Olen silloin tällöin käynyt lukemassa täällä teidän muiden kirjoituksia. Syy siihen on ikävä. Ikävää ei olisi, jos olisin ymmärtänyt toimia aikaisemmin ja olla rohkeampi.
Olin tajuttoman ihastunut naiseen ja ajattelin tunteiden olevan yksipuolista omalta kohdaltani. Juttu hiipui, yhteydenotot vähenivät, ja samoin näkemiset. Passiivisuutta oli molemmin puolin ja ajattelin ettei naista kiinnosta. Itse olisin halunnut pitää enemmän yhteyttä, mutta ajattelin olevani jotenkin vaivaksi. Yritin samaan aikaan pitää etäällä että lähellä. Tyhmä kun olin.
Törmäsimme viime viikonloppuna yhteisen tutun synttärijuhlissa ja nainen ilmestyi paikalle toisen miehen kainalossa. Loppuillasta koko seurue alkoi olemaan hyvässä humalatilassa ja naisen kanssa päädyimme keskustelemaan "jutustamme". Nainen myönsi tunteensa ja kertoi että koko ajan oli elänyt siinä uskossa etten halunnut olla hänen kanssaan, etten tykännyt naisesta ja pidin hänestä vaan ns. yöseurana. Yritin kertoa tunteneeni samoin, mutta paha enää siinä vaiheessa pelastaa tilannetta kun naisella oli jo toinen mies ja nainen on luonteeltaan sellainen ettei pahaa tekisi kärpäsellekään.
Mua kaduttaa ja harmittaa etten tehnyt asioille mitään silloin kun siihen olisi ollut mahdollisuus. Nainen ei katoa mielestäni vaikka miten yrittäisin. Miksen osannut tulkita naista paremmin, miksei aikuiset ihmiset osanneet kommunikoida keskenään paremmin? Jäljelle jäi tuskaisa ikävä.
Te jotka ikävöitte ja ajattelette "ettei se musta kuitenkaan tykkää" niin tehkää asialle jotain! Mieluummin kadutte sitä että teitte eikä juttu ottanut tuulta alleen kuin kadutte tekemättä jättämistä.
Olin tajuttoman ihastunut naiseen ja ajattelin tunteiden olevan yksipuolista omalta kohdaltani. Juttu hiipui, yhteydenotot vähenivät, ja samoin näkemiset. Passiivisuutta oli molemmin puolin ja ajattelin ettei naista kiinnosta. Itse olisin halunnut pitää enemmän yhteyttä, mutta ajattelin olevani jotenkin vaivaksi. Yritin samaan aikaan pitää etäällä että lähellä. Tyhmä kun olin.
Törmäsimme viime viikonloppuna yhteisen tutun synttärijuhlissa ja nainen ilmestyi paikalle toisen miehen kainalossa. Loppuillasta koko seurue alkoi olemaan hyvässä humalatilassa ja naisen kanssa päädyimme keskustelemaan "jutustamme". Nainen myönsi tunteensa ja kertoi että koko ajan oli elänyt siinä uskossa etten halunnut olla hänen kanssaan, etten tykännyt naisesta ja pidin hänestä vaan ns. yöseurana. Yritin kertoa tunteneeni samoin, mutta paha enää siinä vaiheessa pelastaa tilannetta kun naisella oli jo toinen mies ja nainen on luonteeltaan sellainen ettei pahaa tekisi kärpäsellekään.
Mua kaduttaa ja harmittaa etten tehnyt asioille mitään silloin kun siihen olisi ollut mahdollisuus. Nainen ei katoa mielestäni vaikka miten yrittäisin. Miksen osannut tulkita naista paremmin, miksei aikuiset ihmiset osanneet kommunikoida keskenään paremmin? Jäljelle jäi tuskaisa ikävä.
Te jotka ikävöitte ja ajattelette "ettei se musta kuitenkaan tykkää" niin tehkää asialle jotain! Mieluummin kadutte sitä että teitte eikä juttu ottanut tuulta alleen kuin kadutte tekemättä jättämistä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kun kohtaat seuraavan ja kiinnostut, ihastut tai rakastut, niin et varmaan enää tee samaa virhettä. Joskus elämässä oppii kantapään kautta asioita ja joutuu päästämään irti, että pääsee myös itse eteenpäin. Tsemppiä ja rohkeutta seuraavan rakkauden kohteen kanssa.