Lueskelin noita aikaisempia keskusteluita lasiaissumentumista, ja sen verran haluan sanoa tähän, että kun monet väittävät niiden olevan elinikäinen vaiva, niin olen toista mieltä. Itselleni noita tuli 2,5 vuotta sitten aika paljon, mutta nyt toisessa silmässä ei ole yhtään, ja toisessa yksi suurehko "langanpätkä", joka kyllä kieltämättä häiritsee välillä. Eli väittäisin, että ne voivat myös vähentyä.
Likinäköinen olen, miinusta on upeat 7 diopteria. Piilareita olen käyttänyt liiankin usein viimeiset 8 vuotta. Onkohan piilareiden käytöllä yhteyttä näiden tulemiseen??
Likinäköinen olen, miinusta on upeat 7 diopteria. Piilareita olen käyttänyt liiankin usein viimeiset 8 vuotta. Onkohan piilareiden käytöllä yhteyttä näiden tulemiseen??
Vastaukset 6
Vanhimmat
HEI! Nämä ovat hyvin yksilöllisiä, toisilla kestää kaksi kuukautta (itselläni noin vuoden verran), toisilla koko iän, mutta niihin ajan myötä tottuu, jos ongelmat eivät muutoin lisäänny. Itselläni on vielä huonompi likinäkö ja jostain syystä silmälääkäri ei enään suositellut piilareiden käyttöä, toisaalta on paha hajataitteisuuskin.
päätin nyt jatkaa tähän saman otsikon alle ja kysellä että minkälaisia nuo teidän sumentumat oikein ovat? Itselläni "kuplia" ja "langanpätkiä"..nyt olen kuitenkin huomannut vielä näkökentän yli silloin tällöin pyyhkivän "varjon"..tummemman viivan josta en erota em. kuplia tms. Olen nyt tehnyt tästä itselleni uuden murheenkryynin jo kupliin ja muihin roskiin totuttuani..pelottaa että jos kyseessä on jotain vakavaa. Silmälääkärissä olen silmäni tutkituttanut ja sumentumista huolimatta ne olivat kuulemma hyvässä kunnossa. Sen verran neuroottinen kuitenkin olen, että tarvitsisin saada kuulla että onko muillakin samanlaista vaivaa...Pitäisikö ehkä vain lakata tarkkailemasta silmiään?
Esim. lasiaisverenvuodon jälkeen verisolut ajan mittaan hajoavat ja voivat hävitä lasiaisesta, jolloin samentumat voivat osittain tai kokonaan hävitä. Myös silmän takaosien tulehdusten yhteydessä voi kehittyä tiiviitäkin samentumia, jotka usein tulehduksen parantuessa ainakin jonkin verran vähentyvät.
Lasiaisen irtauman jälkeen lasiaisessa kelluvat "langat" ja "renkaat" ovat usein pysyviä siinä mielessä että ne eivät sieltä mihinkään häviä. Toisaalta ne näkyvät vain silloin kun ovat keskeisen näkökentän edessä sillä pieneellä alueella, jossa näöntarkkuus on parhaimmillaan. Jos ne liikkuvat siitä kauemmas parinkin millimetrin verran, haittaavat ja näkyvät ne paljon vähemmän eli tuntuvat häviävän.
Parhaiten lasiaissamentumat näkyvät (häiritsevät eniten) kirkkaassa valaistuksessa vaaleaa taustaa katsellessa ja silmää hieman liikuttaessa.
Piilolasit eivät vaikuta lasiaissamentumiin.
Minulla oli lasiaisnesteen sumentuma n. vuosi sitten, jonka yhteydessä verkkokalvoon tuli myös pieni reikä joka laseroitiin saman päivän aikana kiinni. Leikkausarpi parani nopeasti eikä sumentumakaan suuremmin vaivaa, näen kyllä langanpätkiä näkökentän oikeassa laidassa mutta ei se juuri haittaa.
Laseroinnin jälkeen lääkäri kehotti minua olemaan 3 kk hissun kissun. Ei kumarteluja pää alaspäin, ei silmänpainetta nostavaa voimaliikuntaa. Olen ollut kova liikkumaan koko ikäni, joten tuo aika oli tuskaa. Sitten aloin varovasti taas harrastaa liikuntaa. Lempilajiani eli juoksua en kuitenkaan ole uskaltanut jatkaa, koska siinä tulee niin paljon ylös-alas-hytkettä jonka pelkään rasittavan silmää. Pelkään, että verkkokalvoon tulee uusi reikä.
Pelkäänkö turhia? Saisinko kuitenkin juosta turvallisin mielin? Eilen huitaisin yhtäkkiä 6 kilometrin lenkin eikä se tuntunut ainakaan verkkokalvoissa (muualla tuntui, olen tottumattomana ihan jäykkinä...) . Voiko esim. palstalla silmälääkärinä esiintyvä henkilö vastata (by the way, oletko silmälääkäri?).
Laseroidessahan muodostetaan arpi verkkokalvon ja suonikalvon (verkkokalvon alla) välille, niin ettei verkkokalvo pääsisi irtoamaan ja noin 2-3 viikon kuluttua laseroinnista on verkkokalvo tältä kohtaa jo aivan kiinni suonikalvossa. Verkkokalvossa ei ole tuntoaistia, joten juoksun ei pitäisi "tuntua" vaikka urheileekin ja olisi verkkokalvovikaa. Mikäli lasiainen kohdistaa vetoa verkkokalvoon, voi sen havaita esim. valonvälähdyksinä (aivan kuten silmää kovasti hieroessa tai kun saa iskun silmään).
Jos ei silmässä tuolloin muita vakavia muutoksia havaittu niin kyllä uskaltaisin antaa luvan liikunnan harrastamiseen. Jos kuitenkin epäluulo vaivaa, niin käy ihmeessä silmälääkärillä varmistamassa asia - eihän sitä kannata turhaan rakkaita harrastuksiaan pelätä tai jättää!
Olen lääkäri, toiminut silmätaudeilla 5 vuotta ja parhaillaan valmistautumassa erikoislääkäritenttiin. En siis (vielä) ole silmätautien erikoislääkäri. Kysymyksiin vastailen kun jaksan ja on aikaa ja koska se on hauskaa.
Kiitos vastauksestasi.
Olen kyllä päättänyt uskaltaa jatkaa juoksemista. Täytyyhän sitä liikkeelle päästä. Eli tänään illalla taas lenkille, kunhan helle vähän helpottaa!