Vanki ja lapset

Kuten näit niitä jarrumiehiä löytyi kommentoijista, vaikket sinä ole sellainen.

Valitettavasti se seuraus voi olla myös viha sijaisvanhempaa kohtaan, tunne ettei tule omana itsenään hyväksytyksi ja jopa välien katkeaminen.
En kirjoita näitä millään pahalla. En vain itse pystynyt antamaan anteeksi, että minun ei annettu pitää yhteyttä vanhempiini.
Aikuisena äitini löysi minut, ja sain selville, että isä oli kuollut pari vuotta aiemmin.
Äiti oli huostaanoton jälkeen eronnut isästä ja raitistunut kokonaan. Minulla meni monta vuotta hukkaan, kun olisin voinut viettää aikaani äidin kanssa, joko kokonaan tai edes lomilla.
Tiedot tästä kaikesta löytyi myös papereista.
Ajatelkaa itseänne pidemmälle ja jos mahdollista antakaa lasten pitää yhteyttä. Ei se vankilassa vieraileminen ole lapselle maailmanloppu ja tuskin opettaa huonoille teille, pikemminkin päin vastoin.

werty kirjoitti:

Valitettavasti se seuraus voi olla myös viha sijaisvanhempaa kohtaan, tunne ettei tule omana itsenään hyväksytyksi ja jopa välien katkeaminen.
En kirjoita näitä millään pahalla. En vain itse pystynyt antamaan anteeksi, että minun ei annettu pitää yhteyttä vanhempiini.
Aikuisena äitini löysi minut, ja sain selville, että isä oli kuollut pari vuotta aiemmin.
Äiti oli huostaanoton jälkeen eronnut isästä ja raitistunut kokonaan. Minulla meni monta vuotta hukkaan, kun olisin voinut viettää aikaani äidin kanssa, joko kokonaan tai edes lomilla.
Tiedot tästä kaikesta löytyi myös papereista.
Ajatelkaa itseänne pidemmälle ja jos mahdollista antakaa lasten pitää yhteyttä. Ei se vankilassa vieraileminen ole lapselle maailmanloppu ja tuskin opettaa huonoille teille, pikemminkin päin vastoin.

Lue lisää

se,että lapsi tietää vanhempansa olevan vankilassa,miksei siis sinne menisi tapaamisiin?huone on tavallinen,sinne vanki voi tuoda syötävää kanttiinnin valikoimasta.kokemuksesta kerron,ettei se aivan kamalaa ollut lapsesta.lapsi näki vanhempansa ja sai jutella.siviilissä ei ole kaltereita,ja joitakin vanhempia ei edes kiinnosta nähdä lastaan.tilanteessahan ei muut vangit pyöri lähellä,metallinpaljastimen läpi kulkeminen voi inhottaa,lukitut ovet.uskoisin yhden kerran käynnin jälkeen lapsella olla joksenkkiin helpompaa mennä linnaan.ja kun se vanhempi saa lapsensa syliinsä,unohtuu äskeiset taphtumat lapseltakin.

Olet käsittänyt väärin. Lastahan siinä ajatellaan. Ne vähätkin tapaamiset, jotka ei mene ihan täydellisesti ovat tärkeitä. Se auttaa lasta kehittämään totuudenmukaisen ja selvän kuvan isästään tai äidistään. Tukemalla tapaamisia lapsi oppii ymmärtämään omia juuriaan ja lähtökohtiaan. Muuten olet aika varmasti murrosiän koittaessa siinä tilanteessa, että lapsi vertaa sinua vanhempiinsa.

likemy kirjoitti:

Olet käsittänyt väärin. Lastahan siinä ajatellaan. Ne vähätkin tapaamiset, jotka ei mene ihan täydellisesti ovat tärkeitä. Se auttaa lasta kehittämään totuudenmukaisen ja selvän kuvan isästään tai äidistään. Tukemalla tapaamisia lapsi oppii ymmärtämään omia juuriaan ja lähtökohtiaan. Muuten olet aika varmasti murrosiän koittaessa siinä tilanteessa, että lapsi vertaa sinua vanhempiinsa.

Lue lisää

Olen samaa mieltä. Kun vanhempi on istumassa, hän on selvä ja muistaa pyytää tapaamisia. Ne ovat lapselle tärkeitä siitä huolimatta, että isään liittyy lähinnä kielteisiä muistoja. Vanhemman tapaaminen auttaa kuitenkin rakentamaan kuvaa omasta suvusta ja menneisyydestä. Lapsi tarvitsee sitä voidakseen itse tietoisesti valita toisin sitten joskus. Kun lapsi näkee vanhempaa, hän ei ala elättelemään kuvitelmia tästä, ei katkeroidu tälle tai koe tarvetta toistaa tämän virheitä niin helposti. Meillä vankilatapaamiset ovat menneet hyvin. Tuomioiden välillä isä ei tapaamisia muista eikä sellaisiin kykene. Vaikka tapaamisissa voi nousta monia tunteita ja lapsi voi oireilla niiden takia, ei se tee tapaamisista turhia. Niiden tunteiden ja asioiden eteen lapsi kuitenkin joskus joutuu.