en nyt puhu mitään, mutta jonkinlainen kaipuu on totta...jotain mitä en osaa edes
selittää..edes itselleni.Elämäni alkaa palautua vihdoinkin siihen entiseen ja
tuttuun elämättömän elämän saalistukseen, keinoja ja rahaa säästämättä...vain
se älytön halu saada edes tutustua sinuun...ja toisaalta halu unohtaa sinut aivan
kokonaan on tehnyt elämästäni yhtä he_vettiä, mutta taas kolikon kääntöpulella
on sellainen kiva jännitys...niinkuin oisin oikee salarakas, tavallaan olenkin sen
henkisen puolen sellainen, ja miehes on sitten se lihamötikkä yöllä siinä sun
vieressä piereksimässä :)...se arkinen maksalaatikko, saisinkohan minä olla
sulle se pihvi (medium)jota hiljaa joskus yksiksesi nautiskelet hyvän viinin kera?
Eimut kaikkee hyvää sulle ystäväiseni...ja jos nähdään joskus, hymyillään ja
halataan.Nyt yritä lopullisesti pysyä pois täältä, aika hyvin on jo onnistunut...vielä
joskus onnistun täydellisesti...
selittää..edes itselleni.Elämäni alkaa palautua vihdoinkin siihen entiseen ja
tuttuun elämättömän elämän saalistukseen, keinoja ja rahaa säästämättä...vain
se älytön halu saada edes tutustua sinuun...ja toisaalta halu unohtaa sinut aivan
kokonaan on tehnyt elämästäni yhtä he_vettiä, mutta taas kolikon kääntöpulella
on sellainen kiva jännitys...niinkuin oisin oikee salarakas, tavallaan olenkin sen
henkisen puolen sellainen, ja miehes on sitten se lihamötikkä yöllä siinä sun
vieressä piereksimässä :)...se arkinen maksalaatikko, saisinkohan minä olla
sulle se pihvi (medium)jota hiljaa joskus yksiksesi nautiskelet hyvän viinin kera?
Eimut kaikkee hyvää sulle ystäväiseni...ja jos nähdään joskus, hymyillään ja
halataan.Nyt yritä lopullisesti pysyä pois täältä, aika hyvin on jo onnistunut...vielä
joskus onnistun täydellisesti...
Vastaukset 24
Vanhimmat
On tullut nukuttua eri huoneessa jo pitemmän aikaa..
kenelle tämä viesti..laita varma tunniste. saan lopullisen pisteen tälle.
Jos vaan tuntuu et meidät on tarkoitettu yhteen.
Sellainen iltasatu tänäiltana :)
kiva että kelpasi...
jos Hilmalle,niin halaaminen kannattaa jättää väliin...tämän viestin jälkeen.Hyvää elämää ja metsästystä !
Varattujen naisten kokoontumisajotko ne täällä?
Juu, kyllä mulle sopii, jos ja kun tavataan, että halaat mua, mut et tee sitä kuitenkaan siellä, missä oletettavasti srvn krn tapaamme.
Toisekseen, mun mieheni ei oo mikään arkinen maksalaatikko ja kolmannekseen en jaksa uskoa, että sä menisit joka pierusi kesken unienkaan pytylle suorittamaan:))
Täytyypä sanoa, että osui ja uppos.... ihan täysillä...kiteytit muutamaan lauseeseen kaiken sen, millä fiiliksillä elän tätä elämää - fyysisesti kaukana sinusta mutta henkisesti hyvinkin lähellä. Salarakas, henkisellä tasolla....se sinä olet ollut jo aika pitkään....surullista, mutta totta - positiivisella tavalla ja kyynel silmäkulmassa...
Jees, hymyillään ja halataan - sitähän se on ollut...ja kuitenkin osaan katsoa surullisen katseesi taa...mitä muuta sieltä sitten löytyneekään....haavoitettu sielu, joka hiljaa huutaa päästäkseen vapaaksi.... Toiveena on, että tämä tavoitti sinut, sydämesi ja sielusi :)
tavoitti kyllä...vaikka voit olla kuka vaan.Mutta sinne katseen taakse ei monikaan
näe, sitä kulkee hymynaamari kasvoilla ja on toisten seurassa ilopilleri...ja kun
kukaan ei ole näkemässä kasvoille muuttuu se ilme, mitä en itse tahtoisi.Jos
tämä rauhaton sielu joskus löytää sen, joka toisi kasvoille sen lapsenomaisen
aidon ja iloisen hymyn, jota ei tarvitsis väkisin vääntää kasvoille...silloin olisin
onnellinen.Kauankohan sitä jaksaa näytellä urheaa?
Löydän itsestäni samoja ominaisuuksia ja mietin sitä urheutta itsessäni...
mistä löytyy aito sellainen, sitä saa miettiä...
Lapsenomainen aito ja iloinen hymy..niin....se minultakin puuttuu...syystä, että...arvaat varmaan... Näyttelijän lahjat on kyllä kaukana täälläkin vaikka Hänelle tahtoisin olla se aito ja oma itseni, se ei vaan onnistu...eli just tuosta mainitsemastasi syystä (arkisesta maksalaatikosta siis....) Toivoinkin, että Hän haluaisi olla mulle se medium pihvi ;D
Maksalaatikko pikku lisillä on ihan hyvä ja riittävä. Mutta puuttuu elämästä eräs joka
on tehnyt syvän vaikutuksen ja joka ei mielestä haihdu, vaikka aika kuluu.
Aika kuluu ja selitystä ei kuulu, niin tarkoittaako se sitä, että mun on parempi pysyä yhteyksistä pois. En ole kuitenkaan niin rohkea, että kysyisin. Varmaan sitä suojelee itseään, ettei saisi enempää kolhuja mitä elämä on mukanaan tuonut.
En ole yksinäinen , mutta sitä haluaisi huutaa etkö tajua kuinka paljon susta välitän. Ja miten paljon olet olemassaolollasi muuttanut ajatusmaailmaani.
Helppo anonyyminä kirjoittaa, mutta elellään sitten näin ikävä sydämmessä.
Aika haikeen vaikeeta vastata, jos ei kysytä...hiljaisuus voi olla pahin vihollinen....viileen asiallinenkin satuttaa :(
vastata näihin viesteihin, kun kuraa sataa vain niskaan. On melkoisen idioottia ja agressiivista porukkaa liikkeellä tällä hetkellä. Tosiaan, tuolla on viha- sun muut palstat niille, joiden päällimmäisenä tunteina on muu kuin ikävä.
Multa ei sada ainakaan :) ei oo huono pv ollenkaan :)
Mulle kypsä pihvi ;)
Sä et ole mulle mikä tahansa ruoka tai ateria vaan viiden tähden Michelin herkku, uniikki. Ja se lapsenomaisuus
...minun silmiin katsot, tiedät olevas juuri noin hyvä. Saat olla se lapsi, luonnollinen sinä. Täydellinen minulle. Voi kunpa pääsis jo aromeitasi tuoksuttelmaan...ja lankeamaan, jalattomaksi vetämään, kun puhut, voi jukra se sinun äänes...voih.
Ei oo enään sitä lihamötikkää vieressä. Vain tyhjä kylmä peti ja halityyny jonka tilalle toivon sinut jokainen yö...Miten tästä selviää kun haluaisin sut joka päivä vierelleni?
"elämättömän elämän saalistukseen, keinoja ja rahaa säästämättä" - mitä tämä tarkoittaa? Mitä olet jäänyt vaille ja miksi, tynnyrissäkö sinua on kasvatettu?
kun olet elänyt avioliitossa, jossa sulle ei sallita mitään omaa elämää...vain työ ja perhe, ei minnekään yksin...ei kavereiden kanssa illanviettoja...tavallaan tynnyrissä ja pimeässä sellaisessa.Kyllä suhteessa pitää olla omaakin aikaa? no nyt on...
ja kaikki otetaan aina niin kirjaimellisesti.
Mites se perhe, eikö se kaipaa sua? Ja uskaltaako tollasen jälkeen enää ryhtyä ns. vakavaan suhteeseen? musta on alkanut tuntua että kun olis paras pysyä sinkkuna, kaikki miehet on olleet ääliöitä, sitten kun paremmin tutustuttu, eli vika on varmaan mussa, mä en vaan opi mitään enkä osaa kumminkaan valita oikein... ::-/
lapset kaipaa, mutta käyvät luonani.Suhteeseen en enää hyppää kiireellä...täytyy oppia tuntemaan sisinkin ajatusmaailma, ettei tule yllätyksiä.Vaikka olet ja asut toisen kanssa kymmenenkin vuotta, et välttämättä opi tuntemaan toista ja niitä salaisia toiveita,joita toinen sisimmässään sinulta odottaa.
Just ne salaiset toiveet on pahoja. Musta tuntuu että niin miljoona kertaa on käynyt niin, että alkuun on kaikki hyvin, mutta sitten ajan mittaa mä epäonnistun niissä "testeissä", kerta toisensa perään. On jokin sanomaton, kirjoittamaton käsikirjoitus, rooli joka mun pitäis osata täyttää, vuorosanat jotka pitäis tietää - ja mä en vaan osaa. Näkee kuinka toinen pettyy, kun en olekaan jotain mitä piti, tunteet hiipuu ja muutun yhdentekeväksi. Aika kuluu ja kaikki haalistuu olemattomiin. Ja sitten voi taas aloittaa leikin alusta...