Jos se ei mua ohjaisi, ja en sitä kuuntelisi, en olisi tässä missä nyt olen. Hautausmaalla.
"Ei mikään virta ole niin nopea kuin elämän virta. On ilta ennenkuin olet joen toisella puolen." Haavikko
Olen ehtinyt kokea paljon enemmän kuin yksikään täällä, ja olen nuori. Minulla on paljon annettavaa, sen tiedän. Mutta vielä enemmän koettavaa, opittavaa.
Elämää, kuolemaa ei pidä pelätä. Mitä aiemmin olet sinut kuoleman kanssa, elät enemmän.
Mietin mikä on ikävä? Se on pelko, pelko elää tämä elämä.
Elä, siis ole. Kiitos! Se talvi tulee, ei kukaan halua palella yksin, haluan sinut rinnalleni.. Kuka haluaa? Lämmitellään toisiamme oikeesti, iho ihoa vasten. Tämä seikkailu täällä päättyy tähän.
T: " irma "
"Ei mikään virta ole niin nopea kuin elämän virta. On ilta ennenkuin olet joen toisella puolen." Haavikko
Olen ehtinyt kokea paljon enemmän kuin yksikään täällä, ja olen nuori. Minulla on paljon annettavaa, sen tiedän. Mutta vielä enemmän koettavaa, opittavaa.
Elämää, kuolemaa ei pidä pelätä. Mitä aiemmin olet sinut kuoleman kanssa, elät enemmän.
Mietin mikä on ikävä? Se on pelko, pelko elää tämä elämä.
Elä, siis ole. Kiitos! Se talvi tulee, ei kukaan halua palella yksin, haluan sinut rinnalleni.. Kuka haluaa? Lämmitellään toisiamme oikeesti, iho ihoa vasten. Tämä seikkailu täällä päättyy tähän.
T: " irma "
Vastaukset 36
Vanhimmat
Kuka haluaa... hyvä pointti.
Palasin sanomaan selkeämmin pelkästään että kuka? Se on hyvä kysymys, vailla vastausta.
Piti katoaman..
Vastaus kuka..löytyy näkymättömän takaa.
Oho, mä näemmä palasin... Kysymys kuuluu, missä se jatkuu?
Siellä missä tapasimme..elämässä, arjessa. Rakastaen ja pienistä hetkistä nauttien.
Omalla kohdallani... enpä ole nähnyt nyt niin tapahtuvan. Enkä taida nähdäkään. :/
Älä hyvä ihminen...toivoa ei saa koskaan menettää. Tein kerran niin. Kävi huonosti. Mutta toivo löytyi..nyt elän. Odotan, häntä. Ikävöin aikani, itkin. En enää. Koska luotan rakkauden voimaan ja siihen toivoon. Usko, hmm sitä tarvitaan myös, jotta ymmärtää paremmin elämää.
Kuinkas monta irmaa täällä oikein on olevinaan... jotain kopioita.
En mä nyt sanonut menettäneeni laajemmin toivoa tai mitään, mutta siis en näe häntä. Joo, niin se on, ei vaan näy.
Ap irma tässä..anteeks jos töppäilin jotain outoa. Olen väsy, rankka työpäivä ja muut päälle. En ole kovinkaan looginen. Yritän silti. En minäkään ole häntä aikoihin nähnyt. Haluaisin kyllä..
Eikun kommentoin noita muita irmoja vaan, jotka sun (alkuperäisen) jälkeen kirjoitti. Miksette te sitten näe?
Niin. Ujoja? Ehkä. Varattuja? Ehkä. Epävarmoja? Ehkä. Molemmilla lapsia? Ehkä.
Niin. Ehkä joitain noista kohdista ainakin, useitakin. Ehkä.
Epävarma minäkin ainakin tämän palstailun suhteen..en pystynytkään lopettamaan. Olen aavistuksen pettynyt itseeni. Kuitenkin pakko myöntää, seura on vetänyt puoleen. Kiitos sulle = . :)
ehkä on mentävä nukkumaan, pikkasen scorppareita... Ja luen taas P. Coelhoa. Hän on upea. Niinkuin sinäkin = . Kauniita unia.
"irma" ja jos kirjoitat vielä..saattaapi olla, että vastaan. :)
Niin. Ed oli siis ap. "irma". Olen mä väsy..
Kauniita unia. :)
Enkelin kuvia.
Muistaakseni eräs vanha "palstaystävämme" siteerasi joskus P. Coelhoa- Oliko jokin "Nainen kahvilassa"?
Muistattehan "Petterin", alias "Coldplayn", alias "Aucklandin". Mitähän hänelle kuuluu? Täytyy myöntää, hieman olen kaipaillut hänen juttujaan. Selvinä hetkinään aivan virkistäviä kirjoitteli.
Netti tökkii, hidas. Laitoin jotain aiemmin, mutta pistän vielä unimusaa
http://www.youtube.com/watch?v=xck8ooTmxmY
Reiskahan se. ;)
hyvää yötä.
P.Coelholta: ihminen ymmärtää elämää ja maailmankaikkeutta vasta sitten, kun löytää toisen puoliskonsa. ~
Kukaan ei erehdy toisen puoliskonsa silmien loisteesta.
Nyt nukkuumaan
Kaipuu on sitä, mikä jää elämättä ja antamatta. Olen miettinyt etukäteen että missä sitä on sitten, kun ilta koittaa. En ainakaan tuntemassa katkeruutta. Vaikeaa sellaista olisi kuvitellakaan nyt... Pakostakin virheitä tekee ja väärin, mutta toivottavasti enemmän itseään kohtaan kuin muita. Mutta vielä ehtii kuunnella itseäänkin. Se on tässä nyt
Tunteistaan pitää ottaa kiinni ja toisesta.
“Käy kauniimmaksi päivät, ne kirkkaammiksi hankautuu
Käy vahvemmaksi päivät, ne kaatuessaan voimistuu
Kun minusta hioutuu vähitellen sieluni kaltainen” Kilpeläinen
mutta ei niin nuori enää ja ymmärrän kirjoituksesi sanoman hyvin oman kokemuksen pohjalta. Silti elämän virta ohjaa joskus karikoihin ja kiville, vaikka pelosta ei olisikaan kysymys. Oma asenne on varmasti ratkaisevan tärkeää siinä, kuinka elämässä matka silloin jatkuu eteenpäin. Toivon meille kaikille sitä lämpöä löytyväksi.
Uskon vahvasti, että meille jokaiselle on luoto oma elämän polku. Polun varrella tulee olemaan paljon pieniä polkuja eri suuntiin. Ja näiden pienien polkujen kohdalla teemme aina jonkun päätöksen liittyen omaan elämäämme. Jotkut tekevät järki päätöksiä ja jotkut mitä sydän sanoo (intuitio). Minä taas vahvasti uskon siihen, että kaikki nämä intuitio päätökset ovat olleet elämässäni niitä parhaita päätöksiä, joista olen ylpeä tälläkin hetkellä!! En mikään teini kuitenkaan enää ole siis siideripissis, kaikenlaista on tapahtunut matkan varrella.
Ja ensi talvea ein aiko yksikseni kärvistellä.
Monta irmaa näyttää tälläkin palstalla olevan JOS nyt oikeesti sitten oli irmoja.
Missähän hautuumalla nykyään noita nettiyhteyksiäkin on et ehtii sielläkin tuollaista kirjoittaa. itse en ainakaan omalla nimelläni tänne mitään tuollaista kirjoittelisi, enkä kirjoita. Mutta toivon kaikille hyvää jatkoa elämässään ja toivottavasti onni potkii rakkauden ja ikävän saralla kaipaavia.
Kysyisinpä vielä ap;ltä miksi laittanut lainaus merkit nimensä perään?
Hmm..haistan katkeruuden. Olen ikuinen nuori. ;)
No, ap = on heittomerkein irma.. Nimeni ei ole Irma. Tällä hautausmaalla... kännyn netti toimii. Mitä mä selittelen.
Mitäs tääläki tapahtuu?
luulen että siinä on koetettu lyyrisesti ja kielikuvin kertoa jotain älä ota niin vakavasti kuten taiteilijoilla naisillakin on oikeus muuttaa mielensä, ja kuten runotkin nämä raapustukset täällä kertovat vain SEN HETKEN fiiliksistä
Ok. Viesti tuli perille. Mä oon kunnolla vastapalloon. Hehe!
Äh, joko olet joku supertaiteellinen jalat irti maasta elävä tyyppi tai jotain..
ei ikävä ole pelkoa ne on 2 eri tunnetta.
ei kaikki halua kokea KAIKKEA eikä tarvitsekaan, ei kaikkien tarvitse ottaa pataan joka kulmassa, uhmata elämää tai rietastella ympäriinsä, jokainen tekee ne ratkaisut ihan ITSE;tuuliajolla ei ole hyvä olla peritaatteessa.ikävä on ikävää ja pelko jotain muuta, kuitenkin...
Tahdoin jakaa ajatuksen: Todellisessa rakkaudessa ei ole ikävää. Tilalla on luottamus, kauneus, toisen olemassaolosta johtuva turvallinen olotila ja kunnioitus.
Tää on käppäilyä vaan. Semmosta tahtimarssiin oikein.
Hiljaa.
Hautausmaalla on hyvä olla ja rauhaisaa. Mä olen virran puolessavälissä, joku päivä olen siellä toisella puolella ja siellä mun on hyvä olla
Hienosti sanottu.
Toinen puoli=kuolema=ilta. Haavikon ajatusta tulkitsin..