Positiivisuutta kehiin, Suomi24:n käyttäjät!
Ei ihmeiden aika ole ohitse, ellei Suomi24 niin päätä todistaa.
Suomi24 näyttää vastanneen käyttäjilleen useinkin, että se ei voi muka enää antaa käyttäjilleen puunäkymää.
Mariko Vaara uskoo ylläpitoon ja siihen, että se voi, jos se tahtoo.
Ja se tahtoo, jos se saa hyötyä. Sopivasta imagosta kun on hyötyä mainosmarkkinoillakin.
Mariko Vaara ehdottaakin nyt ylläpidolle, että se valitsisi jonkun etusivun topikkinsa kuvitukseksi vaikkapa jylhän näyn perinteikkääseen, supisuomalaiseen aarniometsään.
Mikä ettei kuvassa voisi esiintyä jotakin tuoreempaakin: närettä, honkaa, mäntyä ja petäjääkin tai vaihtoehtoisesti viheriöiviä lehtipuita.
Miten Suomi24 voisi olla tahtomatta näyttää siihen luottaville, miten mielellään se suostuu jakamaan. Nimittäin kasvatusvastuun lasten vanhempien ja tarhojen/koulujen kanssa.
Kasvatuslaitosten, nuorisovankiloiden sekä erinäisten lapsille ja nuorille suunnattujen avohoitolaitosten kanssa.
Mutta ennen kaikkea juuri niiden kanssa, jotka välittävät.
Mariko Vaara jättää tässä nyt mainitsematta, mitä kukin lapsille ja nuorille Suomi24:n välityksellä yrittää välittää.
Mutta sen Mariko Vaara sanoo, että on saanut tietoonsa myös sen, että nykylapset eivät välttämättä enää tahdo erottaa puulajeja toisistaan, saati tietää niiden oikeita nimiä.
Sen enempää kuin erottavat välittämättä virtuaalia todellisuudesta tai todellisuutta virtuaalista.
Ylläpito laatinee tiedotteen, milloin kyseinen puunäkymä on kaikkien halukkaiden nähtävillä. Ja asia niin ollen vihdoin loppuun käsitelty.
Ei ihmeiden aika ole ohitse, ellei Suomi24 niin päätä todistaa.
Suomi24 näyttää vastanneen käyttäjilleen useinkin, että se ei voi muka enää antaa käyttäjilleen puunäkymää.
Mariko Vaara uskoo ylläpitoon ja siihen, että se voi, jos se tahtoo.
Ja se tahtoo, jos se saa hyötyä. Sopivasta imagosta kun on hyötyä mainosmarkkinoillakin.
Mariko Vaara ehdottaakin nyt ylläpidolle, että se valitsisi jonkun etusivun topikkinsa kuvitukseksi vaikkapa jylhän näyn perinteikkääseen, supisuomalaiseen aarniometsään.
Mikä ettei kuvassa voisi esiintyä jotakin tuoreempaakin: närettä, honkaa, mäntyä ja petäjääkin tai vaihtoehtoisesti viheriöiviä lehtipuita.
Miten Suomi24 voisi olla tahtomatta näyttää siihen luottaville, miten mielellään se suostuu jakamaan. Nimittäin kasvatusvastuun lasten vanhempien ja tarhojen/koulujen kanssa.
Kasvatuslaitosten, nuorisovankiloiden sekä erinäisten lapsille ja nuorille suunnattujen avohoitolaitosten kanssa.
Mutta ennen kaikkea juuri niiden kanssa, jotka välittävät.
Mariko Vaara jättää tässä nyt mainitsematta, mitä kukin lapsille ja nuorille Suomi24:n välityksellä yrittää välittää.
Mutta sen Mariko Vaara sanoo, että on saanut tietoonsa myös sen, että nykylapset eivät välttämättä enää tahdo erottaa puulajeja toisistaan, saati tietää niiden oikeita nimiä.
Sen enempää kuin erottavat välittämättä virtuaalia todellisuudesta tai todellisuutta virtuaalista.
Ylläpito laatinee tiedotteen, milloin kyseinen puunäkymä on kaikkien halukkaiden nähtävillä. Ja asia niin ollen vihdoin loppuun käsitelty.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Puunäkymä palautetaan.
Muistatteko kun tuosta vasemmalta (tai oliko se silloin oikella) poistettiin tuo valikko josta pääsee hyppimään palstalta toiselle (eli piti aina mennä etusivun kautta), se poistettiin, sadat käyttäjät valitti siitä vuosien ajan tasaisin väliajoin.
No mitä kävikään viiden vuoden päästä poistosta... no se palautettiin yhtäkkiä
Puunäkymässä sama juttu, nyt se on ollut poissa vajaa 2 vuotta, joten eiköhäs se noin 3 vuoden päästä palauteta
Niin, Mariko Vaarakaan ei sentään kaikkea osaa parhain päin selittää.
Sitäkään, mikä taho kulloisenkin Suomi24-sivuille järjestetyn älämölön takana kulloinkin mitäkin sopivasti pohjustaa pian tapahtuvaksi.
Voi ei!
Mariko Vaara jätti jälleen vastaamatta itselleen esitettyyn kysymykseen.
Ei, Mariko Vaara ei muista.
Edes valikoivasti, mikä valintamahdollisuus poistui vasemmistolta ja mikä oikeistolta, saati sitten loikkareilta. Päässeensä etusivulle, etusivun poistamista. Eikä sadoille valittajille tasaisin väliajoin kertyneitä vuosia.
Ei viisivuotissuunnitelmia edes Neukkulasta, eikä valintamahdollisuuden palautusta sielläkään. (Ei sitä taida saada mieleensä tosin kukaan muukaan?) Puunäkymä suodaan käyttäjille jossakin vaiheessa, kyllä. Siitä Mariko Vaarakin voi olla varma: aukkohakkuista alkaa jo olla senkin verran aikaa, että uuttakin tainta jo pukkaa.
Sen sijaan Mariko Vaara ei aio (ylläpidosta poiketen) selittää Suomi24-sivulla kyseessä olevaan puunäkymään ehdottomasti liittyvien
a) perhe- tai seurustelusuhteittensa kiinteyttä,
b) neuroniensa (lue neuroniensa) metallialkuaineen laatua eikä
c) paljastaa sen kemiallista merkkiä eikä
d) selittää tämän enempää, paitsi
e) että Mariko Vaara mitä ilmeisimmin tuli tarkoittaneeksi itseään kirjoittaessaan älämölön järjestäjästä (Suomi24-sivulla Yleiset kehitysideat) nimimerkille 87K aikaisemmin antamassaan vastineessaan -
vain muutaman kuvaavan esimerkin mainitakseni.
Toivottavasti tämä sattuneesta syystä viivästynyt vastaus nyt auttoi hieman paremmin kysyjää, kuten ylläpito asiallisesti Suomi24-käyttäjälle vastaisi.
Voi elämän kevät, tuota ylläpitoa!
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11009624
Mariko Vaaran ei olisi pitänyt mainita mitään pääsemättömyydestään etusivulle, noin niin kuin kirjaimellisesti.
Olisihan Mariko Vaara voinut käydä esiintymässä tuossakin topicissa. Kirjoittaa siihen, että Mariko Vaara.
Mutta Mariko Vaara haluaa edelleen pitää ns. matalaa profiilia, josta tosin joku saattaisi saada päähänsä vain matalan otsan.
Mariko Vaarasta ei ole runoilijaksi. Joten Yleisten kehitysideoiden sivulla kun tässä ollaan, voisiko ylläpito paneutua kysymykseen, millä nostaa runojen tasoa Suomi24:ssä.
Mariko Vaara on poiminut tähän esimerkin, kun ei sattunut erästä toista esimerkkiä löytämään, jossa oli mainittu ylläpidonkin mainitsemat sanat Karkki tai kepponen.
Ylläpito tuli kysäisseeksi jotakin Halloweeniin liittyvään ruokailuun liittyvää.
Ylläpito on hyvä. Mariko Vaara ei, kuten seuraavastakin on ilmennyt.
Mennäksemme nyt sitten itse ja samalla moniin yrityksiin, sillä koska Mariko Vaarasta kun ei ole runoilijaksi, niin täytynee tyytyä johonkin Suomi24:stä havaittuun Halloween-touhuun:
On herkullinen
kaikkine mausteineen
valmiiksi katettu pöytä.
Jokaiselle jotakin, maun mukaan.
Vähän suolaista, hiukan imelääkin,
tulistuneita mausteita,
kalleinta, puhdasta neitsytöljyä.
Lahdattua uhrikaritsaa
hiljalleen kypsytetyllä kaalipedillä.
Porkkanoita, pähkinöitä pureskeltaviksi,
hampaisiin.
Tarjoiluun toki voisi isäntäväki
kiinnittää myös hieman tarkemmin
huomioitaan, ennen kuin alkaa
soppakokkejansa tuomioimaan?
On sikin sokin siansorkkaa,
lampaan viulua,
happamaksi käyneen oluen kiulua.
Jälkiruokaa tarjolla ennen pääateriaa?
Ja nuo pöytätavat sitten?
Maiskuttelua ja röyhtäilyä,
pahaisia pieruja
ja omille rinnuksille oksentelua
kuin keskiaikaisissa pippaloissa,
joissa
teurassiat kärsineen
möyhimässä hinkaloissa.
Että se, joka nälkäisen juotti
ja janoisen syötti,
tulisi kohteliaasti kiitetyksi.
Ei toinen käsi tiedä, mitä toinen tekee?
Missä on näytelmän juoni?
Ja se, juonein? Itse peijakas?
Piian pullukkakin herkullinen,
vaikka toki pari, kolme muutakin on
oivallista silmänruokaa ollut
tarinoiden kertojalle.
Tarjoilun maksaneen niskat
sen kuin naksunevat?
Nyökyttelee asemansa vuoksi
tasapuolisesti sinne tänne?
Mielessänsä hokenee,
miksi kaikki tuonkin jutut,
siinä missä omat lompakotkin
paksunevat?
Päissään raksuu?
Jaloittelemaan on tästä päästävä!
Kiipeää omalle vintilleen,
kaivaa esiin sukukalleutensa.
Seittien sekaan piiloteltuun päiväkirjaansa
kirjaa hämärässä: Hei, minä tässä!
Rikas mies jos oisin...
ei tarvitsisi taulua tuotakaan myydä,
eikä kirjoitella tätä laulua...
Kerrassaan mainio on
seremonian järjestäjä!
Vaikka saattaa niitä, näitä
vierraillensa antimiksi touhutessaan
jäädä yhä janoiseksi, nälkäiseksi:
päivälliseksi
kaikesta järjestämästään,
muista anneista huolimatta,
unelmoi kai raakana
nielevänsä sen jäniksen,
jonka korvat heiluu,
kuullostellen joko, missä
jälleen sekin yksi
pupun metsästäjä paukuttelee.
Kanssaan samassa pöydässäkö?
Halloweeniin liittyväähän
tuli sentään pyydetyksi?
Mutta kun ei.
Niin asialle pantiin talosta yksi ihminen,
kananpojan toistaiseks raa´an luo,
elävältä sulat nylki.
Vielä jäljellä on toinen kylki.
Valmistelee työnsä.
Pian sitoo siiventyngät,
tyrkkää uuniin.
- Kypsäks paistukoon!
On meidän linnakkeessa
valurautaa myös tuo hella:
ei tartu siivestäjiin
ainakaan salmonella!
Isäntä käskee kattaa pöytää,
näkee sen minkä löytää,
paistihaarukan ja veitsen
valmiiks käsiinsä nappaa.
- Uuni kyllä
viimeistään tuon
broiskun tappaa!
Pöytään istukaa,
ja valos tunteen
nostattavan kynttilän,
te valaistukaa hetki,
tehdään retki
ihmisyyden maailmaan!
- Hän hyvin ylläpitää
vieraitansa kutsuttuja,
kuiskaa tietoviisas,
kätensä pesee astiassa,
panee kulhon kiertämään.
- On hyvä olla joukoss
tässä valtapiirin,
tähän pöytään istahtaa,
hymähtää vallan nirso.
- Tarjoo isäntämme
tänään jotain erikoista!
Ei rapua, jota saadaan joista,
helmin taikka ilmaan,
vaan emonsa siipein alta
valikoidun untuvikon.
Taidolla nyljetyn.
- On niitä toistaiseksi vielä
paljon saatavilla.
Kanalamme tuottaa,
mahtailemaan käy
isäntä kihtivaivainen.
- Jo tyynyjä ja peittojani varten
höyhenet mä niistä varasin.
Niin pehmeissä on uni taivainen.
Leijuu tuoksu kutsuvasti mausteinen
jo pöytään nälkäisten.
Tarjotinta painavaa
pian pöytään kannattelee
kyökkipiika.
Kupujen alla
toki myös on
savustettu siika.
Vaan palkkaajansa
tuntee keittiöorja
taipuvainen, norja.
- Karitsa ja untuvikko
parhaat röyhtäykset
juhlapöydis
aikaiseksi saa.
Vaan miten on?
On yksi tuoli tyhjä.
Tuo sosiaaliporho,
senkin nyhjä,
myöhässä taas -
odotuttaa muita
nälkäisiä suita!
Pöydänpäässä isäntä
jo tuiskii,
pöytäseurue
taas kuiskii:
- Kohta räjähtää
ylläpitäjämme pää?
Ei tämä tähän jää?
Ruokaliinat
rinnuksillaan
odottavat...
- Madella saa polvillaan,
jos vielä pöytään aikoo?
Ruoka jäähtyy,
kai se kokki jotain
uutta taikoo?
- Salametsästäköön jäniksen
nyt joku mulle, sulle, meille!
Jääköön sosiaaliporho
omille sen teille,
kun ei kerran herkut maistu!
Viinitkin jo imaistu,
dagen efter päälle pakkaa.
- Kokki hoi!
Voi sitä akkaa,
missä lorvinee
se resepteineen?
Konsepteineen?
- Kokki hoi!
hyvinvoinnistansa
kihtivaivaisin jo hoilaa,
haarukan ja veitsen
kanssa roilaa,
puhkoo kohta silmät seurueen,
tuon nuoleskelevan pesueen?
- Ja mitä saisi tällä kertaa olla?
Kartanolla loikki juuri
ruusupenkin poikki
suuri jänis!
Ihan niin kuin
mennessänsä känis:
Luovu turkistain mä en
sen ryöjän palttoon kaulukseksi!
Sen kanssa tarkenen,
sun hullu linnanherra
tiluksillas toistaiseksi!
- Mä käynkö itse kimppuun sen,
luudalla vähän huitaisen?
Jo katkee pitkäkorvan selkäranka!
- Ääh, paisti moinen syöty
moneen kertaan,
sitä villasukkaan vertaan.
Annas vähän ajattelen,
mielessäni pajattelen:
- Tarjoo seuraavaksi
ihmislapsi!
Jo sosiaaliporho
kolkkaa salinkin ovee,
mytty kummallinen
takin alla
nostaa povee
lattarinnan.
- Viipymisestäin
saan maksaa hinnan?
- Totta mooses,
huutaa isäntänsä
julma,
ryppyyn vetäytyy
sen silmäkulma.
- Milläs korvaat,
että odotutit
seuraa arvokasta,
sosiaaliporho,
senkin luikku?
Kaivaa sosiaaliporho
ensin taskuaan:
- Vaan tuosta ota
ensin yksi tuikku
murheesi moiseen!
Isäntä juo ja ryystää.
- No, maksa mitä ly-ystää!
ennen sammumistaan mutisee.
Niin sosiaaliporho
takin aukaisee
ja varsinaisen
pommin laukaisee,
on käsissänsä lapsen ruumis.
Yhteistuumin
kokin kanssa
vielä sekopäinen seurue
käy reseptiä
harvinaisen juhlapyhän
kyhäämään.
No, joko ylläpito ehti ylläolevan lukaista?
Jos ei, niin Mariko Vaara ehti, ja toistaa että kepponen, mikä kepponen.
Ei ainakaan mitään runopalstoille väen vängällä imelletettyjä karkkeja.
Voi hyvä ihme, tuota Suomi24:ää!
Mariko Vaaran ei olisi pitänyt mennä mainitsemaan mitään kattauksesta tai ruokalistoista.
Jo eilen sitä on menty nostamaan etusivulle, no ok, topic- juttuun nyt kuitenkin hinkuneita käyttäjiään tarjolle.
Aihepiirikin on makoisa: sosiologia.
Netti on täynnä jengejä ja riitoja?
Että taitavasti kysytäänkin yhä vielä!
Jatkettukin on 28.10. klo 13:23:
"Keskustelupalstoja seuratessa saa sen kuvan, että joku yksilö tai ryhmä ottaa palstan ikäänkuin omakseen ja teilaa armotta sisäänpyrkijät ja toisinajattelijat. Onko tällä yhteys ihmisen alkukantaisiin vaistoihin ja vietteihin? Miten palstoilla saa ja ei saa käyttäytyä?
Ja sittenkin on jatkettu:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10873390
Empiirisesti se Mariko Vaarakin...