Iltalehti: Koulussa luetaan täysin tarpeettomia asioita

Mielestäni mikään kouluaine ei ole turha, mutta niinkuin kyseisessä referenssissäsi luki; kaikissa aineissa on turhia osia.
Mielestäni esimerkiksi matematiikassa yhtälönratkaisu osion jälkeen koko aineen pitäisi muuttua valinnaiseksi. Biologiassa ja maantiedossa siirryttäessä yksityiskohtiin ja haastavampaan informaatioon pitäisi mielestäni myös aine muuttaa valinnaiseksi. Tämä pätee mielestäni jokaisessa aineessa. Kun perusasiat, joita voi soveltaa ja niistä voi etsiä itsenäisesti internetistä tai kirjoista tietoa, pitäisi aineen muuttua valinnaiseksi. Tämä olisi uraauurtava muutos varsinkin peruskouluissa, jos suuri osa reaaliaineista saataisiin muutettua valinnaisiksi. Tietenkin olisi tietty ainemäärä joka pitäisi lukea, jotta se ei suppeutuisi pelkästään kahteen aineeseen (näin esimerkkinä). Mutta esimerkiksi äidinkieli pitäisi mielestäni pitää pakollisena aineena, koska se on ainoa tapa jolla oma äidinkielemme saadaan säilytettyä gobalisaation talloessa.
Tästä voisi melkein tehdä vetoomuksen hallitukseen.

Tyypillinen Iltalehti-uutinen "en halua nimetä mitään turhaa", mutta kaikessa on vähän turhaa. Ei ole mikään uutinen, ettei koulu ole täydellinen.

"Kielten opetus on tärkeää", eikä ole. Kielten oppiminen on tärkeää, ja niiden opetusmetodit pitäisi todella raskaasti uudistaa. Siis mikään ei ole niin turhaa kuin sanakokeet. Kappaleen lopussa on sanasto, jotta lukija ymmärtäisi kappaleen. Sanastossa sanat ovat täysin ilman kontekstia, ei niitä voi pänntätä.
Opiskelin englantia ala-asteen kakkoselta lukion kolmoselle, onko se 11 vuotta. Opin englantia vuodessa kun aloin koulun jälkeen oikeasti lukea sillä. Kielten opetuksessa pitäsi rohkaista käyttämään kieltä, eikä läpi niitä iänikuisia oppikirjoja.

Maailma vain on semmoinen, että käsitys asioista (maailmankuva) muodostetaan pienistä irrallisista tietohipuista. Ei ole mitään kaikenkattavia suuria linjoja. (No joo olen lukenut yhden hyvän kirjan maailman historiasta, ja ajattlin koettää Hawkingsin Ajan lyhyttä historiaa seuraavaksi.) Mutta ne ovat vain näkökulmia, kenen näkökulman voisi pistää koululaisen päähän suurena linjana, joka vielä on tärkeä?

niinkuin tohtori sanoi, munki mielestä jokaisessa aineessa on aina jotain turhaa liaan yksityiskohtiin menevää tietoa. monia kursseja voitaisiin näin poistaa lukiosta ja korvata vaikka sillä kielten opetuksella. esim. omassa lukiossani on kohtuu heikko saksan ja ranskan kielen tarjonta. olisin saattanut jatkaa saksan opettelua lukiossa (aloitin ala-asteella) B tai C-tasolla mutta tarjontaa oli vähän joten sekin jäi. englannin kurssejakin voisi lisätä. niin moni lukiokavereistani eivät osaa puhua englantia kunnolla saatika ääntää sitä. ylläoleva nimimerkki "yrhytjhny" kirjoitti noista sanakokeista. sanoisin että se riippuu aika paljon opettajasta. lukiossa meillä harva ope enään pitää niitä silleen että vaikuttaa numeroon.

jotain omasta mielestäni turhia PAKOLLISIA kursseja ovat esim. biologian 2 (soluja yms), uskonto 2(kirkkohistoria), historia 1,2 (egypti, keskiajan taidesuuntaukset yms) ja jotenki psykan kurssit 1 ja 2(syventävä) ovat aika turhia, itse en oppinut mitään. perustiedolla ja kirjaakaan avaamatta arvosanaksi 8.
musiikki ja kuviskin aika turhia. tosin ihan kivoja ja ei mitään valittamista, en vaan omaa piirtäjän taitoja tai muusikon ura ei kiinnosta.

mutta eipä kuitenkaan mitään valittamista kun laatu koulujärjestelmä meillä on muihin verrattuna. mutta ainahan on parantamisen varaa ja aina keksii jotain mistä valittaa. :)

Minulle ainakin on likipitäin jokainen fysiikan ja kemian tunti ollut turha. Vaikka yritin asioita käsittää, pollaparkani ei siihen riittänyt. Ulkoa pänttäämällä sain kuitenkin kiitettävät arvosanat, mutta tälläkin hetkellä sanon suoraan, että en niistä kyllä mitään ymmärrä.

Myös matematiikan ylimitoitettu kurssiaines pitäisi karsia ehkä noin kolmasosaan nykyisestä ja loput valinnaiseksi. Perusasioiden opettelulle pitäisi olla riittävän suuri tuntimäärä, ei aina kiire eteenpäin uusiin asioihin ennen kuin vanhatkaan on kunnolla opittu.

Kielten tarjontaa tulisi lisätä todella paljon ja niiden opiskeluun pitäisi varata riittävä tuntimäärä. Ja lopettakaa tuo hokeminen, että kieliopit ja sanastot ovat turhia.Tosiasiahan on kuitenkin, että ilman niitä se himoitsemanne puhumaan oppiminen tuskin onnistuu. Kokemuksesta sanon, että teorian osaaminen antaa todella paljon itsevarmuutta ja rohkeutta opetella sitten se puhuminenkin. Ilman sanoja tai hyvin suppealla sanavarastolla se tietysti on täysin mahdotonta.

Tulipas valittua tyhmä nimimerkki, no ei tätä enää voi vaihtaakaan.
Ja sori, menee taas oftopikiksi.

En sanonut, että sanasto on turha. Se on esim. englannin mielenkiintoisin asia.
Esim. 'reject' "vastustaa jotakin ja olla siksi sitä hyödyntämättä"
Vastaavaa sanaa ei ole suomessa ja koko merkitys on aivan uusi konsepti.

Sanoin että sanasto ja kielioppi opetellaan aivan väärässä muodossa. Yleensä kun luen vieraskielistä kirjaa (aika usein nykyään), katson sanan sanakirjasta vasta kun se on ilmiintynyt sivulle kaksi kertaa peräkkäin. Saan kaksi kontekstia sanan todellisesta käytöstä (plus että yksikielinen sanakirja vielä selittää sen synonyymeillä). Toisekseen sana on jo kahdesti toistettu, joten saatan ehkä hyvässä lykyssä muistaa sen huomennakin.
Jos taas päntätään sanoja listasat reject=vastustaa, ei saa minkäänlaista käsitystä sanan merkityksestä.

Yleensä karkean huonokin ryhmäkeskustelu pakottaa sanat mieleen, kun niitä on pakko käyttää.