Katsoisitko, näkisitkö, kertoisitko?
Olen vuoden jälkeen edelleen aloittelija työssäni. Aina voi oppia lisää, mutta se ei tällä alalla riitä, jos ei ole oikeanlainen ihminen. Tietynlainen ajattelu/reagointinopeus ja tunne-elämän hallinta haasteina.
Vahvuuksia ja heikkouksia minusta löytyy molempia, mutta voittavatko ne paremmat puolet, vai näkyykö tulevaisuudessa jokin muu työ odottamassa?
Entäpä kumppanini, olisiko ahdistukseensa helpotusta kajastamassa lähivuosina? Vieressä on vaikea toisen tuskaa katsoa, kun ei merkittävästi auttaakaan voi.
Olen vuoden jälkeen edelleen aloittelija työssäni. Aina voi oppia lisää, mutta se ei tällä alalla riitä, jos ei ole oikeanlainen ihminen. Tietynlainen ajattelu/reagointinopeus ja tunne-elämän hallinta haasteina.
Vahvuuksia ja heikkouksia minusta löytyy molempia, mutta voittavatko ne paremmat puolet, vai näkyykö tulevaisuudessa jokin muu työ odottamassa?
Entäpä kumppanini, olisiko ahdistukseensa helpotusta kajastamassa lähivuosina? Vieressä on vaikea toisen tuskaa katsoa, kun ei merkittävästi auttaakaan voi.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hei,
Vuosi on suhteellisen lyhyt aika vetää johtopäätöksiä omasta kyvykkyydestä, tuo aika menee yleensä ottaen sopeutumiseen uusien tehtävien omaksumisessa. Taidat vaatia itseltäsi hurjasti, tulkintani mukaan sinun ajattelu/reagointinopeus ja tunne-elämän hallinta on ihan asiallisella pohjalla. Vahvuuksia ja käyttämättömiä taitoja sinulla kyllä on varastossa, putkahtavat sieltä tarvittaessa.
Olet tunnollinen ja vastuullinen tekemisissäsi, teet mitä voit ja kyllähän sen pitää yhden ihmisen kohdalla riittää. Tulevaisuudessa kokemuksen lisääntyessä ja rutiinien karttuessa aukeaa uusia areenoita joita kohden sitten varmana kuljet.
Kumppanista. Ahdistuksen laukaisseesta syystä löytyy helpotus. Onko kaikki oikeat väylät tilan purkamiseen käytössä määrittelee sen koska tila helpottuu. Ja kun tila helpottuu, alkaa myös suhde kukoistaa uudella tavalla.
Hei, kiitos vastauksestasi.
Kyllä tähän työhön jotain kykyjä on, mutta paikka on kuin musta aukko: vie kaiken ja vaatii lisää. Antaa myös paljon, vaikkakin vain hetken pilkahduksina. Pitää vain tosiaan luottaa tuohon, että enempää ei voi tehdä kuin sen minkä voi.
Kumppanin ahdistus varjostaa, luonnollisesti, suhdetta, vaikka yhteiselo on enemmän kuin sen veroista. Työstetään ja etsitään niitä väyliä..
Kaikkea hyvää sinulle :)