Kaverini Timpan isä oli upseeri. Taisi olla peräti luutnantti tai yliluutnantti. Muistan kun tämä upseeri isä Ilpo "Ipe" tuli joskus kotiin univormu päällä. Me toiset pojat olimme ihmeissämme Ipen vaatetuksesta.
Sitten alkuvuonna 1991 Ipe ei enää käynytkään töissä puolustusvoimissa. Yritimme kysyä Timpalta tähän syytä mutta vastaukset olivat epämääräisiä. Syy kuitenkin selvisi meille pian.
90-luvun alussa melkein kaikilla oli Nintendot, ne 8-bittiset ja niin oli Timpallakin. Eräs kaverini Jussi oli ollut Timpan luona pelaamassa Megaman:ia. Timpalta lähdettyään Jussi tuli meille ja kertoi, että Ipe käyttäytyi todella omituisesti. Oli kuulemma maannut sohvalla taputellut vatsaansa ja pierryt. "olisin rikas mies, jos tästä maksettaisiin" Ipe oli hokenut.
Aikaa eteenpäin mentäessä Ipe oli tuttu näky. Hän saattoi istua tuntitolkulla bussipysäkillä päätäänpidellen, menemättä lainkaan linja-auton kyytiin.
Kerran olimme muutaman kaverin kanssa kanssa Timpan luona pelailemassa ja leikkimässä. Ipe oli kotona ja vaikutti jokseenkin levottomalta. Pihalle tuli jonkinajankuluttua auto. Ipe meni pihalle sitä vastaan. Autossa istui mies joka ojensi Ipelle alkon muovikassain ja Ipe antoi rahaa kuskille.
Timppa asui vanhassa rintamamiestalossa missä oli kellaritasolla saunatilat. Ipe meni sinne muovipussin kanssa ja tuli iloisena takaisin. Vaikka oli lapsi ymmärsin, että Ipe ryyppäsi. Tätä menoa jatkui pitkään. Kesällä kävi niin, että Ipellä ei ollutkaan rahaa kuskille ja Timpan uusi maastopyörä lähti viinatrokarin matkaan. Timpalla oli myös äiti ja pikkusisko. Pikkusisko oli päivisin hoidossa ja perheen äiti kävi töissä.
Yhtenä syksyisenä päivänä leikimme Timpan pihalla Turtlesia. Ipe Tuli verskat päällä ulos ja osallistui mukaan leikkiimme. "Hai!" Ipe huusi leikki käsillään karateiskuja. Timpanpihalla oli punainen puuvaja, siellä säilytettiin mm työkaluja ym. Ipe Meni vajaan ja otti sieltä maalipurkin ja pensselin. Ipe kirjoitti vajan seinään Turtles ja töhersi perään hakaristin.
Ipe haki itselleen sisältä jonkinsortin kommandopipon, mistä näkyi vain silmäreijät, pelottavan näköinen siis. Hän kehotti meitä poikia pukeutumaan samoin, niinmpä mekin jollain kaulahuiveilla teimme itsemme Ninjan näköiseksi.
Sitten Lähdimme Ipen perässä metsään. Ipe alkoi potki puita. Hän kehoitti meitä keppitaisteluun ja näytti mallia. Hän repäisin ison koivunoksan irti ja huitaisi sillä poikaansa Timoa.
Vähän ajan kulutta iIpe kertoi kuinka rohkeita sotureita ninjat olivat ja jokaisen ninjan on läpäistävä koe. Menimme porukalla läheisen tien viereen. Ipe käski heittää ohi menevää autoa kepillä tai kivellä. Hän näytti itse ensin mallia. Muistan kun ohi meni uudehko Fiat Uno. Ipe loikkasi metsästä tienviereen ja heitti autoa koivunoksalla kylkeen. Ipellä oli yhä se kommando pipo päässä. Taisi kuski parka järkyttyä pahasti.
Kun menimme takaisin Timpan pihalle sinne tuli poliisiauto joka näki meidät niissä ninja asuissa. Ipenkin poliisi ei meinannut uskoa, että se oli Ipe joka oli heittänyt autoa kylkeen koivunoksalla. Poliisit huomasivat Ipen kunnon ja ottivat tämän mukaan.
Ipe oli kolmeviikkoa pois ja tuli hiljaisena miehenä kotiin. Vuosia jälkeenpäin sain kuulla, että Ipe oli ollut mielisairaalassa. Timpan vanhemmat muuttivat erilleen vielä samana vuonna ja Timppa muutti äitinsä kanssa toiselle paikkakunnalle.
Ipe oli saanut armeijasta kenkää juomisen vuoksi se on selvää. Nyt en enää tiedä mitä heille kuuluu. Mutta jo lapsena ymmärsin, että kapiaiset ovat erimiehiä, kuin toiset.
Sitten alkuvuonna 1991 Ipe ei enää käynytkään töissä puolustusvoimissa. Yritimme kysyä Timpalta tähän syytä mutta vastaukset olivat epämääräisiä. Syy kuitenkin selvisi meille pian.
90-luvun alussa melkein kaikilla oli Nintendot, ne 8-bittiset ja niin oli Timpallakin. Eräs kaverini Jussi oli ollut Timpan luona pelaamassa Megaman:ia. Timpalta lähdettyään Jussi tuli meille ja kertoi, että Ipe käyttäytyi todella omituisesti. Oli kuulemma maannut sohvalla taputellut vatsaansa ja pierryt. "olisin rikas mies, jos tästä maksettaisiin" Ipe oli hokenut.
Aikaa eteenpäin mentäessä Ipe oli tuttu näky. Hän saattoi istua tuntitolkulla bussipysäkillä päätäänpidellen, menemättä lainkaan linja-auton kyytiin.
Kerran olimme muutaman kaverin kanssa kanssa Timpan luona pelailemassa ja leikkimässä. Ipe oli kotona ja vaikutti jokseenkin levottomalta. Pihalle tuli jonkinajankuluttua auto. Ipe meni pihalle sitä vastaan. Autossa istui mies joka ojensi Ipelle alkon muovikassain ja Ipe antoi rahaa kuskille.
Timppa asui vanhassa rintamamiestalossa missä oli kellaritasolla saunatilat. Ipe meni sinne muovipussin kanssa ja tuli iloisena takaisin. Vaikka oli lapsi ymmärsin, että Ipe ryyppäsi. Tätä menoa jatkui pitkään. Kesällä kävi niin, että Ipellä ei ollutkaan rahaa kuskille ja Timpan uusi maastopyörä lähti viinatrokarin matkaan. Timpalla oli myös äiti ja pikkusisko. Pikkusisko oli päivisin hoidossa ja perheen äiti kävi töissä.
Yhtenä syksyisenä päivänä leikimme Timpan pihalla Turtlesia. Ipe Tuli verskat päällä ulos ja osallistui mukaan leikkiimme. "Hai!" Ipe huusi leikki käsillään karateiskuja. Timpanpihalla oli punainen puuvaja, siellä säilytettiin mm työkaluja ym. Ipe Meni vajaan ja otti sieltä maalipurkin ja pensselin. Ipe kirjoitti vajan seinään Turtles ja töhersi perään hakaristin.
Ipe haki itselleen sisältä jonkinsortin kommandopipon, mistä näkyi vain silmäreijät, pelottavan näköinen siis. Hän kehotti meitä poikia pukeutumaan samoin, niinmpä mekin jollain kaulahuiveilla teimme itsemme Ninjan näköiseksi.
Sitten Lähdimme Ipen perässä metsään. Ipe alkoi potki puita. Hän kehoitti meitä keppitaisteluun ja näytti mallia. Hän repäisin ison koivunoksan irti ja huitaisi sillä poikaansa Timoa.
Vähän ajan kulutta iIpe kertoi kuinka rohkeita sotureita ninjat olivat ja jokaisen ninjan on läpäistävä koe. Menimme porukalla läheisen tien viereen. Ipe käski heittää ohi menevää autoa kepillä tai kivellä. Hän näytti itse ensin mallia. Muistan kun ohi meni uudehko Fiat Uno. Ipe loikkasi metsästä tienviereen ja heitti autoa koivunoksalla kylkeen. Ipellä oli yhä se kommando pipo päässä. Taisi kuski parka järkyttyä pahasti.
Kun menimme takaisin Timpan pihalle sinne tuli poliisiauto joka näki meidät niissä ninja asuissa. Ipenkin poliisi ei meinannut uskoa, että se oli Ipe joka oli heittänyt autoa kylkeen koivunoksalla. Poliisit huomasivat Ipen kunnon ja ottivat tämän mukaan.
Ipe oli kolmeviikkoa pois ja tuli hiljaisena miehenä kotiin. Vuosia jälkeenpäin sain kuulla, että Ipe oli ollut mielisairaalassa. Timpan vanhemmat muuttivat erilleen vielä samana vuonna ja Timppa muutti äitinsä kanssa toiselle paikkakunnalle.
Ipe oli saanut armeijasta kenkää juomisen vuoksi se on selvää. Nyt en enää tiedä mitä heille kuuluu. Mutta jo lapsena ymmärsin, että kapiaiset ovat erimiehiä, kuin toiset.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Uskottava tarina. Ryyppääjiä, narssisteja ja psykopaatteja ne kapiaiset aina olleet.
Olikos teillä pennuilla edes hauskaa "ipen" toilailujen kanssa?
Vai menikö pelkäksi ihmettelyksi / pelkäämiseksi?
Voisin kuvitella et lapset hämmentyy tai pelkää jos aikuinen käyttäytyy noin.
Toki osa tajuaa että "isi" tai kaverin iskä on huppelissa eikä ota niin vakavissaan.
Oisko mieli vai viina tehnyt tepposet ensin. Jompikumpikampihan tuossakin triggerinä on ollut.
Ei se viina mielisairaalaan automaattisesti vie, oisko mies ollut depis masis tms. ja siitä se viinoittelu lähti?
Kuullostaa kans vähän burn-outilta.
Hieno mies.
Nyt olen kuivilla.
t. Ipe