Elikkä ongelmani on tämä että tunnen itsessäni tyhjää oloa jonka luulin kaikonneen vuosia sitten. Samanlainen olo oli silloin kun harkitsin itsemurhaa ja enää se ei todellakaan kävisi mielessä. Opiskelut menee hyvin ja niissä ei ole mitään ongelmia ilmennyt, perheen ja sukulaisten kanssa menee hyvin mitä nyt porukoitten kanssa pieniä perus riitoja välillä, tyttöystävän kanssa menee hyvin. Siis ongelma on siinä että minulla menee hyvin (kerrankin) ja silti poden tälläistä tyhjää oloa ja itsetunto kävelee maissa enkä tajua mistä se johtuu.
Tyhjä olo
Ihminen jossakin
5473
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Juontaako ongelmat sitten lapsuudesta. Silloin kun elämä muuten soljuu luonnostaan niin alitajunta voi päästää ulos paineita joita sinne on kätketty aikoina jolloin ne on ollut psyykeelle liian ylivoimaisia käsitellä tia ei ole ollut resusseja niita käsitellä.
Varmaan sinulla on itselläsi muistissa aika jolloin kamppailit itesutuhoisuuden kanssa. Hyvä että olet luopunut tuosta ajatuksesta. Jos ei jutustelu ystävien kanssa auta ja pelkäät että paha olo syvenee parasta on hakeutua ammatilasien juttusille.
Ja jonkinlainen alakulo ja laaksokaudet kuuluvat itsekunkin elämään ajaoittain. Ei meistä varmaan kukaa ole aina ihan täsyin rahkein onnellinen? Kirjoittele täälläkin. Toivottavasti saat asiallisia kommentteja.
Ehkä se johtuu tunne-elämäsi menneisyydestä. Tiedostat nyt herkemmin "pysähtyneet" elämäntilanteesi, koska sellaisen eteen tullessa olit aiemmin menetää koko elämänhalusi.
Tasainen onnellisuuden tila voi muistuttaa umpikujaakin, ja sitä säikähtää, että taasko se sama tyhjä olo.
Syyllisyyden tunne syntyy helposti siitä, kun kokee olevansa onnellinen muttei koe osaavansa nauttia siitä tunteesta vapautuneesti. Syyllisyyden tunne aiheuttaa negatiivisia ajatuksia.
On myös mahdollista rauhoitella tunteita järjellä.
Myös tyhjä olo on vain tunne joka menee ohi aikanaan, ei se lähde viemään ajatuksiasi enää kohti itsetuhoa, joten sitä oloa ei siis tarvitse pelätä. Voit ajatella positiivisemmin, että se olo tulee silloin kun asiat meinaavat urautua liikaa tai kun elämässä ei ole tarpeeksi haasteita, tms.
Kokeile tehdä asioita toisin, kokeile kannustaa itseäsi silloin kun negatiiviset ajatukset pyrkivät liiaksi pintaan, pyri löytämään ahdistavistakin asioista aina kaksi puolta yhden sijaan, jne., jotta omat ajatuksesi eivät ruoki tuota tyhjää oloa.
Omilla ajatuksilla on suuri voima ja vaikutus siihen miten me käyttäydymme, miten asennoidumme ja suhtaudumme niin itsemme kuin muihinkin ihmisiin. Sitä voimaa ei tule käyttää itsensä nujertamiseen. Päinvastoin.
Ja jos tuntuu siltä, etteivät kotikonstit auta, ei ole mikään häpeä mennä puhumaan olostaan ammattilaiselle. Tarkoitushan on vain parantaa olotilaa ja oppia ymmärtämään omien ajatusten syitä ja seurauksia, jotta niiden haitalliset kierteet pystyy rikkomaan.
Kiitoksia vastauksista. Hyvin mahdollista että tämä olo tuntuu siitä, että aiemmin asiat ollu huonosti ja just itsemurhan kanssa kamppaillu. Ja tuohon positiiviseen ajattelutapaan pitäisiä pyrkiä, mutta siinäkin se ongelma, että minussa on pessimistin vikaa. Muttaa pitää yrittää vaa löytää positiivisia asioita pahoissakin tilanteissa ja lenkkeily ja salilla käynti auttanu tähän välillä tai sitten pahentanu.
Ja oravanpyörässä pyöriminen ei tee ketään onnellisiksi , sekin voi olla tyhjän olosi syynä.
Voi olla myös etsikonaika eli aika, jolloin Jumala kutsuu ihmistä pelastukseen. Kannattaa lukea sellainen kirja kuin: Yksi ainoa elämä, Tapio Nousiainen. Itse löysin tästä kirjasta vastauksen omaan tyhjään olooni.