Toppirikin viritys

Veneeni on vanha 70-luvun lopun toppirikinen skandi. Saalingit siis suoraan sivulle, babystaagi ja 2 alavanttia hoitavat maston keskiosan jäykistämisen. Sen lisäksi että babystaagi on usein tiellä keulakannella, on se myös tiellä keulakajuutassa, jossa babyn kannen alainen tukivaijeri "halkaisee" keulapunkan. Nukkumista se ei sinänsä häiritse, mutta on aikamoinen haaste kun pitäisi pyörähtää emännän puolelle. En väitä että näitä pyörähdyksiä tapahtuisi jatkuvasti, mutta mietin silti seuraavanlaista ratkaisua..

Eli olisiko mahdollista virittää toppirikiä uusimalla sivuvantit ja saalingit "nykyaikaisiksi", jotka sojottaisivat hieman taaksepäin, jolloin babystaagin voisi jättää pois? Näin maston voisi saada jäykistettyä pelkästään sivu- ja alavanteilla, sekä peräharuksella ja keulavantilla. Nykyisten alavanttien rustit toimisivat siis myös uusien sivuvanttien rusteina. Rustit ovat laminoitu järeästi runkoon pitkältä matkalta ja kestävät varmasti lisäkuormituksen, muttei lisälaminointikaan olisi vaikeaa jos tarve olisi.

Vene on n. 9-metrinen. Merkkiä en paljasta, koska jollain olisi varmasti jotain pahaa sanottavaa siitä ja sittenhän minulle tulisi paha mieli!

Kiitos asiallisista vastauksista!
28640
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 28

Vanhimmat
  • Periaatteessa olisi mahdollista, mutta vaatisi uusien rustien laminoinnin ja tällöin WC:n sisustus pitäisi purkaa kokonaan. Toisella puolella laminointi kävisikin helpommin.

    Äänestä

  • Samu kirjoitti:

    Periaatteessa olisi mahdollista, mutta vaatisi uusien rustien laminoinnin ja tällöin WC:n sisustus pitäisi purkaa kokonaan. Toisella puolella laminointi kävisikin helpommin.

    Tarvitseeko niihin kiinnityksiin laminoida mitään vai riittäisikö riittävän isot aluslevyt kannen alle?

    Äänestä

  • Samu kirjoitti:

    Periaatteessa olisi mahdollista, mutta vaatisi uusien rustien laminoinnin ja tällöin WC:n sisustus pitäisi purkaa kokonaan. Toisella puolella laminointi kävisikin helpommin.

    Babystaagin tarkoitus on estää maston pumppaaminen aallokossa ja edistää maston taivutusta takastaagista vedettäessä.. Kun jaat babyn kahdeksi alavantiksi hieman maston etupuolelle niin ei niiden kuormat ole erityisen suuria. Olisikohan WB:n tai avomeripurjehtijoiden sivuilta löydettävissä ihan numeroarvoja rikillesi. Tarvittava uusi rusti esimerkiksi ruffin reunaan laipion kohdalle?

    Äänestä

  • seppomartti kirjoitti:

    Babystaagin tarkoitus on estää maston pumppaaminen aallokossa ja edistää maston taivutusta takastaagista vedettäessä.. Kun jaat babyn kahdeksi alavantiksi hieman maston etupuolelle niin ei niiden kuormat ole erityisen suuria. Olisikohan WB:n tai avomeripurjehtijoiden sivuilta löydettävissä ihan numeroarvoja rikillesi. Tarvittava uusi rusti esimerkiksi ruffin reunaan laipion kohdalle?

    Parempi vain lopettaa turha pyöriminen. Kohta tarvitset uuden veneen kun perhe kasvaa turhan suureksi. Entisessä veneessäni oli myös babystaagi tiellä kun ajattelin itseskuuttausta. En tullut siitä eroon hankkiutuneeksi, mutta yhdessä sisarveneessä oli ongelma ratkaistu yksinkertaisesti tekemällä haponkestävästä kaideputkesta sellaiset käännetyn U:n muotoiset kiinnityslaitteet maston eteen molemmin puolin. Niihin oli kiinnitetty sekä itseskuuttauskisko että kahdeksi jaettu babystaagi. Erikoista on se, että joku vaijeri menee sisälle asti. Luulisi, ettei tuohon nyt ole mitään valtavia kuormia laskettu. Tai jos on, on sen poistaminenkin riskaabelimpia. Naapuri ihan vain irrotti babystaaginsa, eikä kuulemma tullut hankaluuksia.

    Äänestä

  • Bossu kirjoitti:

    Parempi vain lopettaa turha pyöriminen. Kohta tarvitset uuden veneen kun perhe kasvaa turhan suureksi. Entisessä veneessäni oli myös babystaagi tiellä kun ajattelin itseskuuttausta. En tullut siitä eroon hankkiutuneeksi, mutta yhdessä sisarveneessä oli ongelma ratkaistu yksinkertaisesti tekemällä haponkestävästä kaideputkesta sellaiset käännetyn U:n muotoiset kiinnityslaitteet maston eteen molemmin puolin. Niihin oli kiinnitetty sekä itseskuuttauskisko että kahdeksi jaettu babystaagi. Erikoista on se, että joku vaijeri menee sisälle asti. Luulisi, ettei tuohon nyt ole mitään valtavia kuormia laskettu. Tai jos on, on sen poistaminenkin riskaabelimpia. Naapuri ihan vain irrotti babystaaginsa, eikä kuulemma tullut hankaluuksia.

    Meillä oli 70-luvun alkupuolen veneessä babystaagi korvattu kahdella etuvantilla. Tilanne oli toki voimien kannalta ehkä helpompi, kun ruffikorotus jatkui niin pitkälle keulapiikin päälle, että vaijerit jatkuivat korotuksen sivupintojen suuntaisina ja niistä oli sisäpuolen mutterien ja aluslevyn alta vedetty tangot laipioon kiinitettyihin "lisäteakpaloihin".

    Äänestä

Tuohon aikaan mastot olivat junaratakiskoon verrattavia jötiköitä, joten jos masto tulee kannen läpi, jätä babystaaki pois, kiilaa masto kauluksessa mahdollisimman eteen ja koeta saada aikaa pieni esitaivutus. Jos perävantilla masto ei taivu, niin eipä se mitään babystaakia myöskään tarvitse.

Äänestä

Mitäs jos yksinkertaisesti tekisi kannen alaisesta tukivaijerista irroitettavan? Samanlainen hela, jota käytetään irroitettavissa kutteristaageissa, jolla saisi tukivaijerin käsivoimin ja ilman työkaluja riittävän kireälle. Tukea pidettäisiin kiinni purjehtiessa ja rantautumisen jälkeen sen voisi tiputtaa alas ja jättää vaikka patjan alle lojumaan.

Äänestä
  • Näin on homma ratkaistu joissain veneissä, ainakin Shipmanissa olen nähnyt ko. tyyppisen virityksen.

    Alaetuvantit on tietysti toinen ratkaisu, mutta älä usko "eihän niihin juuri mitään voimia tule" juttuja - kunnon rustit pitää olla jos vantit laitat!

    Äänestä

  • 16+15 kirjoitti:

    Näin on homma ratkaistu joissain veneissä, ainakin Shipmanissa olen nähnyt ko. tyyppisen virityksen.

    Alaetuvantit on tietysti toinen ratkaisu, mutta älä usko "eihän niihin juuri mitään voimia tule" juttuja - kunnon rustit pitää olla jos vantit laitat!

    Vantteja on ennenkin ollut ilman rusteja ja kestää.

    Äänestä

  • Ovat kestäneet hyvin kirjoitti:

    Vantteja on ennenkin ollut ilman rusteja ja kestää.

    Joopajoo, kestää missä kestää. Joskus on huonot rustitkin tulleet kannen läpi (ainaskin yks Botnian NF tiedossa) mikäli rakenne ei ole riittävän kestävä.

    Mutta muutoin voi tietysti todeta että lausuntosi on kaikenkattava ja kertoo mahtavasta asiantuntemuksesta :-/

    Mutta, vantteja on ennenkin ollut myös rustien kanssa, miksiköhän?

    Tiedän ainakin yhden venetyypin jossa suunnittelija (Enderlein) oli pistänyt alavantit ilman rustia, vain reilu teräslevy kannen alle. Sittemmin lähes kaikissa ko. tyyppisissä veneissä tuo rakenne on vahvistettu niin että teräslevystä on laitettu runkoon vetotangot (eli rustia vastaava rakenne).

    Äänestä

  • 16+15 kirjoitti:

    Joopajoo, kestää missä kestää. Joskus on huonot rustitkin tulleet kannen läpi (ainaskin yks Botnian NF tiedossa) mikäli rakenne ei ole riittävän kestävä.

    Mutta muutoin voi tietysti todeta että lausuntosi on kaikenkattava ja kertoo mahtavasta asiantuntemuksesta :-/

    Mutta, vantteja on ennenkin ollut myös rustien kanssa, miksiköhän?

    Tiedän ainakin yhden venetyypin jossa suunnittelija (Enderlein) oli pistänyt alavantit ilman rustia, vain reilu teräslevy kannen alle. Sittemmin lähes kaikissa ko. tyyppisissä veneissä tuo rakenne on vahvistettu niin että teräslevystä on laitettu runkoon vetotangot (eli rustia vastaava rakenne).

    Omassa skandissakin 40 vuotta ollut sivuvantit ja alemmat etu- ja takasivuvantit aluslevyillä kiinni eikä muissakaan samanlaisissa niitä tiedetä muutetun toisenlaisiksi. Vantit kiinnittyvät kannen reunaan ihan varvaslistan viereen. Tuo seikka riippuu ehkä eri venetyyppien kansienkin rakenteesta.
    Tulee mieleen nykyään tuotannossa olevista veneistä ainakin Degerö 28 moottoripursi jossa vantit kiinni kannessa aluslevyillä.
    http://www.degeroyachts.fi/fi/content/28-ms

    Äänestä

  • 16+15 kirjoitti:

    Joopajoo, kestää missä kestää. Joskus on huonot rustitkin tulleet kannen läpi (ainaskin yks Botnian NF tiedossa) mikäli rakenne ei ole riittävän kestävä.

    Mutta muutoin voi tietysti todeta että lausuntosi on kaikenkattava ja kertoo mahtavasta asiantuntemuksesta :-/

    Mutta, vantteja on ennenkin ollut myös rustien kanssa, miksiköhän?

    Tiedän ainakin yhden venetyypin jossa suunnittelija (Enderlein) oli pistänyt alavantit ilman rustia, vain reilu teräslevy kannen alle. Sittemmin lähes kaikissa ko. tyyppisissä veneissä tuo rakenne on vahvistettu niin että teräslevystä on laitettu runkoon vetotangot (eli rustia vastaava rakenne).

    Toinen tapa vahvistaa tuota rakennetta on laittaa L:n muotoiset aluslevyt, jotka pultataan kyljestä läpi heti kansisauman alapuolella.

    Äänestä

  • 1+16 kirjoitti:

    Omassa skandissakin 40 vuotta ollut sivuvantit ja alemmat etu- ja takasivuvantit aluslevyillä kiinni eikä muissakaan samanlaisissa niitä tiedetä muutetun toisenlaisiksi. Vantit kiinnittyvät kannen reunaan ihan varvaslistan viereen. Tuo seikka riippuu ehkä eri venetyyppien kansienkin rakenteesta.
    Tulee mieleen nykyään tuotannossa olevista veneistä ainakin Degerö 28 moottoripursi jossa vantit kiinni kannessa aluslevyillä.
    http://www.degeroyachts.fi/fi/content/28-ms

    "Vantit kiinnittyvät kannen reunaan ihan varvaslistan viereen. Tuo seikka riippuu ehkä eri venetyyppien kansienkin rakenteesta."

    Kyllä tuo riippuu paljon enemmän takilan tyypistä, mihinkä vantit kiinnittyvät. Vähänkin leveämpi vene, ja rustit ovat lähellä ruffin kylkeä ja pari-kolkytä senttiä varvaslistasta sisään. Silloin tarvitaan kunnon rustit jottei takila revi kantta, joka yleensä on sandwich rakenteeltaan. Arvioisin että 70-80 lukujen toppitakiloissa tämä on jo huomattavasti yleisempää kuin kannen reunaan kiinnittyvät vantit. Johtuu veneiden levenemisestä verrattuna aiempiin puuveneisiin joissa rustit monesti rungossa ja genuoiden tärkeydestä verrattuna isommalla isopurjeella ja itseskuuttaavalla varustettuihin osatakiloihin.

    Reunaan kiinnittyvät vantit ovat tietysti sikäli mukavat että ne tarjoavat mainion miesten vessan, senku nojailee leen vantteihin eikä tarvitse hapuilla tukea mistään selän takaa.

    Äänestä

Kompaan jälkimmäistä ehdotusta. Eikös se olisi mukava ehdottaa emännällekin, että "mitäs tuumaisit, jos vähän löysättäisiin tuota babystaagin kiristintä.."

Äänestä

Babystagin kiinnittäminen kanteen ilman rustirautoja prikoilla ja babystagin poistaminen ovat vääriä ehdotuksia. Heti muistuu ainakin yksi 70-luvun takila, joka babyn irtoamisen jälkeen kryssissä pumppasi aikansa kunnes tuli alas ja miehistö jätti veneen. Ruotsalainen kilpuri "Knock on wood".
Kannen alaisen vetotangon tai- vaijerin tekeminen irroitettavaksi on yksinkertaisin idea.

Äänestä

Onpa hyvin tullut jo vastauksia, kiitos niistä!

Masto ei mene kannen läpi, enkä näin ollen voi ottaa pelkästään babya pois. Enkä uskaltaisi varmaan noin tehdä vaikka masto menisikin kannen läpi. Maston noston yhteydessä huomaa hyvin kuinka paljon masto pääsee elämään ilman kaikkia vantteja.

Babyn muuttaminen kahdeksi alaetuvantiksi vaatisi mielestäni kyllä paremman kiinnityksen kuin pelkkä aluslevy kannen alle. Ruffin "seinään" saisi ehkä järkevimmin, mutta ehkä siihenkin tulisi laittaa vetotangot runkoon saakka.
Tässä vanhassakin babystaagin kannen alaisessa vaijerissa huomaa hyvin kuinka se hieman löystyy kun maston ottaa alas. (Kansi ei ole mätä).

Ehkä tosiaan tuo irroitettava vaijeri olisi helpoin ja todennäköisin vaihtoehto, mutta olisiko kenelläkään sanottavaa tuohon aloituksessa ehdottamaani?
Mitä mahdollisisa ongelmia tulisi, jos alkaisi muuttamaan saalinkeja ja sivuvantteja?
Eikös uudemmissa toppirikisissä ole joissakin myös taaksepäin osoittavat saalingit, ilman babystaageja?

Äänestä
  • Jos kaikki vantit ja saalingit uusit niin ehkä ei ole viisasta toimia omin päin. Ota yhteys vaikka Baltic rigging Ari Toroi tai Bremeri. Varmaankin toteuttamiskelpoinen suunnitelma jos valmiit rustit ovat sopivasti mastoa taaempana, että saalingit tulevat 15-20 astetta takaviistoon ja tuplasaalingit.

    Äänestä

  • Inline-saalinkien muuttaminen taaksepäin vetäviksi ei ole yksinkertaista. Itse saalinkia ei välttämättä tarvitse vaihtaa, mutta kaikki muu sitten pitääkin. Eli saalinkien jalat mastossa ja rustien paikat. Jos veneessä on kunnon laminoidut rustit, ne on tehty ihan tietynsuuntaista vetoa varten. Niitä ei voi noin vain vetää eri kohdasta kuin on suunniteltu.

    Helpoin ratkaisu on ehdottomasti babystaagin korvaaminen kahdella eteenpäin vetävällä alavantilla. Niihin ei tuon kokoisessa veneessä tarvita mitään rusteja, vaan kunnon aluslevyt kannen reunan umpilaminaattiin riittävät.

    Äänestä

  • Älä muuta saalinkeja kirjoitti:

    Inline-saalinkien muuttaminen taaksepäin vetäviksi ei ole yksinkertaista. Itse saalinkia ei välttämättä tarvitse vaihtaa, mutta kaikki muu sitten pitääkin. Eli saalinkien jalat mastossa ja rustien paikat. Jos veneessä on kunnon laminoidut rustit, ne on tehty ihan tietynsuuntaista vetoa varten. Niitä ei voi noin vain vetää eri kohdasta kuin on suunniteltu.

    Helpoin ratkaisu on ehdottomasti babystaagin korvaaminen kahdella eteenpäin vetävällä alavantilla. Niihin ei tuon kokoisessa veneessä tarvita mitään rusteja, vaan kunnon aluslevyt kannen reunan umpilaminaattiin riittävät.

    Nämä "neuvot" tuntematta kysyjän veneen kannen rakennetta, aika rohkeita, ei rusteja, senkun laitat alavantit kiinni kanteen ja jonkunlainen prikka silmukkapulttiin kannen alle :-o

    "Niihin ei tuon kokoisessa veneessä tarvita mitään rusteja, vaan kunnon aluslevyt kannen reunan umpilaminaattiin riittävät"

    Mikäli oikein ymmärsin kysyjän pähkäilyn rustien kiinnittämisestä laipioihin (eikä runkoon!) niin veneen rustit eivät ole laidalla ja jos uudet vantit kiinnitetään umpilaminaattiin kannen reunalla, niin se tulee ulommas kun muut ja estää genuan ja jopa fokan skuuttauksen riittävän sisään kunnon nousukulmaa ajatellen.

    Onneksi kysyjä vastauksistaan päätellen ei ole ihan tupelo ja osannee käyttää järkeään näitä ehdotuksia lukiessa ;)

    Äänestä

  • Maston muuttaminen spriidarit taaksepäin on ylivoimaisesti vaikein ja mittavin operaatio noista vaihtoehdoista. Kahdelle alaetuvantille ei tule kovin kummoista kuormaa. Päävanteille tulee sen sijaan hemmetinmoinen kuorma ja jos saalingit kääntää taaksepäin, myös saalinkien ja alavanttien kuormat muuttuu. Varsinkin päävanttien rustien siirtäminen taaksepäin vastaamaan saalinkien uutta kulmaa vaatii jo oikeasti tarkat suunnitelmat, miten voimat rungossa ja rikissä muuttuvat. En missään nimessä lähtisi linjalle "nykyisten alavanttien rustit kyllä kestää uusien päävanttien kuormat".

    Äänestä

Kyllä se masto pysyy pystyssä ilma baby staakiakin. Jätä pois ne vaan.

Äänestä
  • Nykyään pysyy muttei välttämättä 70-luvun mastot, joissa vantit olivat sivulla ja saalingin kulma O. Alavantit eteen ja taakse tai baby olivat oleellinen osa takilaa joka veneessä.

    Äänestä

  • seppomartti kirjoitti:

    Nykyään pysyy muttei välttämättä 70-luvun mastot, joissa vantit olivat sivulla ja saalingin kulma O. Alavantit eteen ja taakse tai baby olivat oleellinen osa takilaa joka veneessä.

    kuinka taaksepäin viistot salingit voisivat korvata mastoa edestäpäin vetävän babystaagin koska silloinhan sivuvantit vetävät mastoa taaksepäin?

    Äänestä

  • miten toi? kirjoitti:

    kuinka taaksepäin viistot salingit voisivat korvata mastoa edestäpäin vetävän babystaagin koska silloinhan sivuvantit vetävät mastoa taaksepäin?

    Ensimmäinen tällainen oli Saabin ilmailuinsinöörien (ja mm. Windexin keksijöiden) Bergström ja Ridder takiladesign n.40 v. sitten. Siihen asti saalingit oli sivulle paitsi timantit ja viylut. Maallikkona yrittäisin kuvata siten, että saalingin pään kautta taakse suuntautuvan vantin eteenpäin suuntautuva saalingin tyvi painaa mastoputkea eteenpäin ja taivuttaa mastoa eteenpäin. Suoraan samaan rustiin tuleva vantti vetää taaksepäin ja fiksoi kyseisen kohdan. Ei voi pumpata aallokossa. Sitten vielä dyformia tavallisen vaijerin tilalle niin hyvä tulee

    Äänestä

Minulla samantapainen ongelma, kun rakensin etupurjeelle peterpuomin. Puomi ulottuu etupurjeelta melkein mastoon kiinni. Olen suunnitellut maston tukemisen ja esitaivutuksen kahdella päällekkäin menevällä alumiiniputkella. Kun mastoon on säädetty sopiva esitaivutus poraan putken läpi reiän ja asennan siihen läpipultin. Alumiiniputki tulee siis taaksepäin olevien välivanttien tilalle. Vene 26 jalkaa, toppi riki.

Äänestä

Joissakin, varsinkin vanhoissa puumastoissa, on näkynyt timanttistaageja tukemassa esim. vapaita mastonpäitä. Yleensä ne ovat sivusuuntaisia, mutta on niitä ollut myös pituussuuntaisena tukena maston etupuollella. Pelle Peloton voisi vielä lisätä toiset (lyhyet) saalingit taaksepäin viistoon ja kiinnittäisi alapäät maston juureen. Silloin ei tarvitsisi murehtia rustien tukevuudesta ja saisi keskusteluntynkää satamissa ja telakalla.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Samu kirjoitti:

Veneeni on vanha 70-luvun lopun toppirikinen skandi. Saalingit siis suoraan sivulle, babystaagi ja 2 alavanttia hoitavat maston keskiosan jäykistämisen. Sen lisäksi että babystaagi on usein tiellä keulakannella, on se myös tiellä keulakajuutassa, jossa babyn kannen alainen tukivaijeri "halkaisee" keulapunkan. Nukkumista se ei sinänsä häiritse, mutta on aikamoinen haaste kun pitäisi pyörähtää emännän puolelle. En väitä että näitä pyörähdyksiä tapahtuisi jatkuvasti, mutta mietin silti seuraavanlaista ratkaisua..

Eli olisiko mahdollista virittää toppirikiä uusimalla sivuvantit ja saalingit "nykyaikaisiksi", jotka sojottaisivat hieman taaksepäin, jolloin babystaagin voisi jättää pois? Näin maston voisi saada jäykistettyä pelkästään sivu- ja alavanteilla, sekä peräharuksella ja keulavantilla. Nykyisten alavanttien rustit toimisivat siis myös uusien sivuvanttien rusteina. Rustit ovat laminoitu järeästi runkoon pitkältä matkalta ja kestävät varmasti lisäkuormituksen, muttei lisälaminointikaan olisi vaikeaa jos tarve olisi.

Vene on n. 9-metrinen. Merkkiä en paljasta, koska jollain olisi varmasti jotain pahaa sanottavaa siitä ja sittenhän minulle tulisi paha mieli!

Kiitos asiallisista vastauksista!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu