Palstan lopettamista voisi harkita,

---

---

Tässäpä erittäin asiallista keskustelua tuista...

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml

"Millaisena ministeriö näkee A- ja B-tukialueen etenkin nautakarjatalouden tulevaisuuden? Onko ministeriössä tehty tietoinen päätös siitä, että tuotanto siirtyy C-alueelle? Jos näin ei ole, niin nyt ministeriössä olisi hyvä tiedostaa se tosiasia, että nykyiset toimet johtavat vääjäämättä tuotannon siirtymiseen C-alueelle. Jos tuotanto siirtyy, niin ovatko kuluttajat valmiita maksamaan korkeammalla tuella tuotetut tuotteet ja ylituotannon? Jossain vaiheessa tilanne valkenee myös kuluttajalle. Komissionkin suunnalta on jo ihmetelty, miksi kotieläintilat häviävät etelästä.

Edellisissä tukineuvotteluissa esitetyt tilamallilaskelmat eivät vastaa olemassa olevaa käytäntöä. Laskelmat olivat tarkoitushakuisia, ja niiden avulla haluttiin hävittää tukierot eri tukialueiden väliltä. Maataloustuottajat ovat tehneet keskuudessaan muutaman tilan osalta laskelmat tukieroista, ja laskelmien lopputulokset eli tukieron suuruus yllätti pistokokeen tekijätkin. Esimerkit ovat todellisia tilanteita olemassa olevilta tiloilta, mikä tarkoittaa ainakin Etelä-Suomessa sitä, että peltotukien optimointi onnistuu harvoin. Eläinmäärät ja -lajit määräävät sen, mitä pelloilla kulloinkin kasvaa.

Tilamalli 1 Tilamalli 2 toteutuvan investoinnin jälkeen
- peltoa 78 ha - peltoa 68 ha
- rehuvilja 40 ha - rehuvilja 14 ha
- säilörehunurmi 27 ha - säilörehunurmi 44 ha
- laidun 3 ha - laidun 3 ha
- kesanto 8 ha - kesanto 7 ha
- lypsylehmiä 40 kpl - lypsylehmiä 70 kpl
- maidontuotanto/-kiintiö 408 237 litraa - maidontuotanto/-kiintiö 564 831 litraa
Tukiero B-C1 14 062,52 euroa/vuosi Tukiero B-C1 19 698,00 euroa/vuosi

Jos 40-lehmäisen maitotilan tukieron suhteuttaa käytäntöön, niin sillä ostaisi Maaseudun Tulevaisuuden lukijoiden suosikkiauton (Volvo V 70) joka neljäs vuosi. Rahaa jäisi vielä käyttökuluihinkin. Tai vastaavasti tukierolla saisi rivitalonpätkän kirkonkylältä ja useasta kaupungista voisi ostaa yksiön ja maksaisi sen samassa neljässä vuodessa. Investointeja tekevän maidontuotantotilan esimerkissä tukierolla kuolettaisi lypsyrobotin ja automaattiruokkijan navettarakennuksineen ja muine kalusteineen 15 vuodessa. Tai vaihtoehtoisesti palkkaisi työntekijän lähes koko vuodeksi joka vuosi. Tällä hetkellä Etelä-Suomessa vielä eletään maidontuotannosta ja jokunen tila uskaltaa investoidakin. Kuitenkaan vastikään investoineen tai investointia harkitsevan tilan näkökulmasta vallitseva tukiero ei ainakaan kannusta. Yrittäjäominaisuudet ja oma osaaminen eivät enää ratkaisekaan tukieron vääristämää kilpailua. Onko tämä tukiero käytännössä tarpeen, ja ennen kaikkea onko se tasa-arvon ja yrittäjyyden kannalta oikein? Maidon tuotantokustannuksethan ovat koko maassa lähes samat.

Komission päätös siitä, että tukialuekohtaiset tuotantokatot eivät ole voimassa, ellei maakiintiö ylity, on mahdollistanut C-alueella tuotannon rajun kasvun. Niin kauan kuin kukaan, niin Valio, ministeriö kuin komissiokaan, ei puutu C-alueen tuotannon kasvuun, ei tuottajahintaa saada korkeammaksi, ja Etelä-Suomen maitotilat kärsivät tilanteesta. C-alueen tuotannon kasvu perustuu poikkeuksellisen korkeisiin tukiin, eli siellä tuotannon kannattavuus on erinomainen. C-alueella maksetaan sekä tuotantoa sopeuttavaa tukea investointituen muodossa että tuotantoa ylläpitävää tukea 142-tuen muodossa. Suomeen on luotu C-alueelle Euroopan parhaiten kannattava maidontuotanto, ja samalla A- ja B-alue on painumassa Euroopan huonoimmin kannattavaksi. Jos komissio on tarkka 141-tuesta, oltakoon tarkkoja myös 142-tuesta, alueen ylituotannosta ja tuotantokaton mukaisesta tuotannosta."

---