Hei, olen vähän päälle 30-kymppinen pääkaupunkiseutulainen, ja ikäni vuoksi olen todennut, että jos haluan lapsia, niin se kuuluisi ottaa nyt projektiksi.
En siis etsi seurustelusuhdetta - vaan luovuttajaa, joka voisi luovuttaa mukimenetelmällä. Olisi kiva, jos luovuttaja olisi myöhemminkin, mahd. lapsen kasvaessa aina säännöllisesti/tarvittaessa tavoiteltavissa niin, ettei lapselle tulisi juureton olo. Luovuttajan ei kuitenkaan tarvitsisi ottaa mitään vastuuta, eikä myöskään olla mitenkään lapselle isä - hän voisi olla enemmänkin kuin "perhetuttu", joka silloin tällöin (esim. 1-2 kertaa vuodessa) tapaa kahvilassa/puistossa/käy kylässä.
Minulle olisi tärkeää, että luovuttaja olisi käynyt sukupuolitautitesteissä (ja olisi paperi näytettävänä) ja että voisimme tehdä keskenämme jonkun kirjallisen sopimuksen, missä lukee, että kumpikaan ei tule ajamaan isyyden tunnustamista.
Itsestäni voisin vielä sanoa, että olen lastentarhan-opettaja ja olen ollut useampia vuosia töissä tarhassa. Harrastan uintia, ruuanlaittoa ja vähän muuta sellaista touhua... Asun kommuunissa, enkä näe kommuunielämää esteeksi lapsensaantiin - pikemminkin näen sen rikkautena, että on paljon ihmisiä ympärillä, aina joku kotona. Kommuuni on myös jonkinlainen perhe jo itsessään, kun on ihmisiä ympärillä, joihin voi luottaa. Tällä hetkellä meidän kommuunissa asuu jo yksi lapsi.
Mikäli sua kiinnostaa osallistua tähän projektiin, niin voit ottaa yhteyttä osoitteeseen: [email protected]
En siis etsi seurustelusuhdetta - vaan luovuttajaa, joka voisi luovuttaa mukimenetelmällä. Olisi kiva, jos luovuttaja olisi myöhemminkin, mahd. lapsen kasvaessa aina säännöllisesti/tarvittaessa tavoiteltavissa niin, ettei lapselle tulisi juureton olo. Luovuttajan ei kuitenkaan tarvitsisi ottaa mitään vastuuta, eikä myöskään olla mitenkään lapselle isä - hän voisi olla enemmänkin kuin "perhetuttu", joka silloin tällöin (esim. 1-2 kertaa vuodessa) tapaa kahvilassa/puistossa/käy kylässä.
Minulle olisi tärkeää, että luovuttaja olisi käynyt sukupuolitautitesteissä (ja olisi paperi näytettävänä) ja että voisimme tehdä keskenämme jonkun kirjallisen sopimuksen, missä lukee, että kumpikaan ei tule ajamaan isyyden tunnustamista.
Itsestäni voisin vielä sanoa, että olen lastentarhan-opettaja ja olen ollut useampia vuosia töissä tarhassa. Harrastan uintia, ruuanlaittoa ja vähän muuta sellaista touhua... Asun kommuunissa, enkä näe kommuunielämää esteeksi lapsensaantiin - pikemminkin näen sen rikkautena, että on paljon ihmisiä ympärillä, aina joku kotona. Kommuuni on myös jonkinlainen perhe jo itsessään, kun on ihmisiä ympärillä, joihin voi luottaa. Tällä hetkellä meidän kommuunissa asuu jo yksi lapsi.
Mikäli sua kiinnostaa osallistua tähän projektiin, niin voit ottaa yhteyttä osoitteeseen: [email protected]
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tsemppiä projektiisi :) Löysin tätä kautta luovuttajan, ja nyt maha pystyssä odottelen esikoista! Ole kuitenkin kranttu. Kaiken maan pervoja, urpoja ja mieleltään vinksahtaneita setiä liikenteessä!
En ole täältä koskaa miestä hakenut mutta vihjeenä kerron että kun menee risteilylle ja on siellä peppu pystyssä niin hetken päästä on mahakin pystyssä.
Eli ei muuta kuin reikää jakoon niin kyllä se lapsi sieltä tulee.
asia etenee jo, kiitos kaikista yhteydenotoista.
Toivottavasti löytyi fiksu yksilö. :)
Totta kai isyys pitää tunnustaa. Muutoihan tulevaisuudessa lapsi voi mennä vaikka sisarensa/veljensä kanssa naimisiin. Ihan geenien ja tautiperimän vuoksi erittäin tärkeä tietää. Ja tietenkin lapsen kannalta hyvä, että tietää isänsä eikä sitä tarvi sitten myöhemmin alkaa vaikeimman kautta etsiä.
Älkää miehet moraalisista syistä lähtekö nimettöminä luovuttamaan eikä muutenkaan mitään luovutusta. Myös spremapankit pitäisi kieltää.