Etiäisiäkö?

Tervehdys!

Minulle käy hyvin useasti siten, että ensiksi luulen näkeväni jonkun tutun ihmisen, ja joitakin sekunteja tai minuutteja myöhemmin näenkin hänet. Joskus joku ihminen vain tulee mieleeni, ilman että luulen jotain toista ensin häneksi, ja sitten näenkin hänet. Nykyään, kun taas luulen nähneeni jonkun, melkein jo tiedän, että kohta näen hänet. Kyse ei ole tilanteista, joissa voisin olettaa näkeväni kyseisiä henkilöitä. Muutenkin usein sattuu ihan kaikenlaisia tilanteia, joita ennen, ehkäpä vain joitakin sekunnin murto-osia ennen, ikään kuin tiedän mitä tapahtuu... Vaikeaa selittää.

Ehdottomasti oudoin tapaus sattui ollessani noin 15 vuotias (nyt olen siis 28 vuotias.). Olin kotona, kello oli jotain kuuden - seitsemän paikkeilla illalla. Muistan, että minua ramaisi hiukan ja menin pitkäkseni sängylle, päiväpeiton päälle. Yht´äkkiä mieleeni tuli voimakas ajatus/mielikuva, jota ehkä näin jälkeenpäin voisi jonkinlaiseksi "näyksikin" nimittää...

Mielikuvassa puhelimeni soi ja sieltä soitti eräs naispuolinen ystäväni, joka vastattuani aloitti puhelun sanoilla "Moi kulta, missä kohtaa sä nyt oot?". Näyssä ystäväni siis odotti linja-autoa silloisen työpaikkansa läheisellä bussipysäkillä ja uskoi jonkun oudon tyypin vaanivan/seuraavan häntä, ja soitti minulle hädissään, että tämä vaanija ikäänkuin kuulisi ja sen myötä luulisi, naisen miesystävän olevan tulossa hakemaan häntä. Olin heti perillä, mistä on kyse, ja sanoinkin tässä "näyssä" hänelle, että toista vaan kuuluvalla äänellä, et "Ai, sä oot ihan koht tässä, okei...".
myös muuta juteltiin.

Samantien, tämän nopean ajatusketjun jälkeen puhelimeni soi, ja tiesin, että nyt sieltä todella soittaa tämä kyseinen ystävättäreni, ja juuri tällä asialla. Ja niin kävi. Kävimme tismalleen, sanasta sanaan, saman keskustelu, jonka vain muutamaa sekuntia aikaisemmin olin mielessäni käynyt. Ainoa ero oli, että todellisuudessa tämä nainen oli juuri jäänyt bussista pois, ja kävelemässä kotiinsa. Koskaan emme olleet tällaista "varosuunnitelmaa" sopineet tai sellaisesta puhuneet. Loppu hyvin, kaikki hyvin, mutta todella outo fiilis siitä jäi, enkä ihan sattuman piikkiinkään osaa tätä, tai vastaaviakaan tapauksiani pistää. Mitä mieltä olette?