Tämä voi kuulostaa tosi oudolta, mutta ongelmani on todellellinen.. minulla on usein pakkoneuroottista ajattelua koirani suhteen. Siis pelkään, että aiheuttaisin jotain seksuaalista pahaa sille. Siis en haluaisi tehdä sellaista, mutta jotenkin hermostuneena pelkään, että osuisin/olisin osunut koiraa sinne alapäähän, kun jalkani alkavat helposti heilua hermostuneena koiran lähellä. Koira pyörii paljon jaloissa, ja haluaisin päästä eroon näistä ahdistavista peloista.
Joillakin vanhemmilla on kai pelkoja siitä, että tekisisivät jotain seksuaalista pahaa lapsilleen (pakkoajatuksia tms.), vaikka eivät oikeasti halua tehdä niin.
Miten tuollaisista peloista pääsee eroon?
Joillakin vanhemmilla on kai pelkoja siitä, että tekisisivät jotain seksuaalista pahaa lapsilleen (pakkoajatuksia tms.), vaikka eivät oikeasti halua tehdä niin.
Miten tuollaisista peloista pääsee eroon?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Teot ja tunne on eri asioita.Tuntea voi vaikka mitä tekemättä kuitenkaan mitään.
Sulla on nyt joku "hallinnanmenettämisen" pelko ja se nyt "sattuu kohdistumaan koiraan vaikka syy olisi ihan jossain muualla.Onko sulla muuten epävarma elämäntilanne tai oletko "itseään aktiivisesti" seuraava ihminen.
Voin olla väärääskin mutta ensimmäisenä tuli mieleen se että pelkäät mennettäväsi hallinnan.....kohteeksi on vain nyt tullut koira.
Ajattelet että pelkosi on oma keksitty juttu siirtää "huoliaan" johonkin konkreettiseen kohteeseen eli koiraan.Pelko voi olla jossain alitajunnassa mitä et itse tiedosta mutta mieli kuitenkin oireilee kuvailemallasi tavalla.
Kai minulla jonkunlainen hallinnanmenettämisen pelko on. Pelko siitä, ettei kykenisi itse määräämään siitä mitä tekee tai stressaantuneena tekisi jotain tyhmää.
Mutta yritän kyllä olla mahdollisimman normaali ihminen. Pitää yrittää hyväksyä se, että voi olla outojakin pelkoja/ajatuksia, mutta niiden pahojen ajatusten mukaan ei kannata toimia.
Pelkoihini vaikuttaa myös lapsuudessa tehnyt typerät jutut, ja niistä on jäänyt traumaa. Mutta lapsi on eri asia kuin aikuinen (lapsi ei aina ymmärrä oikean ja väärän rajaa) ja nyt aikuisena minulla on mahdollisuus toimia järkevästi.
Joillakin herkillä ihmisillä niinkutsuttu "yliminä" on ankara.Tarkoittaen sitä että jos mielessäsi liikkuu ns. kiellettyjä asioita niin säikähtää omia ajatuksiaan ja alkaa pelkäämään niitä......sitten onkin oravanpyörä valmis.
Koirasi tilalla voisi olla ihan joku muukin "kielletty aihe" johon takertuu,nyt se on koira.Homman ydin on ilmeisesti se että "rankaiset" itseäsi juuttumalla kyseiseen asiaan.Mietit ettei niin saa edes ajatella ja se "uhkajatus" nousee yhä uudelleen mieleen......Se on vain ahdistuksen tuottama AJATUS......Kohteet vaan tuppaa vaihtumaan pakko-oireisten ihmisten korvien välissä.