Se on jännä kun lukee muiden neurootikkojen pakko ongelmista niin ne tuntuvat omastakin mielestä niin , pieniltä ja hassuilta vaivoilta, mutta ymmärrän täysin että niiden taakse saattaa kätkeytyä todella paljon suurtakin ahdistusta.
-
Minullakin on nämä klassiset ongelmat hella, kahvinkeitin, töissä koneen leimaaminen, tässäkin tällähetkellä jos kirjoitan jotain tiettyjä sanoja tulee pelko että se tuo epäonnea jollain saralla.Eilen illalla vaivasi jotta onko auton ovi lukossa, en ole vieläkään käynyt tarkistamassa onko auto pihassa, varmaankin on.:)
Ja on pahempiakin neurooseja mitkä vaivaavat jotka liittyvät lapsuuden traumaan ja tämä on se todellinen vaiva joka rasittaa elämää.
Nyt omasta mielestäni olen löytänyt jonkinlaisen tien parantumiseen näille kaikille ja tiedän että tämän on jokainen pakkoneurootikko kuullut jo tuhat ja sata kertaa jos tietää vähänkin näistä vaivoista.
ELi, yksinkertaisesti uusi asenne elämään, hyväksyt EPÄVARMUUDEN ja AHDISTUKSEN, ne kuuluvat elämään. Elä taistele niitä vastaan vaan ne kuuluvat sinun elämääsi ja ole valmis tuntemaan niitä tunteita.Sinun ei tarvitse näitä tunteita lisätä, vaan annat niiden täysin olla.
Olen tämän neuvon kuullut montakin kertaa, mutta jotenkin nyt olen herännyt, eli siihen pitää suhtautua oikealla asenteella. Ennen lähdin koittamaan sitä, eli nimenomaan KOITIN tätä systeemiä nyt toimiiko se, saatoin vähän lisätä ahdistusta , ruokkia sitä,, esim,, empä tiedä onko ovi lukossa, mutta tällä mennään.
OIKEA asenne on se että sinä otat ahdistuksen ja epävarmuuden osaksi sinun elämää, et koita mitään, vaan otat uuden asenteen.
Ei ole helppoa, ahdistaa nytkin, muuta tietä en itse enää tiedä.
Omalla kohdalla olen neuroosien kanssa taistelussa huomannut että monesti pyörä pyörii aina jompaan kumpaan suuntaa, joko kiristyy tai löystyy.
Kerrasta poikki kirja on todella hyvä, mutta voisin suositella myös sellaista kun:
Vapaudu mielesi vallasta ja ala elää
-
Minullakin on nämä klassiset ongelmat hella, kahvinkeitin, töissä koneen leimaaminen, tässäkin tällähetkellä jos kirjoitan jotain tiettyjä sanoja tulee pelko että se tuo epäonnea jollain saralla.Eilen illalla vaivasi jotta onko auton ovi lukossa, en ole vieläkään käynyt tarkistamassa onko auto pihassa, varmaankin on.:)
Ja on pahempiakin neurooseja mitkä vaivaavat jotka liittyvät lapsuuden traumaan ja tämä on se todellinen vaiva joka rasittaa elämää.
Nyt omasta mielestäni olen löytänyt jonkinlaisen tien parantumiseen näille kaikille ja tiedän että tämän on jokainen pakkoneurootikko kuullut jo tuhat ja sata kertaa jos tietää vähänkin näistä vaivoista.
ELi, yksinkertaisesti uusi asenne elämään, hyväksyt EPÄVARMUUDEN ja AHDISTUKSEN, ne kuuluvat elämään. Elä taistele niitä vastaan vaan ne kuuluvat sinun elämääsi ja ole valmis tuntemaan niitä tunteita.Sinun ei tarvitse näitä tunteita lisätä, vaan annat niiden täysin olla.
Olen tämän neuvon kuullut montakin kertaa, mutta jotenkin nyt olen herännyt, eli siihen pitää suhtautua oikealla asenteella. Ennen lähdin koittamaan sitä, eli nimenomaan KOITIN tätä systeemiä nyt toimiiko se, saatoin vähän lisätä ahdistusta , ruokkia sitä,, esim,, empä tiedä onko ovi lukossa, mutta tällä mennään.
OIKEA asenne on se että sinä otat ahdistuksen ja epävarmuuden osaksi sinun elämää, et koita mitään, vaan otat uuden asenteen.
Ei ole helppoa, ahdistaa nytkin, muuta tietä en itse enää tiedä.
Omalla kohdalla olen neuroosien kanssa taistelussa huomannut että monesti pyörä pyörii aina jompaan kumpaan suuntaa, joko kiristyy tai löystyy.
Kerrasta poikki kirja on todella hyvä, mutta voisin suositella myös sellaista kun:
Vapaudu mielesi vallasta ja ala elää
Vastaukset 2
Vanhimmat
Eihän elämässä mikään ole niin varmaa kuin epävarma =)
NIINKÖ