Olen huomannut etten ole kiihottunut kumppanistani. Se tekee seksiin ryhtymisestä jotenkin pakkopullaa. Teen sitä silloin kun olen hyvällä tuulella ja energinen, mutta muuten se tuntuu todella vastenmieliseltä. En tiedä voinko olla aseksuaali. Olen aina pitänyt itseäni todella kiimaisena (lähinnä teinivuosinani, ei enää aikoihin) ja kiihotun pornosta, mutta en hänestä. Saatan ihastella sitä miten kaunis kumppanini on ja viihdyn hänen kanssaan ja meillä on mukavaa, mutta seksi ei toimi. En tiedä voisiko tämä olla myös sitä, etten ole kertaakaan lauennut hänen kanssaan tai että tämä on molempien eka parisuhde, ja eka seksisuhde samalla. Voiko olla että seksielämä on kokemattomuuden takia sellaista kuraa (jos en laukea, ja seksi tuntuu pakkopullalta, niin ei se voi olla muuta kuin kuraa), ettei se minua kiinnosta juuri siksi, vai olenko sitten aseksuaali?
Wikipediassa luki kolme eri tekijää, jotka määrittävät aseksuaalin, ja yksi niistä, kiihottumisen onnistuminen ilman mitään tiettyä tekijää kohtaan, kuulostaa tutulta. Pornosta tosin kiihotun, mutten kumppanistani enkä kenestäkään muustakaan oikeasta ihmisestä. Pornossakin kiihotun vain aktista, sen katselemisesta, en niistä ihmisistä. Ja jotta kiihottuisin kumppanini kanssa, joudun ajattelemaan pornon seksikohtauksia, jotta kiihottuisin.
Jos mulla ois varaa, menisin jonnekin terapiaan käsittelemään näitä tunteita. Pidän kumppanini kosketuksesta ja hyväilyistä, mutten ole kertaakaan vielä onnistunut laukeamaan hänen kanssaan (itsekseni kylläkin), mutta huomaan etten halua häntä seksuaalisesti, enkä ymmärrä mistä tämä johtuu. Asia ahdistaa minua suuresti. Tiedän kyllä rakastavani häntä ja olen tyytyväinen kaikkeen muuhun paitsi siihen miltä seksi minusta tuntuu.
Olisin todella kiitollinen kommenteista ja neuvoista. Häntä en kuitenkaan suostu vaihtamaan vain tämän syyn takia.
Wikipediassa luki kolme eri tekijää, jotka määrittävät aseksuaalin, ja yksi niistä, kiihottumisen onnistuminen ilman mitään tiettyä tekijää kohtaan, kuulostaa tutulta. Pornosta tosin kiihotun, mutten kumppanistani enkä kenestäkään muustakaan oikeasta ihmisestä. Pornossakin kiihotun vain aktista, sen katselemisesta, en niistä ihmisistä. Ja jotta kiihottuisin kumppanini kanssa, joudun ajattelemaan pornon seksikohtauksia, jotta kiihottuisin.
Jos mulla ois varaa, menisin jonnekin terapiaan käsittelemään näitä tunteita. Pidän kumppanini kosketuksesta ja hyväilyistä, mutten ole kertaakaan vielä onnistunut laukeamaan hänen kanssaan (itsekseni kylläkin), mutta huomaan etten halua häntä seksuaalisesti, enkä ymmärrä mistä tämä johtuu. Asia ahdistaa minua suuresti. Tiedän kyllä rakastavani häntä ja olen tyytyväinen kaikkeen muuhun paitsi siihen miltä seksi minusta tuntuu.
Olisin todella kiitollinen kommenteista ja neuvoista. Häntä en kuitenkaan suostu vaihtamaan vain tämän syyn takia.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ikävä ongelma niin sinun kuin kumppanisi puolesta. Itse olen huomannut, että porno turruttaa. Olen muistaakseni joskus kuullutkin/lukenutkin aiheesta. Porno on myös sellainen, johon jää koukkuun helposti. Suosittelisin, että unohdat kaikki pornojutut (vaikka kokeilumielessä) ja lakkaat katsomasta niitä. Jos huomaat, sillä olevan positiivisia vaikutuksia, tiedät olevasi oikeilla jäljillä. Pidättäytyminen seksistä joksikin aikaa (myös itsetyydytyksestä) voi herättää seksihalut ja näin helpottaa asiaa. Mieheni katsoi aikoinaan paljon pornoa. Minua välillä jopa häiritsi se, miten hän käyttäytyi seksin aikana, koska hän oli sisäistänyt pornokikat ja luuli niiden tuntuvan oikeasti hyvältä. Silloin aikoinaan hän ei niin hanakasti halunnut seksiä kanssani. Kerroin sen vaivaavan minua. Hän jätti pornon (omien sanojen mukaan täysin, epäilen :O ) ja seksielämämme parantui todella paljon ja hänestä tuli aktiivisempi.
Oletko pystynyt keskustelemaan tästä kumppanisi kanssa? Aihe on arkaluonteinen, mutta keskustelu voi auttaa kumppaniasi ymmärtämään tilanteesi. Uskon, että hän on huomannut asian vaivaavan sinua.
Toivottavasti tästä on jotain apua :)
En katso pornoa kovinkaan paljoa, etten näkisi olevani suurkuluttaja tai lähelläkään mitään ongelmaa. Joskus katson sitä 1-3x päivässä ja joskus menee useita päiviä välissä ilman että katson tai masturboin. Enkä ole kyllä sieltä mitään vinkkejä erityisemmin ottanut. Porno on vaan mun tapa päästä nopeasti paineesta irti.
Pornossa varmaan monien mielestä koukuttavinta on vain se, että voi onnistuneesti tyydyttää itsensä (joillakin voi tietty olla jotain fantasioita jotka toteutuu vaan pornon kautta, mutta se ei mun kohdalla pidä paikkaansa). Puolison kanssa se on vaikeaa ja en osaa heittäytyä hommaan ollenkaan.
Puolisoni tietää seksielämän olevan minun kohdallani vaikeaa. Hän yrittää parhaansa, mutta kun hän kysyy esim. kuinka kiihottaisi minua, mikä kiihottaisi minua eniten, en saa mitään ideoita mieleeni, koska en kiihotu oikein mistään. Pornon katsominenkaan hänen kanssaan ei tunnu oikein auttavan vaikka yksin se auttaa. Kosketus kiihottaa kyllä sitä tiettyä aluetta, mikä auttaa minua pääsemään lähelle laukeamista, mutten pääse koskaan siihen pisteeseen asti. Joskus ajattelin tämän haluttomuuden johtuvan siitä, etten laukea hänen kanssaan, mutta alan epäillä että vaikka laukeaisinkin (todella lähellä monta kertaa), niin ei siitä tulisi yhtään sen mielekkäämpää hommaa.
Voisin kokeilla jättää pornon pois, mutten usko sen auttavan minua kiihottumaan puolisostani tai tekemään minusta halukkaampaa. Kokeilla voin kuitenkin.
En kiihotu edes hänen rinnoistaan tai sukupuolielimestään. Mutten kuitenkaan kiihotu myöskään muiden naisten ajattelemisesta tai edes miesten ajattelemisesta. Tuntuu vaan siltä, että ainoa mikä kiihottaa on seksiaktin katsominen pornossa.
Mulla ei ole edes mitään edellisiä kokemuksia mihin verrata, jotta tietäisin missä vika olisi.
itsellä oli sama ongelma edellisessä suhteessani. kaikki muu oli paremmin kuin hyvin paitsi ne petipuuhat. kenenkää muun kanssa ei koskaa ollut aikasemmin mitään ongelmaa seksin suhteen ja sitten tämä vastaava tilanne kuin sinulla. nähtiin paremmaksi että erotaan kun homma ei kulkenut suuntaan taikkatoiseen.
Mutta kannattaa sitä puhua kumppanin kanssa tuntemuksista, seksi kuitenkin on aika oleellinen osa parisuhdetta..
mutta varotuksena voin vain sanoa mitä omalle kohdalle kävi. ei ne puheet auta, jos ei tahdo seksuaallisesti toista niin tuskin se miksikään puhumalla muuttuu.
pahaa se eroaminen teki molemmille usean viikon koska rakastettiin toisiamme, nyt taas jaloillaa ja sitä mieltä olen että oikea valinta tehtiin.
tuo on hankala tilanne mutta elämä on!
Seksi on oleellinen osa jos sitä haluaa. Mutta tuntuu siltä etten sitä halua. Tietysti jos tämä näyttäisi olevan vaihe, mikä ei mene millään konsteilla ohi, niin aion hänen kanssaan tästä puhua. Onhan se tärkeää että hän saa kaiken mitä hän haluaa.
Mutta rakkaudestani en suostu helpolla luopumaan.
Toivottavasti asiaa ratkeaa pian, koska se varmasti vaivaa teitä molempia. Oletko ottanut selville, mitä kautta pääsisit terapiaan, mistä mainitsit ensimmäisessä viestissäsi? En ole itse ottanut selvää, mutta kyllähän terapiaa on saatavilla ihan yleisellä puolellakin tietääkseni. Jos olet valmis menemään sellaiseen, niin kannustan sinua tekemään niin.
Minusta on ihanaa, ettet halua päästää irti rakkaastasi, jos jollain alueella on hankaluuksia. Huomaan, että rakastat häntä todella paljon ja minusta on ihana, että haet apua tuohon hankaluuteen. Ei seksi ole parisuhteen tärkein asia. Se on toki osa sitä, mutta jos molemmat ovat tilanteeseen tyytyväisiä, niin silloinhan asia on ok. Tsemppiä! :)
Yritän selvittää miten pääsisin jonkun ammattilaisen juttusille, ja jotain olen saanut selvillekin.
Toivon että tää tilanne jotenkin selkiytyy :) Kiitos neuvoista!
samaa ongelmaa en ole koskaan lauennut seksissä..