alan inhota hevostani...

Tarkista ensimmäisenä, ettei hevosellasi ole kipuja selässään, suussaan tai jaloissaan. Jotkut hevoset ryöstävät kun niihin sattuu. Varmista ettei satula paina sitä mistään kohdasta, ja että satulan runko on ehjä (taivutuskoe).
Millainen turparemmi sillä on? Yksin- vai kaksinkertainen? Jos on yksinkertainen, laita sille tupla, eli ns ryöstöremmi, niin tiukalle, että kaksi sormea mahtuu hihnan ja turvan väliin. silloin hevonen ei saa suutaan auki niin paljon eikä sen ole yhtä helppo pureutua kiinni kuolaimeen.

Jos hevonen ja sen varusteet ovat kunnossa, kokeile seuraavaksi jättää kaikki ylimääräinen ruoka pois. Kaura. mineraalit, kaikki - paitsi tietysti suolakivi. Anna sille pelkkää heinää ja kokeile kuukauden verran muuttuuko käytös. Joillakin muuttuu parissa päivässä, toisilla menee se kuukausi, kaikilla ei tapahdu mitään lopultakaan, joten en osaa antaa tarkempaa aikahaarukkaa.

Sitten kysymys: mitä hevonen tekee lähtiessään käsistä? Painaako se päänsä alas vai nostaako ylös? Jos nostaa ylös, laita martingalit ellei sillä jo ole. Jos hevonen saa päänsä liian ylös, se pääsee väistämään kuolaimen vaikutusta. Martingali estää jossain määrin hevosta nostamasta päätään liikaa, ja toisaalta pitää ohjan vaikutuksen oikeassa kohdassa. Auttaa tavallisesti, edellyttäen että kyseinen apuohja on tarpeeksi tiukalla (kun hevosen pää on normaliasennossa, ohjan linja ratsastajan käteen on suora ja martingali on juuri ja juuri tuntumalla hevosen rintaa vasten. Mikä on sopivan tiukalla, on varmastikin mielipidekysymys, mutta tällaista suosittelisin sinun hevosellesi).

Jos taas se painaa päätään alas mihin omallani oli taipumusta (varoitusmerkki siitä että aikoi pukitella rajusti), nosta sen pää ylös. Älä anna sen laskea sitä, koska myös päätä laskemalla se pääsee väistämään ohjasotteen. Kun huomaat että hevonen alkaa laskea päätään tavallista alemmas, nosta toinen kätesi suoraan ylöspäin ja nyppäise kevyesti (tai sen verran voimakkaasti kuin on tarpeen että pää sieltä polvista nousee).

Tunnetko sen jännittyvän juuri ennen kuin se lähtee? Tai onko jotakin muita merkkejä mistä tiedät että kohta mennään? Jos on, niin kentällä ollessasi ala heti tehdä mahdollisimman jyrkkiä kiemuroita joka suuntaan, etuosakäännöksiä, peruutuksia, mitä tahansa, mutta ei suoraa uraa. Tässä tilanteessa on saman tekevää onko asetus oikein tai pysyykö ohjastuki kohdallaan. Tarkoitus on järjestää hevoselle niin paljon tekemistä, että se ei ehdi ajatella sitä mitä sen omasta mielestään piti tehdä. Nämä temput auttoivat omani kanssa ja ovat auttaneet montaa muutakin ratsastajaa vastaavissa tilanteissa.

Jos hevonen ei anna minkäänlaista varoitusta siitä että kohta mennään, asiaan voi olla vaikea puuttua. Pientä volttia olisin minäkin ehdottanut, mutta sanoit ettei se auta. Minkä kokoista volttia olet mennyt? Jos saat sen tarpeeksi pienelle voltille, se ei pysty kaahailemaan. Vedä vaikka syliisi sen pää, kunhan se kääntyy.

HUOM! Tässä on vaarana se, että hevonen sekoaa omiin jalkoihinsa kääntyessään liian kovassa vauhdissa liian jyrkästi, mutta itse ajattelen niin, että se kaahailu voi olla yhtä vaarallista, jos se vaikka kompastuu tai törmää johonkin, joten ojasta allikkoon. Henk koht olen kyllä kahdesti jopa kaatanut hevosen aivan harkitusti saadakseni sen pysähtymään (Sen jälkeen eivät kaahailleet minun allani), mutta se on äärikeino johon ei pidä turvautua kuin vasta viimeisenä keinona, koska siinä voi käydä todella pahasti sekä hevoselle että ratsastajalle, varsinkin jos ratsastaja on vähänkään kokemattomampi.

Parasta olisi jos voisit pyytää apua joltakin kokeneemmalta ratsastajalta. Sellaiselta, joka voisi aluksi ratsastaa hevostasi noin yleisesti, ja sitten opettaa sinua sen ratsastamisessa. Maastolenkit kannattaa toistaiseksi jättää kokonaan laskuista yleisistä turvallisuussyistä. Ota hevonen hallintaasi ensin kentällä, niin hallitset sen paremmin maastossakin.

kiitos asiallisesta ja kattavasta vastauksestasi :)

varusteet on kyllä kunnossa kun satulakin oli hiljattain toppauksessa/tarkastuksessa..

lähinnä mietityttää just tuo että MIKSI on alkanut yhtäkkiä viemään...
mut eiköhän tästäkin selvitä

valmennuksissa ollaan käyty alusta asti kerran kuussa...

Oli tosiaan pitkälti asian vierestä. Anteeksi. Kerroin keinoja mutta en perustellut niitä oikein mitenkään. Joten perustelen niitä nyt, ja esitän samalla muutaman muun jutun mitä tuli mieleen.

No niistä kivuista jo mainitsinkin, eli varmista että hevonenkin on kunnossa. Varsinkin selkä on herkkä paikka joka voi saada hevosen sinkoilemaan jos siihen sattuu liikaa.

Kehotin jättämään kaurat yms kokonaan pois. Kaurat, leseet yms ovat väkirehuja; hevoset saavat siitä paljon energiaa ja luettelit aika pitkän listan siitä mitä kaikka syötät sille. Sanoit tosin, että se on saanut samaa sapuskaa koko ajan minkä se on sinulla ollut, mutta joillakin hevosilla liiallinen energian saaminen ilmenee vasta pidemmän ajan kuluttua. Siksi sanoisin, että kokeile heinäkuuria sanotan kuukauden ajan ja katso mitä tapahtuu.

Omilleni en voi syöttää kauraa tai mitään vastaavaa ollenkaan. Jos ne saavat kourallisenkin kauraa päivässä, ne kiipeilevät seuraavana päivänä seinille ihan kirjaimellisesti.

Sitä sivuten mietin myös, että et kertonut kuinka raskaassa työssä hevosesi on. Sanoit rastsastavasi 1,5-2h/pv, mutta et kertonut kuinka raskaasti. Hikoaako hevonen kunnolla vai pysyykö kuivana? Ellei hikoa, sanoisin, että se ei saa tarpeeksi liikuntaa vaikka ajallisesti ratsastatkin kauemmin kuin useimmat. Noin nuoren hevosen täytyy saada käyttää itseään kunnolla pysyäkseen tyytyväisenä, ja paras merkki siihen on hikoilu. Ratsasta hevonen hyvään hikeen joka kerta kun rastastat, ja ellei oma kuntosi siihen riitä, juoksuta sitä liinassa tai irrallaan ennen ratsastusta, niin se saa purkaa pahimmat paineensa jo ennen kuin nouset sen selkään.

Et myöskään kertonut kauanko olet kaikkiaan ratsastanut, mutta voi olla, että taitosi ovat kasvaneet sen verran, että hevosesi alkaa nyt kokeilla mihin sinä pystyt. Harvoin se tuolla tavalla ilmenee, mutta tiedän pari tapausta.

Siihen viitaten sananen valmennuksista. Olettaen että tarkoitat sillä ratsastustunteja, kerran kuussa on suunnilleen yhtä tyhjän kanssa. Tunneilla pitäisi käydä ainakin kerran viikossa ja siellä opittua harjoitella lähes päivittäin. Sillä lailla opit ratsastamaan hevostasi, ja hevonen oppii kuuntelemaan sinua ja keskittymään, ja sen tottelevaisuus kasvaa ja yhteistyökykynne paranee. Nyt kun kerroit käyväsi valmennuksessa kerran kuussa, ajattelen, että hevonen voi myös olla yksinkertaisesti kuriton. Jos taitosi eivät sen mielestä riitä, se käyttää sitä sumeilematta hyväkseen ja oikoo koipiaan silloin kun haluaa, eli lähtee käsistä. Ja tietää että pystyy siihen. Ratsastustunnit viikoittain voivat hyvin auttaa siihenkin. Jos hevonen ryöstää kesken tunnin, opettaja näkee sen ja saattaa osata sen perusteella sanoa syynkin siihen. Sen jälkeen asian voi korjata.

Tuli mieleeni myös, että mitä sinä yleensä puuhailet sen kanssa kun ratsastat? Koulua? Esteitä? Maaston jo mainitsitkin, mutta huvitteletko hevosesi kanssa koskaan? Leikitkö hippaa muiden ratsukoiden kanssa? Teetkö temppuratoja? Osaatko avata vaikka ratsastuskentän portin satulasta käsin ja pystytkö laittamaan sen kiinnikin? Harjoitteletko sen kanssa äkillisiä pysähdyksiä ja äkkikäännöksiä kaikissa askellajeissa ja kovastakin vauhdista? Teetkö sen kanssa mitään tavanomaisesta poikkeavaa, mikä vaatii hevosen tarkkaavaisuutta ja nopeita reaktioita eri tavalla kuin esim koulussa ja esteillä? Hevosesi saattaa ryöstää siksikin, että se on pitkästynyt. Varmista, että se saa vaihtelua tavalliseen kenttätyöskentelyyn mahdollisimman monipuolisesti. Hevosetkin kaipaavat vaihtelua ja hauskanpitoa, ja ellei sitä niille tarjoa, ne voivat alkaa huvitella itse riippumatta siitä mitä ratsastaja haluaa.

Tuli taas paljon tekstiä, anteeksi. Tapaan perustella mielipiteeni samalla kun niitä kerron, ettei tarvitse jälkeenpäin alkaa syitä selvittelemään. Tällaisia nyt kuitenkin tuumailen tällä hetkellä sen melko vähän pohjalta mitä olet kertonut, ja toivon että vastaukseni olivat tällä kertaa selkeämpiä kuin viimeksi. :)

Missä päin hevosesi on? Kuinka vanha itse olet? Oletko koskaan miettinyt kouluttajaa hevosellesi?

Ihmeessä kaurat ruokinnasta pois !! Meidän heppa oli juuri samanlainen. Kokeiltiin kaikkia kuolaimia yms. Nykyään saa kauran siasta PEACEMAKER täysrehua ja ratsastetaan HACKAMORElla :) Ja mahtavasti toimii !

Kannattaa ihmeessä ensin tarkastaa suu. Sudenhampaat ja hammaspiikit on tosi ilkeitä hevoselle.

Erinomaista, Lampinajadi! Olen seuraillut ohjeitasi jo jonkin aikaa kun minullakin on ongelmaheppa. Neuvoistasi on ollut iso apu, hevoseni alkaa kuunnella minua jo. Olet auttanut tosi paljon, KIITOS!

Kaura pois! Samaten muukin ruoka mikä lisää energiaa. Heinä on ok ja hevonen pärjää sillä...

Juoksuta ennen ratsastusta? Kumma kun aina ajatellaan että hevonen on hullu tai varusteissa on vikaa. Mitäs menet sinne selkään ja annat laukata? Ruokinta kuntoon ja selkään vasta juoksutuksen jälkeen. Miks menit maastoon sillä kun tiesit että se tekee niin? Hevonen on varmaan oppinut että laukkaamalla pääsee eroon työstä.

Vika voi helposti olla joko selässä tai hampaissa. Koita ehdottomasti hieroja. Hampaista sen verra, että kaikki eläinlääkärit ei niitä osaa raspata. Ota selvää onko asuinalueesi lähellä hampaisiin erikoistunutta ym. Googleta. Kokemusta on. Eläinlääkäri tuli tallille, raspasi ja sano että on ok. Vietiin kuitenkin toiselle lääkärille kehotusten vuoks, koska vaivat ei hävinnyt- teki tunnin töitä juuri raspatussa suussa... Ja vaivat kaikkos

Tuo kuolainten vaihtelu saattaa olla ongelma. Voi olla että hevosta sattuu.
Ratsastappa muutaman kerran päitsillä, ilman satulaa. Voi olla että on eri hevonen. Kokeile myös hierojaa. Serkkuni hevosella oli saman tyyppinen onkelma, mutta auttoi nuo mitä mainitsin.

Herranjumala mitä neuvoja jotkut täällä... Hevosen ongelmia ei todellakaan korjata lisävarusteilla!

Sanoisin että kaikki muu kuin aivan välttämätön pois ruokavaliosta ja kutsu asiantunteva eläinlääkäri käymään. Suosittelen myös koikeilemaan tuota mitä mietiskelijä001 ehdotti, eli kokeilet pelkillä päitsillä ja ilman satulaa. Kaulaan kannattaa varmaan tässä tapauksessa laittaa turvanaru, jos se heppa kuitenkin lähtee alta. Lisävarusteet tai kovemmat kuolaimet saattavat alistaa kivulla sen hevosen käyttäytymään näennäisen nätisti, mutta silloin poistetaan oireet eikä ongelmaa. Muutenkaan rajummilla otteilla ei juuri koskaan saada mitään hyvää aikaiseksi, päinvastoin. Sääliksi käy niitä hevosia joiden omistaja muka "korjaa" ryöstämisen, pään nostamisen tai apuihin reagoimattomuuden kovemmilla varusteilla.

Hei, Minna Oulusta! Kiva kuulla että minusta on ollut apua! Kiitos!

"Eläinlääkäri käymään" ei näköjään ole ajatellut asioita loppuun asti tai sitten ei vain kokemus ja/tai tietotaito riitä. Hän on kyllä oikeassa siinä että lisävarusteista ei ole apua kaikissa tapauksissa, mutta unohti tai ei tiedä, että kaikki hevoset eivät tarvitse sen kummempaa syytä ryöstelyyn kuin halun mennä lujempaa kuin ratsastaja.

Hän unohti myös, että lisävarusteet sinänsä eivät satuta hevosta, vaan se miten niitä käytetään. Oikealla käytöllä niistä voi olla suurta hyötyä; ei raippaakaan käytetä siksi että sillä hakattaisiin hevosta, vaan se on merkinantoväline. Samoin muut lisävarusteet on tarkoitettu ilmaisemaan hevoselle mitä sen halutaan tekevän. Niillä voi satuttaa, kyllä, mutta niiden käyttö ei silti automaattisesti tarkoita sitä, että hevoselle tuotettaisiin kipua harkitusti.