Naimaton ja lapseton sisar määräsi testamentissaan, että nimetyt sisarten lapsenlapset saavat tietyn rahasumman pesästä ja sisaret jakavat lopun omaisuuden.
Yksi lapsenlapsi kuoli ennen testamentin tekijää. Palaako hänen osuutensa pesään, vai perivätkö hänen vanhempansa eli yhden sisaren lapset rahasumman?
Eli kuka astuu kuolleen erityisjälkisäädöksen saajan sijaan?
Perintökaaren 11 luvussa sanotaan: "6 §
Jos testamentin saaja kuolee ennen kuin hänen testamenttiin perustuva oikeutensa on tullut voimaan tai jos testamenttia ei muutoin voida hänen kohdaltaan panna täytäntöön, tulevat hänen jälkeläisensä hänen sijaansa, mikäli heillä olisi ollut oikeus periä testamentin tekijä."
Tämä on kai tulkittavissa mainitussa tapauksessa, että kuolleen lapsen vanhemmat eivät peri, koska lapsen isoäiti on perillinen ja yleistestamentin saaja?????
Yksi lapsenlapsi kuoli ennen testamentin tekijää. Palaako hänen osuutensa pesään, vai perivätkö hänen vanhempansa eli yhden sisaren lapset rahasumman?
Eli kuka astuu kuolleen erityisjälkisäädöksen saajan sijaan?
Perintökaaren 11 luvussa sanotaan: "6 §
Jos testamentin saaja kuolee ennen kuin hänen testamenttiin perustuva oikeutensa on tullut voimaan tai jos testamenttia ei muutoin voida hänen kohdaltaan panna täytäntöön, tulevat hänen jälkeläisensä hänen sijaansa, mikäli heillä olisi ollut oikeus periä testamentin tekijä."
Tämä on kai tulkittavissa mainitussa tapauksessa, että kuolleen lapsen vanhemmat eivät peri, koska lapsen isoäiti on perillinen ja yleistestamentin saaja?????
Vastaukset 1
Vanhimmat
Osuus palaa pesään. Mikäli kuolleella lapsenlapsella olisi ollut omia lapsia, olisivat he tulleet sijaan. Sitä tarkoittaa määräys, että "tulevat hänen jälkeläisensä hänen sijaansa, mikäli heillä olisi ollut oikeus periä testamentin tekijä."