Jos jenkkitansseja - ja pienemmässä määrin lattareita - ei olisi, niin lavoilla ei olisi enää ketään alle 40-vuotiasta ja lavatanssikulttuuri olisi jo hiipunut pois.
Vanhaan suosioon ei enää koskaan päästä, mutta tällä tavalla saadaan pelastettua edes osa.
Vanhaan suosioon ei enää koskaan päästä, mutta tällä tavalla saadaan pelastettua edes osa.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Ja suurin osa yli 40-vuotiaistakin olisi keksinyt parempaa tekemistä, kuin kävellä pelkkää perusfoksia illasta toiseen.
Näin se on. Minäkin olen viiskymppinen, mutta en varmasti kävisi lavoilla tanssimassa jos meno olisi samanlaista kuin 80-luvulla ja sitä ennen. En näkisi mitään syytä lähteä kävelemään ja humppaamaan koko illaksi.
Sellaiset ovat ihan ok illan mittaan vaan ei milloinkaan ainoana vaihtoehtona.
Tjaa, enpä tiedä. Itse aloitin aikoinaan lavoilla käymisen 23-vuotiaana ja olin ensimmäisen vuoden ihan tyytyväinen, kun osasin auttavasti foksia, valssia, humppaa ja jenkkaa. Jos naisten suunnalta ei olisi tullut painetta uusien lajien opetteluun, niin olisin ollut noihinkin tyytyväinen. Pakon edessä liityin tanssiurheiluseuraan ja opettelin fuskun, buggin, jiven, boogie woogien ja lindy hopin perusteet. Suosio lavoilla suorastaan räjähti osaamisen myötä. Vähitellen se vuosien kuluessa kuitenkin hiipui, kun en viitsinyt treenata kovin pitkälle. Ei kertakaikkiaan kiinnostanut. Opettelin sen sijaan alkeistasolla lisää perinteisiä lajela.
Minusta tuntuukin siltä, että naiset kaipaavat uusia lajeja ja pitkälle edistymistä, mutta useimmille miehille riittäisi vähempikin. Sitä kautta lavatanssien vaatimustaso on kasvanut ja yhä harvempi nuori mies viitsii lähteä mukaan.
Just, ja meillä kiinnostuneilla osaajilla on sitten tunkua liiaksikin.
Ei nykyisenkaltainen "taitava tanssiminen" ole sen kummempaa kuvioiltaan kuin perinteisempi tanssiminen.
Joskus aikoinaan kun ei muuta tanssittu kuin se ensimmäinen vuosi ja tai pari kolme, niin tanssiin ei kehittynyt sellaista perustaitoa kuin nykyisin kehittyy monen vuoden kokemuksella.
Kun tanssivuosia jää takkse niin askel pitenee luonnostaan ja tanssi muuttuu muutenkin hyvän näköiseksi, niin sen perusteella voisi luulla että myös tanssitaan jotenkin monimutkaisesti ja vaikeasti. Todellisuudessa tanssi muuttuu kokemuksen myötä ainoastaan hyvän näköiseksi niistä vanhoista askelista ja kuvioista huolimatta. Se että tanssitaan monimutkaisia askelia ja kuvioita onkin lähinnä harhaa.
Ainoa oleellinen ero vanhaan tanssiin on se että nyt osataan useita eri tanssilajeja ja on tuullut useita uusia tanssilajeja. Mutta näitäkin tanssitaan kaikkien osaamalla perustekniikalla. Ja moni uusikin tanssi perustuu vanhojen perustanssien askeliin.
Aika useinkin kuulee naisten haluavan hiukan monipuolisempaa tanssimista. Naisille on ilmeisesti helpompaa antaa vain miehen viedä ja siitä senkun antaa mennä seuraamalla. Meihille asia ei ole ihan niin yksinkertainen, koska miehen täytyy osata sitä mitä vie.
Naiset vaatii tanssilta liikaa,mies ei pakolla opi tanssimaan,uusia kuvioita kokoajan,paineet kasvaa tanssia niinsanottujen prootanssijoiden joukossa.
Naiset vaatii tanssien jälkeenkin liikaa,minusta kaksikertaa olis sopiva sais pikkasen nukkuakkin.
Täytyy muistaa, että foksissakin on eroja. On pelkkää sylifoksia, jossa tanssin aikana liikutaan korkeintaan muutama metri eteenpäin.
Tätähän nämä jenkkitanssien moittijat varmaan tarkoittavat "vanhoina hyvinä aikoina" vaikka tuon tanssin pääasiallinen tarkoitus oli/on päästä neidon iholle kiinni ja siten on enempi seksinhakuhinkkausta.
Ja sitten on foksia, jossa tehdään pieniä kuvoita ja liikkeitä joka muistuttaa jo hiukan fuskua.
Luulempa, että silloin "hyvinä aikoina" oli myös eritasoisia foksaajia. Jotkut vaan kävelivät eteenpäin ja toiset menivät "taitavammin".
Ilmeisesti näitä "taitavampia" foksaajia pidettiin aikoinaan "suorittajina" ihan samalla tavalla kuin kävelyfoksaajat parjaavat niitä nykytanssijoita, jotka osaavat tanssia muutakin kuin kävelyfoksia.
Samalla tavalla sitä oltiin kateellisia kuin ennenkin. Niin on ollut ja niin on aina oleva.
Eipäs, vaan jenkkitanssit tappovat tanssilavakulttuurin lopullisesti ja tilalle tuli tanssilavaurheilu.
Höpöhöpö, ilman jenkkitansseja meillä ei olisi enää mitään tanssilavoja. Kannattaa aina muistaa se.
Eikä se tanssilavakultturi ole kuollut vaan ainoastaan muuttanut muotoaan ja monipuolistunut. Ja monipuolistuminen tarkoittaa, että yhä useammalla ihmisellä on mahdollisuus harrastaa lavatansseja, koska se pystyy antamaan uusia tapoja harrastaa lavatansseja.
Nyt ihmiset voivat käydä tanssimassa ihan pelkän tanssimisen ilon takia eikä enää pelkän puolinsonetsimisen takia.
Ainoa asia mikä entisestä lavatanssikulttuurista on hävinnyt, on ne kirkkaat pullot lavojan takana. Muuten siellä seurustellaan, tutustutaan muihin ihmisiin ja pidetään hauskaan ihan samalla tavalla kuin ennenkin. Nyt vain tanssittavia tanssilajeja on enemmän kuin ennen.
Kyllä tanssimassa on käyty myös pelkästä tanssimisen ilosta jo ennen jenkkitanssien yleistymistä. Ja tuo kirkkaiden pullojen häviäminen ei liity mitenkään jenkkitansseihin. Omat pullot alkoivat hävitä sen jälkeen, kun anniskeluoikeudet yleistyivät lavoilla, eikä oman viinan mukana kanniskelu ollut enää tarpeen ja siihen alettiin järjestäjien puolesta puuttuakin herkemmin.
Kyllähän se lavatanssikluttuuri oli ennen lähinnä aviopuolisonhakua. Harva siellä kävi yksinään pelkästään tanssimassa jo ihan yleisen sosiaalisen paineen vuoksi.
Voisi kärjistää että joskus lavatanssin kulta-aikaan ei lavoilla edes tanssittu. Illan mittaan muutaman kerran käytiin tyttöä pokkaamassa ja se oli siinä. Joskus hyvällä tuurilla pääsi saatolle.
Miehet pukeutuivat pukuun tai pikkutakki-suorat housut asuun eli aika lämpimästi riippumatta siitä että oliko kesä tai talvi. Naisten asusteet olivat lähempänä nykyasua, mutta kuitenkin selvästi raskaammin naisetkin pukeutui nykyiseen verrattuna. Naisia oli lyhythihaisissakin asusteissa. Jos mies oli paitahihasillaan, niin sitä pidettiin jopa sopimattomana. Mies lyhythihaisessa paidassa oli paha etikettivirhe.
Vanhan hyvän ajan lavatansseissa ei raskaammasta pukeutumisesta huolimatta hiki tullut - kesähelteet oli joskus aika hikisiäkin, mutta ei juuri muuten edes lämpimältä tuntunut. Tanssiminen ei hikeä edes päässyt aiheuttamaan koska parketilla käytiin pyörähtelemässä vain muutama kerta illan aikana.
Sata - kaksisataa paria täytti useat lavat tungokseen asti, mutta harvoin patkerille tungosta muodostui, vaikka lippuja olisi myyty noin tuhat - tämä johtui juuri siitä kun illan mittaan tanssittuiin vain muutama kerta jos sitäkään. Lavoilla kävi myös paljon täysin tanssimattomiakin.
Oli muutamia "kaikki pelit" tanssivia ja niille tuli myös hiki. Mutta näitä oli todellä vähän. Usein näitä vähän ihmeteltiin, että "miksi pitää noin hikoilla!".
Tanssijoiden ikä oli noin 14-20 votta ja muutama "alaikäinen" salaa vanhemmiltaan tansseihin karannut. Yli 20 vuotiata oli jo aika vähän koska pariutuminen tapahtui yleensä alle 20 vuotiaina. Yli kolmekymppisiä pidettiin tanssilavoilla jo selvästi vanhuksina.
Kun lapset oli saatu maailmalle, niin osa aikuisista palasi tanssimaan omiin aikuisten tansseihin. Näissä aikuisten tansseissa olikin meno aivan toista luokkaa verrattuna "tavallisiin tansseihin" siellä tuli nykymalliin usein hiki. Ja jos taiturimaista tanssia halusi nähdä, niin silloin eläkeläis ja aikuisten tanssit oli hyvä paikka taituritanssijoiden ihailuun. Siellä myös tanssittiin yleensä kaikki mahdolliset "pelit" ja hakurivit puolin ja toisin tyhjenivät jokaiselle pelille. Nykyaikainen lavatanssi onkin luonteeltaan aika lähellä vanhanajan aikuisten ja eläkeläisten tansseja, ainakin tanssimisen määrään verrattuna. Siellä ei huilattu.
Nykyään kaikki lavatanssijat tanssii samojen periaatteiden mukaisesti, kuin miten tanssittiin aikoinaan vanhaan hyvään aikaan "aikuisten tansseissa". Nykyisin tanssitaan kaikki mahdolliset "pelit" ja vain pieniä taukoja niiden "pelien" aikana mikä ei kiinnosta tai ei osaa tai ei viitsi. Vain tanssilajit ovat hiukan muuttuneet - osa tanssityyleistä/lajeista on unohtunut ja tilalle tullut uusia. Myös noita vahojakin on alettu elvyttämään.
Aikuisten tansseinahan lavatanssikulttuuri pysyikin elossa pahimman laman aikana. Ja nämä aikuiset olikin usein enemmistönä 90-luvun lavatanssikursseilla. Myös 90-luvulla suureen suosioon nousseilla swingtanssikursseilla näitä lavojen aikuistanssijoita oli usein enemmistö.
Kirjasta "Saanko luvan?" (toim. Leena Rossi) löytyy erään naisen kertomus siitä, millaista tanssiminen oli Helsingissä 1920-luvulla. Parikymppiset ihmiset kävivät tanssikursseilla ja tansseissa haettiin tanssitaidon perusteella. Perustanssien lisäksi tanssittiin myös kädenalitansseja. Jos niitä ei osannut, pidettiin maalaisena.
Eli nyt on palattu vanhoihin huonoihin aikoihin :(
Ja sama meininki levinnyt maallekin.
Ja aikaisemmin ei suljetun otteen tanssja edes tanssittu. Kaikki tanssiminen 1500-luvulta 1900 luvun balkuun oli käsiotteista kädenalikuvioin tansseja. Suljetussa otteessa tanssimista pidettiin epäsiveellisenä. Edes kabaree-esityksissä ei sallittu suljetussa otteessa tanssimista. Kabaree kuitenkin vapautui 1800-luvun lopussa ja erilaisista tanssiesityksistä tuli suosittuja juuri sen suljetun otteen takia - se oli sen ajan pornoa. Esimerkiksi tango oli 1900-luvulla pitkään suosittua kabareemateriaalia sen "kielletty hedelmä" statuksen takia.
Lopettaako jälleen yksi perinteiseen tanssiin keskittynyt tanssipaikka. Perinteistä tanssia suosiva Tulenliekki on peruuttanut talvikauden tanssit.
Miten niin perinteiseen tanssiin keskittynyt? Ainakin viimeksi kun kävin, niin siellä mentiin sujuvasti kädenalitansseja.
Esiintyjissä ei ollut mitään varsinaista vikaa. Mutta ne oli menneiden vuosien ja perinteisen paritanssin tarpeisiin tarkpoitettuja esiintyjiä ja toimivat edelleenkin erinomaisesti päivätanssien tai muiden varttuneen väen tanssien esiintyjinä. Tulenliekistä kuitenkin juuri vanhempi tanssiväki jäi pois ja ohjelmisto ei vetänyt nuoria juuri ollenkaan.
Olisikohan samasta asiasta kysymys kuin Kyroskosken suurlavallakin. Hesarin kirjoituksen perusteella Kyröskosken suurlavan tanssinjäjestäjän asenne on säilynyt samana täydelliseen loppuun saakka: "Lavan nykyinen omistaja Reino Koivisto totesi, että viime vuodet olivat lavakulttuurin jatkuvaa alamäkeä. Vanhempi tanssiporukka väheni. Nuoria käden alta tanssijoita oli, jotka karkotti kaikki muut. Ne tanssi kuin Euroopan omistajat, paheksuu Koivisto". Se alamäki koski vain Koiviston johtamaa Kyröskosken suurlavaa ja lähialueen lavoilla oli koko ajan pientä nousua, mikä johtui osittain Kyroskosken suurlavan taantumisesta.
Mitkä olisikaan Tulenliekin taustat. Onko lavan vetäjät kiinni pienissä ympyröissään ja ei selvästikään ole ollut tietoinen mitä ympäristön lavoilla tapahtuu. Osa vanhemmista tanssijoista on siirtynyt tanssimaan erityisesti heille suunnattuihin tansseihin, mutta näin olisi käynyt muutenkin tarjonnan lisääntymisen myötä. Näin on käynyt muuallakin, mutta lavat ovat saaneet vanhempien tanssijoiden menetyksen korvattua uusilla nuorilla tanssijoilla - moninkertaisesti. Tulenliekki on selvästi tyytytnyt olevaan tilanteeseen ja sille ei tehdä mitään
Paras businesslava on sellainen, joka saa pertsojen ja jenkkielvisten rahat kukoistukseensa.
Ehdottomasti tanssin monipuolistuminen on tehnyt tanssipaikoista ja lavoista vetovoimaisimpia kaiken ikäluokan ja etnisen tanssitaustan omaaville. (harrastajat,tavikset,nyhrääjät,paikallaan seisovat,haetuksituleet, tulemattomat ym ym )
Perusteet: Viihtyisyys, ja siisteys, laadullista musiikkia, iloiset ihmiset, taitavia tanssiijoita, tanssikirjon monipuolisuus, mahdollisuus myös siistiytyä viinan käytössä, laajalta tulevaa väkeä (uusia kasvoja),
Siis Tanssikulttuuria on todellakin auttanut uudistuminen ja tanssie kehittävät kursiit ja koulutus sekä motivoivaa monipuolistumista.
"mahdollisuus myös siistiytyä viinan käytössä,"
Tarkoitit varmaan "suoriutua" viinan käytössä, tai "kunnostautua" viinan käytössä.
Tarkoitin, sen "hyvän vanhan ajan" leppäkorkkis ja rymypullo tappelu örvellyksestä voi jo siirtyä istuskelemaan sisätiloihin ja juopua tai olla juopumatta joissakin paikoissa. Tosin omastamielestäni tanssipaikoille ei tarvitsis ollenkaan juottolameinikiä.