Tahtoisin kuulla kokemuksia ja faktatietoa, miten itsensä työllistävä yksinhuoltaja "yrittäjä" voi saada apua kun ei tunne pärjäävänsä omin voimin.
Onko yrittäjällä tukijaa
Lainsuojatonko?
8315
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kun olet lähtenyt itsesi korottamaan meidän duunareiden ja työttömien yläpuolelle, olet myös ilmoittautunut joukkoon joka ei "sossuilua" hyväksy. Joten; mitäs lähdit.
Kiitti v;tsti! Vetelys? Jotkut vaan ei voi heittäytyä "sossuilijoiksi", mutta voi jäädä yksinhuoltajiksi. Kun on töitä tehtävä, eikä sukua tukena, on välillä melko raskasta.
Perhetyöntekijää tms. voisi sieltä sosiaalitoimistosta kysellä. Emmehän toki lainsuojattomia ole, mutta aika isön suurennuslasin alla kuitenkin. Itse sain kodinhoitajan muutamaksi päiväksi, kun sairastuin ja jouduin leikattavaksi. Täytyy kyllä myöntää, että jäi sellainen seurannan maku pitkäksi aikaa. Jos sinulla talous kestää niin Mannerheimin lastensuojeluliitollakin on koulutettuja lastenammoja tilapäiseen tarpeeseen.
Ei hitto mitä ruikutusta!!!!!
Mistä etähuoltaja "yrittäjä" tai perheellinen yrittäjä tai sinkku yrittäjä voi saada apua kun ei tunne pärjäävänsä omin voimin???!!!!
Hitto että oikein pitäis saada yrittäjänä jotain eritysapua koska on yhäri!!!!
Olit sit isä tai äiti niin miks helkutissa sen yhärin pitäis saada jotain erikoiskohtelua kun eiks palstan vakiruikuttajat just teroita sitä kuinka he ovat tasavertaisia kaikkien ydinperheellisiinkin verrattuna ja ovat kuulemma kovinkin "selviytyjiä"!????
Yrittäjänä oleminen tahtoo olla sellaista duunia et siel pitää oikeesti tehdä TYÖTÄ ja harva yrittäjä pääsee helpolla "jalat työpöydällä" -tyyliin ja jos todellakin tajuaa ettei pärjää omin voimin niin silloin on fiksuinta lopettaa se mihin ei kykene ja etsiä palkkatyö! (no siinä palkkatyössäki pitää tehdä TYÖTÄ joten sekään ei sovi monelle palstan vakiruikulle, helpoitenhan pääsee loisimalla muiden piikkiin...)
Kaikki prostituoidut eivät ole partureita mutta.....
Eiköhän nuo sosiaalitoimiston palvelut ole tasapuolisesti yhäreiden ja muidenkin vanhempien käytössä? Tuskin niitä on sorvattu varta vasten meitä yksinhuoltaja-yrittäjiä varten. Minä luulen, että me yksinhuoltaja-yrittäjät emme erotu massasta varmasti muuten kuin positiivisessa mielessä, sitkeitä tekijöitä on porukassa paljon. En itse ainakaan oleta sinun tulevan minun töitäni tai lapsiani hoitamaan, talkoohengessä ainakaan. Itse ainakin teen niin paljon kuin mahdollista silloin kun lapset ovat isällään. Rahallista apua ei sosiaalitoimistosta meille jaeta, koska sellaista yritystoimintaa ei pysty jatkamaan jos niiden laskuopin jälkeen ei elämiseen jää rahaa. Niin että älä suotta pelkää verorahojen tulevan meidän taskuun sieltä kautta. Mielenkiintoinen näkemys yhdistää prostituutio ja yritystoiminta, voisi äkikseltään vaikka tykätä huonoa moisesta vertauksesta.
Hyvin kirjoitettu, päivänsäde.
Olen itsekin yrittäjä ja yksinhuoltaja. Raha-apua en ole sosiaalihuollosta hakenut, en olisi sitä saanut, enkä tarvinnutkaan. Ongelmaksi ilman omaa turvaverkostoa olisi muodostunut lastenhoito, sillä yrittäjän ei ole yhtä helppoa jäädä kotiin esim. lapsen sairastuessa kuin palkansaajan. Minulla myös työntekijä on sairastellut paljon ja on ollut pakko paikata hänen sairaslomiaan välillä hyvin yllättäen.
Itselläni onneksi on pirteä äiti. Asuu toisella paikkakunnalla, mutta kiireaikoinani tulee mielellään meille. Lasten isä on usein ottanut lapset luokseen lyhyelläkin varoitusajalla, jos minun on ollut pakko yllättäen pidentää päivää.
Myötätuntoni niille yksityisyrittäjä-yksinhuoltajille, joilta tukiverkosto puuttuu.
(Ylempänä kirjoittaneelta mieshenkilöltä puuttuu kyllä myös jotain, kun maailmankuva on noin suppea ja hermo pinnassa.)
Parturi-kampaajan työ on rehellinen työ siinä, kun insinöörin tai hitsarikin, tai voihan inssit ja hoitajatkin olla huoria...
pitäisihän yhteiskunnan kyllä periaatteessa tukea myös yrittäjää joka selviää myös lasten kanssa. Mutta jos sinne soittelee ja kyselee niin voi myös saada leiman otsaan. Omalla kokemuksellani en soittelisi vaan etsisin lastenhoitoapua jostain muualta kuten mll tai jos lapset jo isompia niin joku lukiolaistyttönen rahasta hoitamaan.
Mahtaako seurakunnalla olla mitään auttavia käsiä kyseisessä tilanteessa??
Vaihtoehtona on tietenkin toisten palkoille meno ja sitä kautta resurssien lisääminen mutta onko sekään sitten oikein....