Kirous???

Heti marraskuun alussa paha lähtee liikkeelle.
Aluksi se hiiviskelee nurkissa. Sen voi vain aavistaa kuolleessa mustassa maassa, kylmännihkeässä sumussa joka himmentää talojen valot niin että tuskin näkee kulkea.
Ihmiset muuttuvat tylsiksi ja haluttomiksi, piilevä ilkeys puhkeaa niissä kuin kulkutautina. Ensin se on suhteellisen normaalia, sitten se alkaa!!!!
Minulle tulee vastustamaton halu lähteä liikkeelle kohti noita raunioita jotka olen nähnyt vain unessa.
Minä toivon koko ajan että se olisi nytkin vain unta ja haluaisin herätä tai ainakin muuttaa sitä vähän:
Kääntyä vasemmalle tai oikealle jotta pääsisin ulos tästä painajaisesta.
Mutta minun on vain jostain syystä kuljettava suoraan eteenpäin - niin kuin sinä yönä unessa - vaikka tiedän että olen peruuttamattomasti myöhässä, että se on jo tapahtunut. Minun on pakko kulkea tie ja sitten polku päähän asti – niin kuin sinä yönä - ja se kauhea odottaa siellä polun päässä.
Kuu verhoutuu taas pilveen ja on pimeää..... silti hämärän keskeltä vaistoan rauniot ja sen kaiken pahuuden.
Hitaasti kellarin ovi alkaa avautua ja minä näen sen.....

http://www.youtube.com/watch?v=mP3tKZzoLXI