Lukeeko kukaan parhaillaan arkkitehdiksi.
Opintojen keskikesto näyttää Akavan kotisivuilla olevan 9 vuotta ja syyksi sanotaan opiskeluaikainen työnteko. Töissä kuitenkin käydään muillakin aloilla, joten onko arkkitehtiopinnoissa jotain erityisen vaativaa joka venyttää niitä. Esim. diplomi-insinöörin opintojen keskikesto näyttää olevan 6 vuotta.
Opintojen keskikesto näyttää Akavan kotisivuilla olevan 9 vuotta ja syyksi sanotaan opiskeluaikainen työnteko. Töissä kuitenkin käydään muillakin aloilla, joten onko arkkitehtiopinnoissa jotain erityisen vaativaa joka venyttää niitä. Esim. diplomi-insinöörin opintojen keskikesto näyttää olevan 6 vuotta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mitä se sua kiinnostaa kuinka kauan toisten opinnot kestää??
En ole arkkitehti mutta olen arkkitehtiopiskelijoiden kanssa samoissa pöydissä istunut opistoasioiden tiimoilta TKK:ssa sekä olen suorittanut yhden arkkitehtien kurssin yhdyskuntasuunnittelussa. Totuus vain on että tällähetkellä arkkitehtien 180 ov tutkinto on vaativampi ja aikaavievämpi kuin DI:n 180 ov tutkinto. Syitä on mm. harjoitustöiden suuruus ja niistä annettavat kitsaat opintoviikot. Syynä tähän lienee että arkkitehtitutkintoon on katsottu olevan hyvä sisältyä tietty kokonaisuus erillaisia asioita jotka on sitten tutkintosäännön takia pakko puristaa 180 ov:hen ainkin nimellisesti. Omana kokemuksena voin sanoa että suorittamani 3 ov arkkitehtipuolen kurssi oli kyllä työlläimmät 3 ov mitä olen tehnyt. Oikea arkkitehti opiskelija tekisi sinänsä harjoitukset rutinoidummin kuin minä tein mutta työmäärä oli silti ylisuuri 3 ov:hen jos verrataan sitä DI:puolella annettaviin opintoviikkoihin. Harjoitustöiden suuresta osuudesta johtuen myös itsenäisen työn osuus osuus on suuri. Toinen selkeästi opintoja viivästytyttävä tekijä opiskelijoiden käytännössä pakolli työssäkäynti ylemmillä vuosikursseilla. Ensinnäkin yleensä arkkitehtiopiskelijalla kuluu enemmän rahaa koulutarvikkeisiin kuin DI opiskelijoilla, sillä he joutuvat kustantamaan kaiken harjoitusmateriaalinsa pääosin itse. Tämä tarkoittaa niin kyniä ja värejä kuin myös suuria paperiarkkeja ja pienoismalleihin tarvittavia erikoisaineksia. Toisekseen ainakin TKK:lla muistaakseni 3 opintovuoden jälkeen tilanpuutteen takia eivät opiskelijat enää saa harjoituspöytätilaa osastolta. Tämä käytännössä pakottaa töihin arkkitehtitoimistoihin jotta työn lisäksi voisi tehdä siellä myös kouluhommia tai maksaa työstä saatavalla palkalla erillisen ateeljeetilan vuokran joka on yleensä vuokrattu muutaman kaverin kanssa.
Joku oikea arkkitehtiopiskelija voi sanoa tarkemmin mutta näin mitä itse on kuullut ja kokenut arkkitehtien naapurina.
On totta että varsinkin Otaniemessä arkkitehtiopiskelijat joutuvat myöhäisemmässä opiskelujen vaiheessa ahtaalle tilojen suhteen. Osalla melkein valmiista arkkitehdeista ei myöskään ole mikään kiire valmistua sillä he ovat jo saaneet hyvän työpaikan. Siis lopputyöntekeminen jää, vaikka kaikki muut opinnot onkin jo suoritettu.
Viimeksi mainittu on täysin totta eli että arkkitehdeillä työ vie miehen tahi naisen ja varsinkin muutamat todella ylipitkään opiskelleet joita aina silloin tällöin vuoden mittaan valmistuu voivat myöskin nostaa opintojen keskiarvoa ylöspäin. Tiedän mm yhden arkkitehdin viime (vai oliko se edellinen) vuonna valmistui 23 kunniakkaan opintovuoden jälkeen. No siinä on työmarkkinoille herkkupala. Vastavalmistunut jolla yli kymmenen vuoden työkokemus alalta.