Hei!
Halusin vähän tässä jakaa ja purkaa omia ajatuksiani sairastamastani vakavasta masennuksesta ja psykoosista. Kesällä 2009 minut laitettii pakko hoitoon, koska olin agressiivinen, levoton, ahdistunut, minulla oli maniaa, ja minulla oli vakavia aisti harhoja ja luuloja. En myöskään ymmärtänyt olevani sairas. sairaalassa ollessani minulle aloitettiin vahvalla annoksella psykoosi lääke seroquel prolong. Myös terapia aloitettiin. Nyt olen ollut kuntoutumassa 3 vuotta, ja matka tähän asti on ollut aivan kauhea. Kauheata on ollut ymmärtää että ne asiat mitkä luuli todeksi eivät ole olleet sitä. Prosessiin on kuulunut myös vakavaa masennusta ja itsemurha ajatuksia. Lääkitys on myös lisännyt painoani 30 kiloa. Tämä masentaa ja alentaa itsetuntoani vieläkin lisää. Kamppailen koko ajan pääni sisällä käymistäni asioista - mikä on totta ja ei. Kärsin edelleen myös ahdistuksesta. Tälläinen mielenterveyden ongelma on kauheinta mitä tiedän, mitä ihmiselle voi koskaan tapahtua. Tulevaisuudelta toivon että voisin kuntoutua pois tästä lihottavasta lääkityksestäni, mutta minulle on sanottu että joudun todennäköisesti syomään näitä lääkkeitä ehkä loppu elämäni pienellä annostuksella. Elämästäni puuttuu täydellisesti ilo. Minulla ei ole mitään harrastuksia, kun minulla ei ole mihinkään aloite kykyä tai kiinnostusta.
Toivoisin teiltä näihin minun ajatuksiini vastauksia ehkä omistannekin vastaavista ongelmista. Olisi kiva kuulla mitä ajatuksia teillä on..
Halusin vähän tässä jakaa ja purkaa omia ajatuksiani sairastamastani vakavasta masennuksesta ja psykoosista. Kesällä 2009 minut laitettii pakko hoitoon, koska olin agressiivinen, levoton, ahdistunut, minulla oli maniaa, ja minulla oli vakavia aisti harhoja ja luuloja. En myöskään ymmärtänyt olevani sairas. sairaalassa ollessani minulle aloitettiin vahvalla annoksella psykoosi lääke seroquel prolong. Myös terapia aloitettiin. Nyt olen ollut kuntoutumassa 3 vuotta, ja matka tähän asti on ollut aivan kauhea. Kauheata on ollut ymmärtää että ne asiat mitkä luuli todeksi eivät ole olleet sitä. Prosessiin on kuulunut myös vakavaa masennusta ja itsemurha ajatuksia. Lääkitys on myös lisännyt painoani 30 kiloa. Tämä masentaa ja alentaa itsetuntoani vieläkin lisää. Kamppailen koko ajan pääni sisällä käymistäni asioista - mikä on totta ja ei. Kärsin edelleen myös ahdistuksesta. Tälläinen mielenterveyden ongelma on kauheinta mitä tiedän, mitä ihmiselle voi koskaan tapahtua. Tulevaisuudelta toivon että voisin kuntoutua pois tästä lihottavasta lääkityksestäni, mutta minulle on sanottu että joudun todennäköisesti syomään näitä lääkkeitä ehkä loppu elämäni pienellä annostuksella. Elämästäni puuttuu täydellisesti ilo. Minulla ei ole mitään harrastuksia, kun minulla ei ole mihinkään aloite kykyä tai kiinnostusta.
Toivoisin teiltä näihin minun ajatuksiini vastauksia ehkä omistannekin vastaavista ongelmista. Olisi kiva kuulla mitä ajatuksia teillä on..
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.