http://www.iltalehti.fi/asuminen/2012101816219927_an.shtml
Huono rakentaminen ja korjausten laiminlyönti tulee kalliiksi. Kosteusvaurioiden terveyshaitat nousevat noin 450 miljoonaan euroon vuodessa.
Huono sisäilma on haitallista erityisesti lapsille. Kuva ei liity uutiseen. (COLOURBOX/MVPHOTOS)
Jopa parisataatuhatta suomalaislasta viettää pitkiä päiviä kouluissa ja päiväkodeissa, joissa on merkittäviä kosteus- ja homevaurioita. Joka vuosi osa näistä lapsista sairastuu huonosta sisäilmasta aiheutuvaan astmaan ja muihin sairauksiin.
Työterveyslaitoksen asiantuntijat ovat selvittäneet eduskunnan tarkastusvaliokunnalle koko Suomen rakennuskannan tilaa sekä kosteus- ja homevaurioista aiheutuvia terveyshaittoja.
Työryhmän puheenjohtajan, professori Kari Reijulan mukaan sairauspoissaoloista, työkyvyttömyyseläkkeistä, terveydenhoidon kuluista ja tuottavuuden menetyksistä koituu yhteensä noin 450 miljoonaa euron kustannukset vuodessa. Yksistään kosteusvaurioista aiheutuneen astman hoito maksaa 45 miljoonaa.
Kouluissa ja päiväkodeissa kosteusvaurioiden pilaamasta sisäilmasta kärsii 170 000-260 000 lasta. Kodeissa terveyttä vaarantavalle sisäilmalle altistuu vielä useampi eli 300 000-500 000 suomalaista.
Reijula kantaa huolta erityisesti koulujen ja päiväkotien sisäilmasta. Lasten riski sairastua astmaan on liki kolmin- tai jopa nelinkertainen riippuen kosteusvaurion vaikeudesta.
*** Lapsilla myös astman pahenemisriski on suurempi kuin aikuisilla. Kosteusvauriot lisäävät selvästi myös keuhkoputkentulehduksen ja hengitysinfektioiden riskiä.
Tukea ei pidä jakaa, jos korjaukset laiminlyöty
Kun kunnossapitomäärärahat ovat olleet vuosia alimitoitettuja, korjausvelka kasvaa ja ongelmat näkyvät oireiluna. Viime vuosina julkisten rakennusten peruskorjaushankkeisiin on myönnetty vuosittain noin 50 miljoonaa euroa ja asuinrakennusten kosteus- ja homevauriokorjauksiin noin miljoona euroa.
- Jos koko rakennuskanta pistettäisiin kerralla kuntoon, pitäisi korjaustöihin löytyä 1-1,5 miljardia euroa. Hyvin tehtynä näin suuri homeremontti maksaisi itsensä takaisin kolmessa vuodessa, arvioivat asiantuntijat.
Useimmiten kosteusvaurion syy löytyy kunnossapidon laiminlyönnistä, huonosta suunnittelusta tai huolimattomuudesta rakennustyömailla. Valtion tukijärjestelmät eivät saisikaan asiantuntijoiden mielestä tukea korjauksensa laiminlyöneitä ja peruskorjauksia toistuvasti siirtäneitä.
- Tuen pitää kannustaa siihen, että korjaukset tehdään ajallaan, katsoo Reijula. Hän muistuttaa, että sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi on jo saatavilla runsaasti ohjeita ja työkaluja.
Vastuuta myös suunnittelijoille ja rakentajille ((>>> Att?))
Reijula on tehnyt jo aiemmin pari selvitystä valtioneuvostolle, mutta ne eivät ole johtaneet juurikaan konkreettisiin toimiin. Hän ei ole kuitenkaan vielä turhautunut. Jo 15 vuotta sitten hän varoitti, että ellei lasten hyvinvoinnista kanneta huolta nyt, myöhemmin ei ole enää varaa maksaa seurauksista.
Nyt asiantuntijat haluavat tehdä lopun vastuuttomalle rakentamiselle.
Reijula kaipaa suurta remonttia alan lainsäädäntöön. Hän ihmettelee sitä, että nykyisin rakennusten suunnittelijat ja rakentajat pääsevät usein livahtamaan vastuusta kuin koirat veräjästä, kun rakennusvirheet paljastuvat.
- Vastuu on sälytetty lähes kokonaan rakennuttajalle, jonka pitäisi hallita erittäin hyvin rakennustekniikkaa, jotta lopputulos onnistuisi, katsoo Reijula. Hänen mielestään lain pitäisi ohjata vastuuta automaattisesti myös suunnittelijalle ja rakentajalle.
STT
Huono rakentaminen ja korjausten laiminlyönti tulee kalliiksi. Kosteusvaurioiden terveyshaitat nousevat noin 450 miljoonaan euroon vuodessa.
Huono sisäilma on haitallista erityisesti lapsille. Kuva ei liity uutiseen. (COLOURBOX/MVPHOTOS)
Jopa parisataatuhatta suomalaislasta viettää pitkiä päiviä kouluissa ja päiväkodeissa, joissa on merkittäviä kosteus- ja homevaurioita. Joka vuosi osa näistä lapsista sairastuu huonosta sisäilmasta aiheutuvaan astmaan ja muihin sairauksiin.
Työterveyslaitoksen asiantuntijat ovat selvittäneet eduskunnan tarkastusvaliokunnalle koko Suomen rakennuskannan tilaa sekä kosteus- ja homevaurioista aiheutuvia terveyshaittoja.
Työryhmän puheenjohtajan, professori Kari Reijulan mukaan sairauspoissaoloista, työkyvyttömyyseläkkeistä, terveydenhoidon kuluista ja tuottavuuden menetyksistä koituu yhteensä noin 450 miljoonaa euron kustannukset vuodessa. Yksistään kosteusvaurioista aiheutuneen astman hoito maksaa 45 miljoonaa.
Kouluissa ja päiväkodeissa kosteusvaurioiden pilaamasta sisäilmasta kärsii 170 000-260 000 lasta. Kodeissa terveyttä vaarantavalle sisäilmalle altistuu vielä useampi eli 300 000-500 000 suomalaista.
Reijula kantaa huolta erityisesti koulujen ja päiväkotien sisäilmasta. Lasten riski sairastua astmaan on liki kolmin- tai jopa nelinkertainen riippuen kosteusvaurion vaikeudesta.
*** Lapsilla myös astman pahenemisriski on suurempi kuin aikuisilla. Kosteusvauriot lisäävät selvästi myös keuhkoputkentulehduksen ja hengitysinfektioiden riskiä.
Tukea ei pidä jakaa, jos korjaukset laiminlyöty
Kun kunnossapitomäärärahat ovat olleet vuosia alimitoitettuja, korjausvelka kasvaa ja ongelmat näkyvät oireiluna. Viime vuosina julkisten rakennusten peruskorjaushankkeisiin on myönnetty vuosittain noin 50 miljoonaa euroa ja asuinrakennusten kosteus- ja homevauriokorjauksiin noin miljoona euroa.
- Jos koko rakennuskanta pistettäisiin kerralla kuntoon, pitäisi korjaustöihin löytyä 1-1,5 miljardia euroa. Hyvin tehtynä näin suuri homeremontti maksaisi itsensä takaisin kolmessa vuodessa, arvioivat asiantuntijat.
Useimmiten kosteusvaurion syy löytyy kunnossapidon laiminlyönnistä, huonosta suunnittelusta tai huolimattomuudesta rakennustyömailla. Valtion tukijärjestelmät eivät saisikaan asiantuntijoiden mielestä tukea korjauksensa laiminlyöneitä ja peruskorjauksia toistuvasti siirtäneitä.
- Tuen pitää kannustaa siihen, että korjaukset tehdään ajallaan, katsoo Reijula. Hän muistuttaa, että sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi on jo saatavilla runsaasti ohjeita ja työkaluja.
Vastuuta myös suunnittelijoille ja rakentajille ((>>> Att?))
Reijula on tehnyt jo aiemmin pari selvitystä valtioneuvostolle, mutta ne eivät ole johtaneet juurikaan konkreettisiin toimiin. Hän ei ole kuitenkaan vielä turhautunut. Jo 15 vuotta sitten hän varoitti, että ellei lasten hyvinvoinnista kanneta huolta nyt, myöhemmin ei ole enää varaa maksaa seurauksista.
Nyt asiantuntijat haluavat tehdä lopun vastuuttomalle rakentamiselle.
Reijula kaipaa suurta remonttia alan lainsäädäntöön. Hän ihmettelee sitä, että nykyisin rakennusten suunnittelijat ja rakentajat pääsevät usein livahtamaan vastuusta kuin koirat veräjästä, kun rakennusvirheet paljastuvat.
- Vastuu on sälytetty lähes kokonaan rakennuttajalle, jonka pitäisi hallita erittäin hyvin rakennustekniikkaa, jotta lopputulos onnistuisi, katsoo Reijula. Hänen mielestään lain pitäisi ohjata vastuuta automaattisesti myös suunnittelijalle ja rakentajalle.
STT
Vastaukset 6
Vanhimmat
Pläjäytyksessäsi ei ole taas mitään asumisoikeusasuinnoista. Kannattaisiko näitä purkauksia siirtää tuonne yleisiin asumispalstoihin?
Jatka taistelua SIMO, kyllä vääryydet vielä nujerretaan.
http://www.iltalehti.fi/asuminen/2012101816219927_an.shtml
Huono rakentaminen ja korjausten laiminlyönti tulee kalliiksi. Kosteusvaurioiden terveyshaitat nousevat noin 450 miljoonaan euroon vuodessa.
Huono sisäilma on haitallista erityisesti lapsille. Kuva ei liity uutiseen. (COLOURBOX/MVPHOTOS)
Jopa parisataatuhatta suomalaislasta viettää pitkiä päiviä kouluissa ja päiväkodeissa, joissa on merkittäviä kosteus- ja homevaurioita. Joka vuosi osa näistä lapsista sairastuu huonosta sisäilmasta aiheutuvaan astmaan ja muihin sairauksiin.
Työterveyslaitoksen asiantuntijat ovat selvittäneet eduskunnan tarkastusvaliokunnalle koko Suomen rakennuskannan tilaa sekä kosteus- ja homevaurioista aiheutuvia terveyshaittoja.
Työryhmän puheenjohtajan, professori Kari Reijulan mukaan sairauspoissaoloista, työkyvyttömyyseläkkeistä, terveydenhoidon kuluista ja tuottavuuden menetyksistä koituu yhteensä noin 450 miljoonaa euron kustannukset vuodessa. Yksistään kosteusvaurioista aiheutuneen astman hoito maksaa 45 miljoonaa.
Kouluissa ja päiväkodeissa kosteusvaurioiden pilaamasta sisäilmasta kärsii 170 000-260 000 lasta. Kodeissa terveyttä vaarantavalle sisäilmalle altistuu vielä useampi eli 300 000-500 000 suomalaista.
Reijula kantaa huolta erityisesti koulujen ja päiväkotien sisäilmasta. Lasten riski sairastua astmaan on liki kolmin- tai jopa nelinkertainen riippuen kosteusvaurion vaikeudesta.
*** Lapsilla myös astman pahenemisriski on suurempi kuin aikuisilla. Kosteusvauriot lisäävät selvästi myös keuhkoputkentulehduksen ja hengitysinfektioiden riskiä.
Tukea ei pidä jakaa, jos korjaukset laiminlyöty
Kun kunnossapitomäärärahat ovat olleet vuosia alimitoitettuja, korjausvelka kasvaa ja ongelmat näkyvät oireiluna. Viime vuosina julkisten rakennusten peruskorjaushankkeisiin on myönnetty vuosittain noin 50 miljoonaa euroa ja asuinrakennusten kosteus- ja homevauriokorjauksiin noin miljoona euroa.
- Jos koko rakennuskanta pistettäisiin kerralla kuntoon, pitäisi korjaustöihin löytyä 1-1,5 miljardia euroa. Hyvin tehtynä näin suuri homeremontti maksaisi itsensä takaisin kolmessa vuodessa, arvioivat asiantuntijat.
Useimmiten kosteusvaurion syy löytyy kunnossapidon laiminlyönnistä, huonosta suunnittelusta tai huolimattomuudesta rakennustyömailla. Valtion tukijärjestelmät eivät saisikaan asiantuntijoiden mielestä tukea korjauksensa laiminlyöneitä ja peruskorjauksia toistuvasti siirtäneitä.
- Tuen pitää kannustaa siihen, että korjaukset tehdään ajallaan, katsoo Reijula. Hän muistuttaa, että sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi on jo saatavilla runsaasti ohjeita ja työkaluja.
Vastuuta myös suunnittelijoille ja rakentajille ((>>> Att?))
Reijula on tehnyt jo aiemmin pari selvitystä valtioneuvostolle, mutta ne eivät ole johtaneet juurikaan konkreettisiin toimiin. Hän ei ole kuitenkaan vielä turhautunut. Jo 15 vuotta sitten hän varoitti, että ellei lasten hyvinvoinnista kanneta huolta nyt, myöhemmin ei ole enää varaa maksaa seurauksista.
Nyt asiantuntijat haluavat tehdä lopun vastuuttomalle rakentamiselle.
Reijula kaipaa suurta remonttia alan lainsäädäntöön. Hän ihmettelee sitä, että nykyisin rakennusten suunnittelijat ja rakentajat pääsevät usein livahtamaan vastuusta kuin koirat veräjästä, kun rakennusvirheet paljastuvat.
- Vastuu on sälytetty lähes kokonaan rakennuttajalle, jonka pitäisi hallita erittäin hyvin rakennustekniikkaa, jotta lopputulos onnistuisi, katsoo Reijula. Hänen mielestään lain pitäisi ohjata vastuuta automaattisesti myös suunnittelijalle ja rakentajalle.
Aloitusviesti ei ole palstan aihepiirin mukainen!
Vois laittaa myös tonne parisuhde palstalle tämänkaltainen vuodatus.
Simo ei tiedä muita palstoja kuin "ASUMISOIKEUS"palsta ja sen takia se postaa tänne näitä länkytyksiä.