Kotiäidit ja -isät kertokaahan ns selviytymisharrastuksistanne?

Ensimmäisen lapsen kanssa olessani äitiyslomalla hoidin satunnaisesti sukulaislasta samalla. ulkoilin paljon lapseni kanssa. Kun lapsia syntyi lisää, ei oikeastaan äitiyslomilla ollut puutetta tekemisestä.

Päivät rytmittyivät isompien lasten kerhoihin viennistä, siivouksesta, pyykinpesusta, kaupassakäynnistä kävellen ja ruuanlaitosta (meillä ei syödä valmisruokia, eikä edes puolivalmiita).

Ompelin kaikki lasten vaatteet itse, kun he olivat vauvoja ja taaperoita, koska ison asuntolainan vuoksi rahat olivat aluksi tiukilla. Retkeilimme metsässä, sienestimme ja marjastimme, kun olin vuorotteluvapaalla esikoisen kouluunmenon vuoksi. Kyllä kotona keksii järkevää tekemistä, jos haluaa ja pienelläkin rahalla..

vauvan kanssa oli helppoa, kun vauva nukkui vielä paljon, ei liikkunut/ei ollut uhmaa jatkuvasti. Kahden taaperon kanssa selvisin henkisesti selväjärkisenä zumban avulla viimeisen kotiäitivuoden. Jos en olisi päässyt zumbaan / liikkumaan pari kertaa viikossa, olisin varmaan hyppinyt seinille.

Hyvä kysymys, kun olen itsekin samaa miettinyt.
Kun vauva oli ihan pieni ja olin niin kiinni päivät ja viikot hänessä, että oli pakko saada joku muu ajatus ihan hetkeksi välillä päähän :).
Itse innostuin eräästä lastenvaatemerkistä (on kuitenkin ihan markettihinnoissa) ja koska ajattelen (ainakin välillä) ekologisesti, olen niitä metsästänyt nettikirppareilta ja livekirppareilta.
Näin sain kotonakin hetkeksi aivan muuta ajateltavaa ja bonuksena (mielestäni) nättejä vaateita lapselle :). Konkurssissa en ole, koska vaatteet ovat kuitenkin kirpparilta.

Itse olen saanut päivät kulumaan kotona aika hyvin. Esikoinen on nyt 1,6 v.

Ihan alkuaikoina kun päivät meni melkein syödessä ja nukkuessa, tein itse palapelejä silloin kun lapsi nukkui ja teen vieläkin. Lisäksi hoidan kotitöitä sillä aikaa kun lapsi nukkuu. Muuten leikimme sisällä ja ulkona jos sää sallii. Nyt aikaa menee oppisopimuspaikan etsimiseen sillä aikaa kun lapsi nukkuu ja kotityöt hoidetaan sitten avokin kanssa yhdessä kun töistä tulee tai sitten päivän aikana lapsen katsoessa lastenohjelmia tai leikkiessä.

Itselläni ei ole kauheasti tekemisen puutetta ollut kotona ollessani, välillä ollut hieman tylsää.