Onko kenelläkään ollut turvaton olo raskauden aikan?
Raskauden alussa uskoin vakaasti, että asiat järjestyy..Nyt loppuraskaudessa en nää enää mitään valoa missään.
Perintätoimistot uhkailee ja ulosotto vie palkasta. Olemme avopari, muttei mies auta minua mitenkään. Maksaa puolet kuluista mutta täysin yksin olen velkojeni kanssa. Tiedän että yksin ne olen saanut aikaseksi, mutta mistään suunnalta en saa pienintäkään armoa. Koen olevani niin yksin etten nää tästä mitään ulospääsyä. Suren jo pienen lapseni kohtaloa.
Töissä käyn, mutta palkkani ei riitä kaikkeen!
Olen lähes menettänyt toivoni kaikkeen. En kertakaikkiaan pysty taikomaan itselleni enempää rahaa ym. Yritän käydä töissä viimeiseen asti ja alan olla todella väsynyt sekä fyysisesti ja henkisesti. Kuljen lisäksi pyörällä.
Mahaa on pistänyt pyöräilyn jälkeen kovasti, mutta ei auta.
Äitini on kuollut, eikä siten pysty auttamaan minua taloudellisesti. Isälläni ei ole rahaa. Luulin selviäväni kovalla työllä kaikesta, mutta tuntuu ettei rahkeeni enää riitä yksin pärjäämään..
Lastani rakastan yli kaiken ja en halua hänelle köyhää äitiä tai lapsuutta. Epätoivoisesti olen yrittänyt maksaa nyt vuoden velkojani niiin ettei käteen ole jäänyt mitään, mutta sitli niitä vaan on jatkuvasti eikä tunnu loppuvan.
En tiedä mitä tehdä. Tunnen olevani niin yksin. Miestä ei kiinnosta hyvinvointini. Hänellä on rahaa, paljon. Mutta hänen mielestäni minun pitää selviytyä veloistani yksin. Täysin yksin.
Raskauden alussa uskoin vakaasti, että asiat järjestyy..Nyt loppuraskaudessa en nää enää mitään valoa missään.
Perintätoimistot uhkailee ja ulosotto vie palkasta. Olemme avopari, muttei mies auta minua mitenkään. Maksaa puolet kuluista mutta täysin yksin olen velkojeni kanssa. Tiedän että yksin ne olen saanut aikaseksi, mutta mistään suunnalta en saa pienintäkään armoa. Koen olevani niin yksin etten nää tästä mitään ulospääsyä. Suren jo pienen lapseni kohtaloa.
Töissä käyn, mutta palkkani ei riitä kaikkeen!
Olen lähes menettänyt toivoni kaikkeen. En kertakaikkiaan pysty taikomaan itselleni enempää rahaa ym. Yritän käydä töissä viimeiseen asti ja alan olla todella väsynyt sekä fyysisesti ja henkisesti. Kuljen lisäksi pyörällä.
Mahaa on pistänyt pyöräilyn jälkeen kovasti, mutta ei auta.
Äitini on kuollut, eikä siten pysty auttamaan minua taloudellisesti. Isälläni ei ole rahaa. Luulin selviäväni kovalla työllä kaikesta, mutta tuntuu ettei rahkeeni enää riitä yksin pärjäämään..
Lastani rakastan yli kaiken ja en halua hänelle köyhää äitiä tai lapsuutta. Epätoivoisesti olen yrittänyt maksaa nyt vuoden velkojani niiin ettei käteen ole jäänyt mitään, mutta sitli niitä vaan on jatkuvasti eikä tunnu loppuvan.
En tiedä mitä tehdä. Tunnen olevani niin yksin. Miestä ei kiinnosta hyvinvointini. Hänellä on rahaa, paljon. Mutta hänen mielestäni minun pitää selviytyä veloistani yksin. Täysin yksin.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Itse jättäisin miehen jota ei minun hyvinvointini kiinnosta, olkoonkin niin että itse olet velkasi hankkinut mutta kyllä miehen tulisi tukea sinua. Ei kuullosta kyllä ollenkaan hyvältä terveyttäsi ajatellen sitä että kohta syntyy pieni vauva jota sinun pitäisi pystyä hoitamaan ja nyt jo olet henkisesti loppu..
Toivon jaksamista sinulle..
Voimia sinulle!
Toivottavasti saat kaikki asiat järjestymään. Minulla oli itselläni samanlainen tilanne esikoista odottaessani. Emme mieheni kanssa olleet seurustelleet kuin 3 kuukautta kun tulin raskaaksi. Olin siihen aikaan suurissa veloissa. Lainaa en saanut pankista, jotta olisin voinut maksaa lainojani pois ja lyhentää yhtä lainaa pankille.
Muutimme kuitenkin yhteen ja aluksi mies oli myös sitä mieltä, ettei minun velkani kuuluneet hänelle millään lailla. Olin silloin myös samaa mieltä, kaikki piti maksaa puoliksi, eikä minulla ollut rahaa vuokran jälkeen juuri mihinkään. Lapsen synnyttyä otin kuitenkin asian uudelleen puheeksi. Koska olin kotona, mieheni oletti minun käyvän kaupassa ja ostavan myös vaipat yms. Onneksi lapsen tarvikkeet olin saanut sukulaisilta, sekä vanhempieni sponsoroimana.
Puhuin suoraan miehelleni. Kerroin hänelle, että oletan hänen ottavan enemmän vastuuta omasta lapsestaan. Kerroin, että haluan lapselleni hyvän lapsuuden ja ettei hänen tarvitsisi kasvaa stressaantuneen äidin kanssa, joka murehtii vain raha-asioita. Annoin miehelleni kaksi vaihtoehtoa. Joko hän alkaa taloudellisesti auttamaan minua (joka oli siis myös suuri etu lapselle), tai lähtee kävelemään. Mies ymmärsi kun kerroin rehellisesti tunteeni, kuinka olen väsyny ja stressaantunut. Miehelläni oli hyvät tulot ja luottotiedot kunnossa. Hän otti pankkilainan omiin nimiinsä ja maksoi velkani pois. Minä taas maksoin pienemmillä lyhennyksillä lainan pankille pois. Kaikki kääntyi parhain päin. Menimme naimisiin vuosi sitten ja odotamme toista lastamme.
Kehottaisin sinua siis keskustelemaan miehesi kanssa. Jos hän rakastaa sinua ja on valmis ottamaan vastuun lapsestaan, on hänen tehtävä se myös taloudellisesti. Rahasta huolehtiminen tuo turhaa stressiä äidille muutenkin suuren elämänmuutoksen kynnyksellä. Asioilla on tapana järjestyä aina jotenkin päin. Kerro miehellesi, mitä ajattelet.
Toivon sinulle paljon voimia. Lapsen saaminen on suuri ja ihana asia, josta sinun kuuluisi saada nauttia täysin rinnoin.
Sinuna olisin yhteydessä kunnan sosiaalitoimeen ja velkaneuvojaan.
Olisin yhteydessä myös velkojiin jotka kyllä saattaa ymmärtää tilanteen ja antaa
uusia maksuohjelmia.
Lisäksi ihan vakavasti miettisin, että mitä hittoa tuollaisella miehellä tekee.
Sossun kanssa sinä ihan pärjäät tulokkaan kanssa. Ihme on , jos äijäsi jättä pennun sossun vastuulle. Elämiseen pitää joku summa jäädä, äitiyslomalla ja sairaslomalla.
Tulee lapsilisä. Isänsä on velvollinen osallistumaan lapsen kustannuksiin.
Eli ota yhteys velkojiisi, keskustele uudet maksuohjlemat. Ota ero tuosta helvetin typerästä äijästä. Ota yhteys sossuun,kylllä he auttaa äitiä asunnon ja rahan kanssa.
Kiitos kannustuksista.
Olen yrittänyt puhua miehelle ja kertoa tunteistani, mutta hän ei kuuntele. Sanoo vaan, että olen henkisesti ikäistäni jäljessä ja minun pitäisi aikuistua. Hän ei ota tosissaan minun tunteitani ja epätoivoani.
Velkaneuvoja ei auta, koska jään äitiyslomalle. Muutenkin he sanoivat että minulla on niin vähän (??) velkoja että saan ne pian maksetuksi kumminki..(MITEN???!!)
Perintätoimistot eivät ole yhteistyökykyisiä niinkun ei ulosottokaan. Ei heitä kiinnosta minun heikko rahatilanteeni. He vaan haluavat rahansa järjettömien korkojen kera. Yhdessäkin laskussa pääoma oli 96 euroa ja korot 450..
Sosiaalitoimistoon tai neuvolaan en halua puhua tästä mitään, koska rupeavat sitten minua kyttäämään koko loppuelämän ja pahimmassa tapauksessa vievät lapseni. Niihin paikkoihin en sekaannu.
En tosiaan tiedä miten tästä jatkan. Kaikki tuntuu niin turhalta, tulevaisuus epäluotettavalta. Mieskin vaan haukkuu minua velalliseksi luuseriksi, toivottomaksi tapaukseksi ja sairaaksi.
Suoraan sanottuna rakkaus häntä kohtaan rupeaa hiipumaan koska hän on minua kohtaan niin ilkeä.
Ethän voi, avoliitossa, vaatia miestä maksamaan yhtään mitään. Senkös takia olet hänen kanssa, että hänellä on rahaa? Jos sinulle on sanottu, että sinulla on vähän velkaa ja pystyt maksamaan ne, toden näköisesti tämä on totta. entä jos tinkisit hieman omista menoistasi? miten olet päätynyt tilanteeseen, että olet rahaton ja paksuna? eikö olisi kannattanut hoidella asiat kuntoon ensin?
Ihan oikeasti. Sun rahasotkut, sun saamattomuus, niin se on. Ja voin sanoa tämän varmaan sillä, että itselläkin pääsi aika kivasti ulosottoon yhdessä vaiheessa alkoi velkaa kertymään. Koita itse järjestää asiasia.
Minullakin oli muutamia tuhansia maksettavaa, en olisi koskaan viitsinyt edes harkita sitä, että pistäisin mieheni ne maksamaan, omat on sotkuni. Joten kun tarpeeksi kyllästyin noihin järjettömiin korkoihin, otin ja sovin niinkin helposti kuin internetissä, oman perintäoimiston sivulta, itselleni sopivan takaisin maksun. Menihän siinä aikaa toista vuotta, ennenkuin sain tuon summan makseltua takaisin, mutta onnistuimpa.
Ai niin, sen verran saatoin mieheltäni apua pyytää, että jos minulla ei juuri silloin ollut rahaa, kun joka kuukautinen lyhennyserä piti maksaa, lainasin sen mieheltäni, maksoin takaisin kun pystyin. Olin tuolloin ollut mieheni kanssa jo useampia vuosia, mutta velat oli minun, vaikka hän tarjoutuikin auttamaan suuremmin, sillä meillä ei oikein koskaan ole ollut ns. omia rahoja vaan kaikki on yhteistä, mutta velat oli kuitenkin vain minun...
Joten älä väitä, että perintätoimistot eivät olisi yhteistyökykyisiä, sillä sitä ne oikeasti ovat, on kyse vain omasta viitsimyydestä ottaa sinne yhteyttä, valittamalla täällä tuskin ne asiat hoituu.. Itsekkin ajattelin tuolloin, että kuinka paljon tulee HÄVETTÄMÄÄN ottaa yhteyttä johonkin perintätoimistoon ja alkaa sopia, kuinka ne velat maksetaan, mutta ne olivatkin tehneet asiosta oikeasti aika yksinkertaisia. Ei tarvinnut koskaan edes ainuttakaan puhelinsoittoa. Itse sai ehdottaa maksusuunnitelmaa heidän sivuillaa sen mukaan kuinka itse uskoi pystyvänsä maksaa. Eihän ne velat yhdessä yössä katoa, mutta hiljaa hyvä tulee... Joten hommaa selkäranka ja hoida asiasi, niin minäkin lopulta tein ja tajusin, että se olisi pitänyt tehdä jo ajat sitten! Nyt on helppo hymyillä kun velkaa ollut jo kuukausia tasan 0€
Kysyt miten saisit velkasi maksuun.
Olemalla aikuinen,
ottamalla nyt vihdoin vastuun omasta elämästä.
Otat yhteyttä näihin velkojiin.
Sovit maksusuunnitelmat,
karsit turhat omat menos pois ja maksat velkasi.
Näin se hoituu...
Saanko kysyä konkreettiset menosi ja tulosi?
Ei sossu vie lapsiasi sen takia että haet sieltä väliaikaisesti apua, siksi se on tehty! Useammat kuin luuletkaan hakevat sieltä vaikeissa tilanteissa apua. Minulla oli raskaana kamala tilanne kun mies opiskeli ja olin itse työtön. Oli vaan pakko mennä. Eivät mitään kyylänneet tai ottaneet vauvaa pois, päinvastoin. Suosittelen!
Miehesi ei vaikuta ollenkaan järkevältä. En nyt kuitenkaan ehdota mitään eroa koska se tuskin auttaisi asiaa millään tavalla. Ota yhteys sossuun. Mä ottaisin. Ja kuulostaa todella oudolta ettet saa uutta maksuohjelmaa velkojalta? Vaadi sellaista ja sano ettet kykene tässä tilanteessa maksamaan velkojasi muuten.
Voimia!!
Hei! Sen voin sinulle sanoa, että lapsi ei materian päälle ymmärrä. Tärkeintä on, että äiti on rauhallinen ja läsnä. Maallinen omaisuus/ velka on maallista. Lapsesi kohtalon vuoksi, yritä rauhoittaa lapsen pari ekaa vuotta, hoida lapsi kotona, pidä huoli, että nuukailette ja velkamäärä ei kasva, mutta murehdi lyhennyksiä sitten kun on sen aika. Eli sitten kun lapsi jää hyvillä mielin hoitoon kun lähdet töihin. Rahahuolet on typerin tapa pilata lapsen tulevaisuus.
Ihan totta. On monilla muillakin ollut ja on sama tilanne, lapsi ja velat ulosotot. Ei maailma niihin kaadu. Ei lapsi tarvitse ensimmäisinä vuosina kuin syliä ja rakkautta ja myöhemminkään ei köyhyys ole mikään häpeä. On ihmisiä, jotka on kasvattaneet lapset pääle kaatuneiden miljoonavelkojen keskellä, joita eivät ikinä saa maksettua. Loppuraskaudet ovat olleet minullekin itkuista ja vaikeaa aikaa, mutta usko pois, kun näät lapsesi ja saat hänet syliin, suurempaa onnea ei ole. Nyt vaan voimia loppuun ja pian vauva tulee. Pidä myös puolesi tuollaisen miehen kanssa, ei tarvitse kestää haukkumista.
katoppas tämä niin et huolistu : http://www.youtube.com/watch?v=3MosfxmGONA&feature=plcp
Hei, odottava äiti !
Onneksi olkoon, saat lapsen !
Sinun hyvinvointisi - ja raskaus - on nyt pääasia.
Lepää paljon, syö hyvää ruokaa.
Pyöräily ei ole hyväksi loppuvaiheessa, voi tulla ennenaikaisia supistuksia.
Voiko mies tarjota autokyydin ? - Bussi ?
Kannattaa mennä neuvolaan tai lääkärille, joka kirjoittaa sinulle sairaslomaa, ehkä äitiysloman alkuun saakka.
Olet käynyt töissä, lyhentänyt velkaa, mahtavaa !
Kun rahasi eivät riitä kaikkeen, niin mies ostakoon omat ruokansa.
Hän voi myös maksaa vauvanvaunut ja muut varusteet.
- Sinä pidät huolta itsestäsi ja lapsesta.
Asiat kyllä järjestyvät, usko pois !
Ja vielä jatkoa, että tarvitset talousneuvontaa.
Yksi käynti lakimiehen puheilla auttaa enemmän kuin arvaatkaan, eikä maksa juuri mitään.
Mies - tai isä - tai ystävät - tai sinä - voi hakea tietoa ja neuvoja, miten velat saa parhaiten hoidettua. Esim. pienet velat ensin, kalleimmat ensin.
Voitko myydä jotain tarpeetonta pois ?
Älä vaan enää lisää velkojasi. Kyllä sinä selviät, eikä häpeä ole köyhyyskään. Meillä on sama ihmisarvo, kuin varakkaimmillakin.
Itse asiassa lapselle on vain hyväksi oppia se, ettei kaikkea haluamaansa saa. Se rakastava ja huolehtiva vanhempi on rahaa tärkeämpi.
Raskausaikana tunteet heiluvat ja sen jälkeenkin jonkin aikaa, mutta tasaantuu vähitellen. Älä tee äkkinäisiä päätöksiä.
Ulosoton ja perinnän kanssa pystyy ihan hyvin neuvotteleemaan asioista, joten ota pää pois sieltä pensaasta ja ala käyttäytyä kuin aikuinen. Ja muista joskus yksin on paljon parempi kuin kaksin. Puhelin käteen ja alat hoitaa asioitasi, täällä vätystelyn ja muiden omasta tilanteestasi syyttelyn sijasta.
Muista että olet tulevaisuudessa esimerkki lapsellesi.