8-vuotiaalla pojallani todettiin vasemman puolen kasvohermohalvaus heinä-elokuun vaihteessa. Lääkärien mukaan infektion aiheuttama. Muita oireita olivat päänsärky ja niskakipu. Borrelia ei tiettävästi kysessä koska vasta-aineet negatiiviset. Onko kenenkään lapsella ollut? Kauanko paraneminen on kestänyt? Paraneminen alkoi 2-3 viikkoa halvauksesta, ja on jatkunut tänne saakka pikkuhiljaa. Vielä huomaa suusta aavistuksen verran irvistettäessä.Silmän rypistäminen ei onnistu aivan yhtä hyvin kuin terveen puolen, ja luomi aavistuksen verran laiskempi. Samoin nenän ylävarteen ei tule ryppyjä. Alussa silmä ei sulkeutunut ja jouduttiin teippaamaan yöksi kiinni ja käyttämään silmätippoja. Nyt silmä sulkeutuu hyvin, mutta yhä laitamme tippoja yöksi, koska ainakin heti nukahtamisen jälkeen silmän sisäkulma sataa olla raollaan silmän liikkuessa. Pääosin silmä kuitenkin nyt kiinni yölläkin. Olen huolesta sairas ja kuulisin mielelläni positiivisia paranemistarinoita kohtalotovereilta...
Lapsen kasvohermohalvaus - onko toivoa/kohtalotoereita?
Pelottaa
51954
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Minulla oikeanpuolen kasvohalvaus, ja muuten parantunut (aikaa 5 vuotta), mutta esim. talvella kylmempi kuin toinen puoli. EIpä oikeastaan muute ole jäänyt kuin tuo lämpötilojen ero toiseen puoleen. Ei taida veri kiertää kunnolla, vai mikä tekee?
Silmiä edelleen hankala pitää "rentona" kiinni, mutta niissä nyt onkin kaikkea muutakin häikkää, joka ei ole muuttunut huomattavasti miksikään alkutilanteesta.
Kiitos Lartuska vastauksestasi! Kauanko sinulla kesti parantua? Selvisikö mistä halvaus johtui?
Mm. aivonesteenkiertohäiriö, ja 5v. sitten paine tuhonnut vähän kaikkea tuolta nupista... Halvaus tuli vasta paineen laskettua, mutta en tarkalleen tiedä mistä tuo johtui. Kahdesta ekasta kuukaudesta vain muutama muistikuva, ja eka kolme vuottakin vähän hataran peitossa. Myöskään yläasteelta en muista juuri mitään... Onneksi joskus silloin tällöin vähän päiväkirjaa tullut kirjoitettua, niin voi sieltä lukea ;) kuten rippileiristä.
Halvaus parantui pääasiassa vissiin tuon ekan 2kk aikana. Esim. muistikuva siittä on se ahdistus, kun yhtäkkiä tajusin, etten voinutkaan puhua normaalisti, enkä itsekään meinannut saada puheestani selvää. Myös syömisessä/nielemisessä ongelmaa. Ja edelleen nielen ns. vasemmalla puolen. Eli nielussakin vissiin jotain halvausta, vaikkei sitä ole varsinaisesti diagnosoitu. Jossain vaiheessa, esim. kipeänä vaikeuttaa nielemistä/tuntuu epämielyttävältä/hankalalta ja flunssan iskiessä (jota usein, aikaisempaan verrattuna) yskä on ihan mahdotonta, kun ei pysty yskiin "nielulla" vaan se tulee ns. suoraan keuhkoista - hankala selittää - johon tavallaan olen opetellut/sopeutunut. Myös liman erittyminen on runsasta ja joutuu paljon syljeskeleen, eikä tuo ns. syljen toiminta muutenkaan aina tunnu olevan ihan ennallaan....
Halvausta oli myös vissiinkin koko oikealla puolella, mutta taisi mennä nopeasti ohi, tai käsi vähän "jäljempänä", mut en kuitenkaan muist tuost mitään. Alitajunnassa vaan sellainen aavistus, että näin olisi ollut....
Varmaan oman mielenterveyteni takia mieli ei halua antaa mun muistaa sitä kaikkea. Lähtötilanne, kun oli että olin ihan sänkypotilaana, eikä minkäänlaista tasapainoa, istuessakin jos joku tuuppasi, niin kaaduin kumoon, en pystynyt itse syömään, eli syötettiin, lähimuisti "hukassa", pari epilepsia kohtausta, ja pään "ongelmat", kun sitähän oltiin leikkaukses sörkitty.
Mut 5 vuotta mennyt; 9lk läpästy suht hyvin numeroin, ja 4 vuotta ammattikouluakln takana ja sieltä 2 tutkintoa.
Hammasta purren etiäpäin vaan positiivisin mielin! (Just, oliskin noin helppoa.... )
Niin tosta yskimisestä, että aiemmin se "normalli" yskiminen vähän kuin tukehtuis, kun ei lihakset toimi, mut nykysin toi sopeutuma tulee jo niin automaattisesti, että lähinnä keuhkoihin sattuu/tuntuu se paineella yskäsy.
Nukkumisesta, että olen opetellut pitään toista käsivartta silmien päällä tai ihan konkreettisestipidän kevyesti sormillä silmiä kiinni. Myös ns. silmälaput (vai mikä unilappu se on...) auttaa vähäsen, mutta tuon muun pään takia en voi pitää sitä pään ympärillä ns. niin kireällä että oikeasti kunnolla painaisi pitään ne silmät kiinni.
Mulla sairaalassa kans laitettiin silmätippoja kuivumisen takia, mut ei ole enään sitten niin paha. Että itseasiassa silmävärve taitaa tehdä osansa myös siitä, ettei noi itsestään "tiiviisti" kiinni pysy - ainakaan ilman päänsärkyä (silmientakana).
Oho, ja vieläkin unohtui :PPP näitä kun on niin paljo ;)
Näyttäessä kieltä, se kääntyy oikealle, ja sen suoristaminen on/tuntuu kuin aiemmin kielen kääntäminen sivulle. Enkä itse tunne että se kieli on vinossa, kuin sillä huuleen koskemalla. Luulen, että se on jotenkin myös tuolla suussa toispuoleisesti; kielenkärki ei ole/tunnu alahampaiden keskellä, vaan hampaan pari verran oikealla puolen.
Pilliin puhaltaminen ei onnistu myöskään kunnolla/kovaa, ja viheltämisessä oma opettelu "vasemmanpuoleisesti" ja tulee tyhjiä puhalluksi, kun huulilihakset (tai mitä liekään) jumittaa/ ei liiku mukana - on muuten aikas hassu tunne, ns. antaa aivoista käsky lihaksille tehdä jotain, mutta sitä ei tapahdukaan, vähän kuin se "krinnaisi" vastaan.
Joku pieni lapsi kysyi pari vuotta sitten äidiltäni, että mikä suussani on - ja totta, kun tietyllä tavalla hymyilen/rypistän huuliani, niin näkee, että toinen puoli on vähän ilmeettömämpi/liikkumattomampi - oltiin vähän kummissaan, että ton huomasi muttei silmien liikehäiriötä/halvausta, mutta taitavat nuo lapset olla tarkkasilmäisempiä :D
Jokohan tul kaikki... tai ei voinu, kun uusia "ongelmia" tulee vastaan koko ajan uusien tilanteiden mukana.