olosuhteitasuuruutta eri maiden kesken
Helposti löytyy jopalaista osatotuutta, ei muuta jollei tiedä mistä etsiä.

"Mikään muu elinkeino ei saa kokoonsa nähden niin suurta julkisuutta
Maatalous." Näin varsinkin Afrikanja Intian nälänhätä alueilla
Ihmisillä ei ole paljon muta mielessä kuin ruoka.

"Luuletko tosiaan että kaikki eduskunnan päättämät asiat ovat enemmistön kanta."

Vastaus, En, tiedän.

"Tavallisen lain hyväksymiseen tai hylkäämiseen riittää ns. yksinkertainen enemmistö annetuista äänistä, eli se ehdotus, joka saa enemmän ääniä, voittaa. Yhdenkin äänen enemmistö on riittävä. Mikäli ehdotus koskee kuitenkin perustuslain säätämistä, muuttamista, selittämistä tai kumoamista, noudatetaan ns. perustuslainsäätämisjärjestystä.

Perustuslakia koskeva ehdotus hyväksytään ensin lain toisessa käsittelyssä yksinkertaisella enemmistöllä. Tämän jälkeen lakiehdotus jätetään lepäämään seuraavien vaalien jälkeen pidettäviin valtiopäiviin. Vaalien jälkeen kokoontuva eduskunta jatkaa lepäämään jätetyn lakiehdotuksen käsittelyä ja sen tulee hyväksyä se kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä. Perustuslakia koskevaa ehdotusta ei kuitenkaan jätetä lepäämään vaalien yli, mikäli se julistetaan kiireelliseksi 5/6 enemmistöllä."
http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/eduskunta/tervetuloa/taysistunto.htx

Tarkoittaako nim, "Isänmaan lypsäjät" sitä että jos esimerkiksi joku tekee
kahta työtä, jakaa mainoslehtiä, ajaa taksia viikonloppuisin esimerkiksi,
hänelle ei tarvitsi maksaa niin paljon palkkaa kuin sellaiselle joka ei
tee kuin yhtä työtä. Siis esimerkiksi koulu ei tarvitsisi niin paljoa kunnan
rahoitusta sellaisesta opettajastaan jolla on jokin kesätyö koska opettaja
voisi tehdä opetustyötä halvemmalla, onhan hänen yhteispalkka opetustoimesta ja kesätöistä suurempi kuin vain pelkästään opettamisesta toimeentuleva
opettaja.