Tältäkin palstalta on saanut lukea siitä, miten vaikea yliopistokaupungeissa on saada opettajan virkaa tai joskus edes sijaisuutta, kun päteviä hakijoita paikkoihin on pilvin pimein. Mitäs mieltä siis olette, saavatko yliopistokaupunkien koulujen lapset ja nuoret tasokkaampaa opetusta kuin esim. Kainuun korven lapset ja nuoret, joiden opettajan paikkaa haki ehkä vain pari (muodollisesti) pätevää opettajaa, jos sitäkään?
Olisi mukava kuulla mielipiteitä ehkä hieman arastakin aiheesta!
Olisi mukava kuulla mielipiteitä ehkä hieman arastakin aiheesta!
Vastaukset 4
Vanhimmat
NO, enpä tiedä. Riippuu niin paljon mitä rekrytoijat arvostavat.
Kainuun korvessa asuminen pitäisi kieltää lapsiperheiltä, jotka tarvitsevat kunnallisia koulupalveluja. Jo koulutaksit tulevat niin kalliiksi, eikä sinne suostu yleensä kukaan hyvä opettaja lähtemään, joka vaan saa työtä muualtakin. Mitään musiikin tai liikunnan opettajia ei saa maalle järjestetyksi, käsityön opettajat ovat yleensä epäpäteviä myös. Korkeintaan pitäisi sallia syrjäseudulla asuminen sillä edellytyksellä, että vanhemmat kustantavat kotiopetuksen tai sisäoppilaitoksen.
Sääliksi käy syrjäseutujen lapsia, ja ihmetellä täytyy niitä vanhempia, jotka ovat noin piittaamattomia lastensa tulevaisuudesta, että eivät anna lapsilleen mahdollisuutta kunnon koulunkäyntiin. Yhteiskunnan pitäisi puuttua tuohon rivakammin.
Ei opettajien välillä mielestäni ole mitään kovinkaan isoja tasoeroja. Kaikki pätevät saavat pitkälti saman pedagogisen koulutuksen opetusharjoittelun kautta ja soveltuvuuskoe on kaikkien läpäistävä. Yliopistokaupunkien kovassa kilpailussa työtä saavat ne opettajat, joilla on suhteita kouluille, parhaat arvosanat ja CV:ssä jotain sellaista, joka tekee paremman vaikutelman rekrytoijaan. Yliopistokaupunkien rehtorit tuntuvat ihan eri tavalla korostavan opiskeluaikaisten arvosanojen merkitystä - ehkä siksi, että yliopisto on lähellä. Tämähän ei kuitenkaan välttämättä kerro opetustaidosta mitään. Muualla yleesnä arvosanoilla ei ole niinkän paljon merkitystä kuin työkokemuksella, ja yliopistokaupungeissa kokemattomat opettajat voivatkin saada töitä helpommin kuin kokeneet.
Yleisesti on kuitenkin tiedossa että eri yliopistokaupunkeihin on aivan erilaiset läpäisyrajat, joihinkin pääsee helpommin ja toisiin taas vaikeammin. Tasoerot tulevat opiskelija-aineksen erilaisuudesta. Vaikka koulutus on kaikille sama, ei lopputulos ole todellakaan sama jos lähtötilanne on ollut eri. Maalaisyliopistosta valmistunut voi pärjätä maalaiskoulussa mutta tuskin pärjää jossain Itä-Helsingin monikulttuurisessa vaativassa ympäristössä, joka on hänelle aivan vieras.
Arvosanat merkitsevät eniten nuorella opettajalla, jolla ei vielä ole paljoa työkokemusta. Kun kokemusta karttuu ja opiskeluaikaan tulee etäisyyttä, merkitsee enemmän työkokemus kuin arvosanat. Nuoremmat opettajat tulevat halvemmiksi kun ei ole vielä ikälisää. Nuoret ovat myös innostuneita ja yleensä jaksavat paremmin. Vanhempien opettajien ja oppilaitten välillä on joskus aivan ammottava sukupolvien ja kulttuurien välinen kuilu.